Määräaikaisia vakinaistetaan yliopistoissa
Valtiovarainministeriö ohjeisti valtion virastoja ja
laitoksia lokakuussa 2003 määräaikaisten vakinaistamisesta.
Yliopistot ovat myös ryhtyneet valtiovarainministeriön
ohjekirjeen mukaisiin toimenpiteisiin; toiset toden teolla ja
toiset vähemmän innostuneesti.
Virastojen pitäisi tehdä tapauskohtainen tarkastelu
huhtikuun loppuun mennessä.
Vuonna 2002 yliopistojen henkilökunnasta 62,6 % oli määräaikaisessa
palvelussuhteessa; yliopistot johtavat valtiosektorin pätkätyötilastoja.
Määräaikaisten osuus on kasvanut selkeästi
yliopistojen ulkopuolisen rahoituksen kasvun myötä.
Osalle yliopistojen määräaikaisista virka- ja työsuhteista
löytyy lain mukainen peruste: määräaikaisissa
virkasuhteissa on paljon sijaisia ja avoinna olevan viran hoitajia
sekä selkeästi vain yhteen projektiin palkattuja henkilöitä.
Lisäksi osa opetushenkilöstöstä, kuten assistentit
ja yliassistentit, on asetuksen perusteella määräaikaisissa
viroissa.
Paljon on kuitenkin projektista toiseen siirtyviä henkilöitä,
joiden määräaikaisuudelle ei oikein enää
ole perusteita. Myös opetushenkilöstön virkoja
täytetään määräajaksi laillisuuden
rajoja hipoen. Yliopistot täyttävät professorin
ja lehtorin virkoja määräajaksi perusteena esimerkiksi
tieteenalan vakiintumattomuus. Suomen yliopistoissa tuntuukin
olevan paljon vakiintumattomia tieteenaloja. Yliopistojen käytäntöihin
vaikuttavat myös korvaukset, joita yliopistot ovat joutuneet
maksamaan laittomista määräaikaisten virkasuhteiden
käytöstä.
Valtiovarainministeriön ohje
Valtiovarainministeriö lähtee ohjekirjeessään
siitä, että määräaikaiseen virkasuhteeseen
nimittäminen merkitsee aina poikkeusta, pääsääntö
on virkaan nimittäminen toistaiseksi. Ohjekirjeen mukaan
virastoissa tulee suunnitelmallisesti selvittää määräaikaisten
palvelussuhteiden perusteet ja pyrkiä vähentämään
niiden käyttöä. Virastojen tulisi laatia toimenpideohjelma
määräaikaisten palvelussuhteiden vähentämiseksi
vuoden 2003 loppuun mennessä. Tapauskohtainen tarkastelu
tulisi tehdä uusien määräaikaisten palvelussuhteiden
solmimiseen ja jatkamisen yhteydessä sekä kaikkien määräaikaisten
palvelussuhteiden osalta viraston toiminnan suunnitteluun liittyen
vuoden 2004 huhtikuun loppuun mennessä.
Toimenpiteet yliopistoissa
Yliopistot ovat toteuttaneet VM:n ohjekirjettä erilaisella
intensiteetillä. Osa yliopistoista lähti tarkastelemaan
määräaikaisia palvelussuhteitaan jo yliopistojen
rehtorien neuvoston suosituskirjeen pohjalta aiemmin. Esimerkiksi
täydennyskoulutuksen henkilökuntaa on vakinaistettu
muutamissa yliopistoissa. Kuopion yliopisto ja Teknillinen korkeakoulu
aloittivat määräaikaisten vakinaistamisen suunnitelmallisimmin.
Kuopion yliopisto vakinaisti vuoden 2004 alusta alkaen 136 henkilöä
ja siirtyi samalla käyttämään ulkopuolisella
rahoituksella työskenteleviin vakinaistettuihin pääsääntöisesti
työsuhdetta palvelussuhdemuotona.
Seuraavaan on koottu tietoja muutaman yliopiston suunnitelmista
määräaikaisten vakinaistamiseksi. Tiedot on kysytty
yliopistojen henkilöstöpäälliköiltä
tai koottu yliopistojen lehdistä.
Tampereen yliopisto: Työryhmä, johon kuuluivat myös
pääluottamusmiehet, valmisteli toimenpidesuunnitelman.
30.6.2004 mennessä tehdään tarkemmat selvitykset,
suositukset ja ohjeet.
Tampereen yliopistossa on selvitetty ja suunniteltu paljon, mutta
määräaikaisten vakinaistamiseen nämä
toimenpiteet eivät vielä ole johtaneet. Toivottavasti
suunnitelmat johtavat myös vakinaistamisiin.
Helsingin yliopisto: määräaikaisten vakinaistaminen
oli esillä kaikkien tiedekuntien ja erillislaitosten tavoiteneuvotteluissa
viime syksynä. VM:n ohjekirje on toimitettu yksiköille
ja yksiköiltä pyydettiin 30.3.2004 mennessä selvitys
vakinaistamisesta ja muista toimenpiteistä. Tilanneraporttia
koko yliopistosta ei ole vielä. Näyttää siltä,
että Helsingin yliopistossa vastuu määräaikaisten
vakinaistamisesta tuli yksiköille. Esimerkiksi Kuopion yliopistossa
vakinaistamistoimenpiteitä on ohjattu ja tuettu paremmin
hallinnon taholta.
Jyväskylän yliopisto: Tapauskohtaisen tarkastelun pohjalta
löytyi perusteet perustaa 70 uutta virkaa, joista osa on
jo täytetty ja osan täyttäminen on vielä kesken.
Turun yliopisto: Ensin on kartoitettu yli 10 vuotta määräaikaisessa
virkasuhteessa olleet ja yksiköiltä on kysytty heidän
vakinaistamisestaan. Yli 10 vuotta määräaikaisissa
virkasuhteissa olleita löytyi 40 ja osa näistä
tullaan vakinaistamaan ilman viran auki julistamista. Seuraavaksi
kartoitetaan yli 5 vuotta määräaikaisissa virkasuhteissa
olleet.
Oulun yliopisto: Viime vuoden puolella määräaikaisten
vakinaistaminen oli esillä tulossopimusneuvotteluissa ja
yhteistoimintaneuvotteluissa. Tarkasteluissa on löytynyt
noin 70-80 määräaikaista virkasuhdetta, joihin
harkitaan viran perustamista tänä vuonna.
Tampereen teknillinen yliopisto: Kevään aikana käydään
läpi noin 200 henkilön määräaikaisuuden
perusteet ja tavoitteena on vakinaistaminen, jos perustetta määräaikaisuudelle
ei ole.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto: tapauskohtaista tarkastelua
ei ole tehty. Yksiköitä on ohjeistettu ja nyt yksiköiltä
tulevat esitykset määräaikaisiin virkasuhteisiin
ovat paremmin perusteltuja.
Teknillinen korkeakoulu: Tapauskohtaista tarkastelua ei ole tehty.
Tammikuussa on annettu ohjekirje osastoille ja erillislaitoksille.
Ohjekirjeessä todetaan muun muassa: Post doc tutkijoille
voidaan tehdä yksi määräaikainen työsopimus,
tämän jälkeen työsopimus solmitaan toistaiseksi.
Helsingin kauppakorkeakoulu: Viime syksyn tulosneuvotteluissa
määräaikaisten tilannetta on käyty läpi
yksiköittäin. Assistentuureja ja yliassistentuureja
on pyritty nyt täyttämään määräajaksi
eikä lyhyeksi ajaksi määräaikaiseen virkasuhteeseen.
Lisäksi maksullisen palvelutoiminnan puolella on laitettu
joitakin virkoja auki.
Yhteenvetona voi todeta, että yliopistot ovat ottaneet valtiovarainministeriön
ohjekirjeen vakavasti. Ainakin Kuopion yliopisto ja Teknillinen
korkeakoulu ovat ottaneet työsuhteen käyttöön
palvelussuhdemuotona. Määräaikaisten kohdalla tässä
on se hyvä puoli, että henkilö on voitu vakinaistaa
suoraan, kun virka on aina julistettava auki. Toivottavasti muutaman
kymmenen henkilön vakinaistamisesta saadaan hyviä kokemuksia
ja yliopistot rohkaistuvat vakinaistamaan enemmän pätkätyöläisiään.
Tulevaisuudessa yliopistojen kilpailukykyä työnantajana
koetellaan ja ne yliopistot, jotka tarjoavat turvallisempia palvelussuhteita,
tulevat olemaan voittajia henkilöstöä rekrytoidessaan.
Eeva Rantala
asiamies, Tieteentekijöiden liitto
(painetun lehden s. 36-37) |