Henkilöstön hyvinvointi on menestyksen perusta

Yliopistojen toiminta on juuri nyt poikkeuksellisen myllerryksen kohteena. Opiskeluaikoja halutaan lyhentää, opiskelijavalintaa uudistaa, lisätä vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa, tehostaa toimintaa ja lisätä tuottavuutta, sopeuttaa yliopistot uuteen tutkintorakenteeseen, laajentaa innovaatiotoimintaa, kansainvälistyä, nostaa toiminnan laatua ja valmistautua kiristyvään kansainväliseen kilpailuun. Tuskin koskaan aiemmin on oltu toteuttamassa samanaikaisesti näin monia merkittäviä uudistuksia.

Muutokset olisivat piirun verran helpompia, jos yliopistoilla olisi suurempi autonomia ja jos niiden resursseja olisi nostettu tuntuvasti. Kehittämislain tuomat lisäeurot hupenevat kuitenkin valtaosin kiinteistökustannusten nousuun. Uusien luovien ihmisten palkkaamiseen toteuttamaan muutoksia jää vain rippeet. Yliopistot ovat tästä huolimatta venyneet lähes “sankarillisiin” suorituksiin työhönsä sitoutuneen ja osaavan henkilöstönsä ansiosta. Resurssit kehittämiseen on otettu pääosin henkilöstön omasta selkänahasta. Kokonaistyöaika on kuin kuminen pussi. Se näyttää venyvän loputtomiin, kuten yliopisto-opettajien työaikaa selvittänyt tutkimus äskettäin osoitti.

Tämän tilanteen jatkuminen kuluttaa yliopistojen kivijalan, tunnollisen opettajakunnan, pian loppuun ja romahduttaa samalla toiminnan laadun. Vaara tähän on todellinen.

Paineen ja uusien haasteiden kasvaessa, eivätkä ne lopu varmasti tähän, on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota henkilöstön hyvinvointiin. Kovan paineen kohteena ovat usein lehtorit, joiden harteille kasautuu merkittävä osa yliopistojen ydintehtävistä ja hallinnostakin.

HENKI-ohjelma henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi

Taideteollisessa korkeakoulussa on käynnistetty monia kehittämistoimia, joilla parannetaan yliopiston kykyä suoriutua ydintehtävistään ja huolehtia henkilöstöstään. Olemme toteuttaneet mittavan organisaatiouudistuksen ja käynnistäneet henkilöstön hyvinvoinnin ja kehittämisen HENKI -ohjelman. Kummankin toteuttamisessa ovat olleet mukana kaikki henkilöstöryhmät. Uusi organisaatio parantaa kykyämme luoda verkottuvia tiimejä ja HENKI -ohjelma pyrkii tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja osaamisen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Osaamisen kehittämiseen on varattu erillinen lisämääräraha. Onhan uudelle osaamiselle ja uudistumiselle vuolaasti virtaavassa muutostilanteessa erityisen suuri tarve.

Olemme sopineet, että luottamus- ja hallintotehtävät sisältyvät kokonaistyöaikaan, ovathan nämä tehtävät arvokas osa yliopiston toiminnan kehittämistä. Hyvinvointiin vaikuttavat myös työympäristön laatu, työyhteisön arvot ja johtajien kyky johtaa muutosprosesseja. Kaikkiin kolmeen on panostettu ja samalla sovittu, että koko henkilöstön kanssa käydään kehityskeskustelut. Erityisen tärkeäksi olen itse kokenut säännölliset keskustelut henkilöstön kanssa. Näihin keskusteluihin liittyy myös henkilöstöltä saatu rakentava kritiikki, joka kuuluu terveen ja avoimen työyhteisön kulttuuriin.

Lehtorikunnan palkkoihin, joiden kehitys ei ole seurannut kohoavaa työmäärää ja kasvavia vaatimuksia, on korkeakoulussa tehty tasokorotus. Nämä ovat selviä haasteita ensi vuonna toteutuvassa palkkausjärjestelmän uudistuksessa. Kannustava ja oikeudenmukainen palkkaus motivoi henkilöstöä työssä, mutta suurempi motivaatio syntyy kuitenkin luovasta kehittyvästä työyhteisöstä ja mielekkäästä työstä. Niiden luomiseen tarvitaan lisää resursseja ja henkilökuntaa. Ilman tätä yliopistot eivät voi täyttää kansallista tehtäväänsä tiedon ja osaamisen kehittäjänä, eikä säilyttää vetovoimaansa kansainvälistyvässä koulutusympäristössä.

Yrjö Sotamaa, professori
Taideteollisen korkeakoulun rehtori

(painetun lehden s. 15-16)