Rehtori Eero Kasanen:
Yliopistot marginalisoituneet puoluepolitiikassa
Sitra julkisti huhtikuussa yliopistojen kolmatta tehtävää
käsittelevän kirjan. Julkistustilaisuudessa kirjaa kommentoinut
Helsingin kauppakorkeakoulun rehtori Eero Kasanen luonnehti kolmannen
tehtävän kirjaamista yliopistolakiin päättäjien
moitteeksi yliopistojen “irrallisuudesta”. Hänen
mielestään yliopistot ovat marginalisoituneet puoluepolitiikassa.
Sitra raportin nimi oli vielä käsikirjoitusvaiheessa
“Yliopistojen kolmas vai kolmastoista tehtävä”.
Rehtori Kasanen totesi kommenttipuheenvuorossa pitäneensä
enemmän tästä alkuperäisestä otsikosta
kuin riisutusta versiosta “Yliopistojen kolmas tehtävä”.
Yliopistoilla on ollut alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta
koko historiansa ajan. Kasasen mielestä kolmannen tehtävän
kirjaamista yliopistolakiin voi luonnehtia moitteeksi irrallisuudesta.
- Poliitikot pitävät kolmatta tehtävää
toiveena aluepoliittisesta ihmeestä. Yliopistolle tulee uusia
tehtäviä, ilman työkaluja niiden toteuttamiseen.
Vaaditaan lisää palveluja ilman korvauksia lisätyöstä.
Virastosäännöillä ei voi olla palveluyrittäjä,
Kasanen totesi.
- Akateeminen vapaus on kutistunut pilkkatermiksi. Viraston tehtävä
on vain toteuttaa hallitusohjelmaa, hän lisäsi.
Yliopistolakiesityksestä karsittiin pois taloudellista autonomiaa
laajentavat maininnat, rehtorin vaalitavassa ohitettiin yksimieliset
lausunnot. Nämä toimet osoittavat Kasasen mielestä,
että yliopistot ovat marginalisoituneet puoluepolitiikassa.
Hän on laskeskellut, että ns. yliopistopuolue on eduskunnassa
kutistunut alle viiteen kansanedustajaan. Hekin ovat sellaisia,
jotka eivät kuulu puolueidensa ykkösketjuun.
Yliopistojen aseman korjaamiseen Kasanen hakisi mallia maailman
johtavista yliopistoista. Osaajille pitäisi luoda erinomaiset
työskentelyolosuhteet.
- Nykyisillä ehdoilla tämä ei ole mahdollista.
Yliopistojen pitää olla itsenäisiä, vastuullisia
oikeushenkilöitä.
Sitran kirjaa kommentoi 14. huhtikuuta pidetyssä tilaisuudessa
myös professori Juhani Kuusi. Hänen mielestään
perustehtävien hoitoon pitäisi kiinnittää
enemmän huomiota.
- Rahoitustilanteen rapauttama perusopetus on saatava kuntoon.
Tämä jouduttaisi myös valmistumisaikoja, Kuusi
painotti.
Raportin varsinaisia tuloksia esitteli tekniikan tohtori Kari
Kankaala. Hänen mielestään kolmannesta tehtävästä
käyty keskustelu on ollut laimeaa.
- Hyviä avauksia on tehnyt mm. Acatiimi-lehti, Kankaala
sanoi viitaten ilmeisesti viime lokakuun teemanumeroon yliopistojen
alueellisesta vaikuttavuudesta.
Tekijät luonnehtivat kirjaa keskustelun avaukseksi kolmannesta
tehtävästä ja yliopistojen muuttuneesta roolista.
Keskustelua on kyllä käyty. Professoriliiton järjesti
aiheesta paneelikeskustelun jo tammikuussa 2003 Vuoden Professorin
julkistamisen yhtey-dessä, Professoriliiton ja Tieteentekijöiden
liiton Communicatio Academica -tapahtuma Joensuussa 16.1.2004
oli otsikoitu “Jotai n vanhaa, jotain uutta - Yliopistojen
kolmas tehtävä. Keskustelua on käyty myös
lehtien palstoilla.
Sitran raportti pohjautuu 60 suomalaisen vaikuttajan ja asiantuntijan
pohdintoihin. Kirjan johtopäätös on se, että
he pitävät yhteiskunnallista palvelutehtävää
enemmän näkökulmana kuin varsinaisena uutena tehtävänä.
Yliopistojen toimintojen monimuotoisuus lisääntyy ja
strategisen toiminnan ja johtajuuden vaatimukset kasvavat.
- Johtajuudelle kasautuu haasteita. Esimerkiksi henkilöstöjohtamisessa
korostuu se, miten hyvät ihmiset pidetään talossa.
Johtaminen korostuu kaikilla tasoilla, myös opetusministeriössä,
Kankaala totesi.
Kirsti Sintonen
(painetun lehden s. 20) |