Palkkausuudistustilanne alkukesällä

Vaikka yliopistojen palkkausuudistuksessa on tapahtunut osittaista edistystä, moni asia on edelleen auki. Tavoitteeksi on esitetty, että ainakin joissakin yliopistoissa palkkausuudistus käynnistyisi ensi vuonna. Huomiota tullaan kiinnittämään kasvavassa määrin myös uudistuksen rahoitukseen.

Uusi palkkausjärjestelmä perustuu pääasiassa tehtäväkohtaiseen vaativuusosaan ja henkilökohtaiseen suoriutumisosaan. Tällä hetkellä vajaa 40 % valtion väestä on uudistuksen piirissä. Uusissa järjestelmissä palkkakehitys on ollut jonkin verran vanhoja järjestelmiä myönteisempää.

Yliopistoja koskeva neuvottelu- ja soveltamisjärjestelmä

Opetusministeriöön ensi vuoden budjettia koskevaan luonnokseen on sisällytetty maininta, että pääosa ministeriön hallinnonalasta on vuoden 2005 loppuun mennessä palkkausuudistuksen piirissä. Myös yliopistojen ensi vuoden tulostavoitteissa on palkkausuudistusta koskevia mainintoja. Palkkausuudistusta ei ratkaista kuitenkaan budjetti- tai tulosneuvotteluissa vaan työmarkkinaneuvotteluissa ja -sopimuksilla.

Yliopistojen palkkausuudistus tulee perustumaan opetusministeriön tasolla tapahtuvaan neuvottelutoimintaan ja siinä syntyvään virkaehtosopimukseen. Palkkausjärjestelmän sopimusneuvotteluja ei käydä yliopistotasolla.

On kuitenkin paikallaan, että yliopistoissa valmistaudutaan eri tavoin palkkausuudistukseen, jonka soveltaminen tulee tapahtumaan yliopistoissa. Soveltamisessa tulevat korostumaan luottamusmiesjärjestelmä, paikallinen toiminta ja esimiesjärjestelmä.

Yliopistoja koskevat neuvottelut tapahtuvat erikseen opetushenkilökunnan ja erikseen muun henkilökunnan osalta. Näiden kahden eri ryhmän välinen keskinäinen suhde on auki.

Opetushenkilökunta

Opetushenkilökunnan vaativuustasoista ja niiden kuvauksesta vallitsee melko pitkälle menevä yksimielisyys. Vaativuustasoja on kaikkiaan 10. Vaativuustasojen tehtävänkuvauksissa on otettu huomioon yliopistojen missio ja se, että yliopisto-opettajan tehtäväkuva muodostuu tosiasiassa tekijänsä näköiseksi. Eri vaativuustasoille sijoittuminen tulee tapahtumaan opettajan oman työnkuvauksen sekä esimiehen lausumien ja arviointien pohjalta.

Uudistuksen toisen keskeisessä elementissä henki-osassa ei ole edetty aivan yhtä pitkälle kuin vaativuusosassa. Eri vaativuustasoilla olevilla opettajilla eivät toimi samanlaiset henki-mittarit. Aikaisemmat kokemukset esim. tutkijankoulutuslisistä tulevat vaikuttamaan henki-osaan.

Muu kuin opetushenkilökunta

Muut kuin opettajat muodostavat tavattoman heterogeenisen joukon. Muiden tehtävien vaativuutta ei voi lähestyä ainakaan kaikissa tapauksissa aivan samalla tavalla yliopiston missiosta kuin opettajien osalta. Vaativuustasokuvaukset tulevat jäämään käytännön syistä useimmiten yleisimmiksi kuin opettajien osalta.

Muidenkin kuin opettajien osalta yksimielisyyttä ei vielä olekaan saavutettu vaativuustasoista ja niiden kuvauksista. Henkilökohtaisen suoriutumisen kriteeristö muiden kuin opettajien osalta on myös selvittelyn kohteena.

Aikataulu ja rahoitus

Osittaista edistymistä on tapahtunut, mutta paljon on vielä auki. Olisi kuitenkin tavoitteellista, että ensi syksynä saataisiin käyntiin tehtävien sijoittelu vaativuustasoille ja henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi. Näiltä pohjilta käynnistyvät sitten varsinaiset sopimusneuvottelut uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä. Esitettyjen optimistisimpien aikataulunäkemysten mukaan järjestelmä voitaisiin ottaa joissakin yliopistoissa käyttöön ensi vuonna.

Toistuvien työnantajaselvitysten perusteella yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien palkkakilpailukyky on heikointa koko valtionsektorilla. JUKO onkin vedonnut yliopistoista vastuullisiin, että he vaikuttaisivat määrätietoisesti yliopistojen palkkausuudistuksen lisärahoituksen saamiseksi sellaiseksi, että tilanne korjaantuisi (Ks. JUKOn kirje sivut 23-24). PALKKAUSUUDISTUKSEN LISÄRAHOITUKSESTA KIRJOITETAAN JATKOSSA ISOILLA KIRJAIMILLA.

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
JUKOn yliopistojaoston puheenjohtaja
7.6.2004

Palkkauudistuksen tulee parantaa yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien kilpailukykyä

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO lähetti kesäkuun alkupuolella yliopistopäättäjille kirjeen yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien palkkojen kilpailukyvyn parantamisesta palkkausjärjestelmän uudituksen yhteydessä. Ohessa kirjeen teksti.

Muun valtionhallinnon tapaan yliopistojen palkkausjärjestelmää ollaan uudistamassa kannustavampaan suuntaan. Uudessa järjestelmässä palkkaus määräytyy pääasiassa tehtäväkohtaisen vaativuusosan ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan henkiosan mukaan.

Uuteen palkkausjärjestelmään siirtyminen ei voi tapahtua ilman palkkoihin suunnattavaa lisärahoitusta. Valtion keskustason asiakirjoihin liittyy suunnitelmia lisärahoituksesta. Palkkausuudistus rahoitetaan kolmesta eri lähteestä: 1) Virastojen omaa rahoitus, 2) järjestelyvarat tai muut vastaavat erät ja 3) valtion talousarvioon otettava erillinen rahoitus. Viimeaikaiset muita kuin yliopistoja koskevat palkkausuudistukset on tehty siten, että eri rahoitusmuotojen yhteinen korotusvaikutus on muutaman vuoden siirtymäkaudella keskimääräisesti runsaat 7 %.

Valtion työmarkkinalaitos suoritti viime vuoden syksyllä työnantajaselvityksen siitä, millainen työnantajien käsityksen mukaan valtiolla on palkkakilpailukyky organisaatiotyypeittäin johdon, asiantuntijoiden, ammattitehtävien ja avustavien tehtävien osalta. Selvityksen tulokset on julkaistu Valtiotyönantaja-lehdessä 1/2004. Oheisesta kuviosta näkyy, että yliopistojen (= korkeakoulut) palkkakilpailukyky on yleisesti ottaen asteikolla (1 = erittäin huono, 2 = huono, 3 = keskinkertainen, 4 = hyvä, 5 = erittäin hyvä) keskinkertaista. Yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä olevilla on sen sijaan huono palkkakilpailukyky. Yliopistojen johto- ja asiantuntija-tehtävissä olevien palkkakilpailukyky on vuoden 2003 syksyllä valtiotyönantajien mielestä huonointa koko valtionsektorilla. Yliopistojen palkkakilpailukyky ei ole muuttunut verrattuna vuoteen 1999, jolloin tehtiin vastaavanlainen selvitys.

Yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien huonosta palkkojen kilpailukyvystä tulee päästä eroon palkkausuudistuksen myötä. Yleisesti palkkausjärjestelmäuudistukseen varattu 7 % : n lisärahoitus ei ole riittävä yliopiston uuden palkkausjärjestelmän käyttöön ottoon. JUKO esittää, että yliopistoista vastuulliset vaikuttavat määrätietoisesti siihen, että valtiotyöantajien toistuvasti toteama yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien huono palkkakilpailukyky saadaan palkkausuudistuksen yhteydessä korjatuksi, ja että siihen varataan riittävä rahoitus valtion talousarviosta.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö
JUKO ry

Erkki Kangasniemi
puheenjohtaja

Pekka Hemmilä
neuvottelujohtaja

(painetun lehden s. 22-23)