Syksyn työmarkkinanäkymiä
Syys- lokakuun vaihteeseen mennessä selvinnevät
seuraavan tulopoliittisen kokonaisratkaisun mahdollisuudet. Palkkausjärjestelmän
uudistuksen valmistelu on täydessä käynnissä
valtiolla ja yliopistosektorilla. Valtiolla tulee esiin myös
muita työmarkkinakysymyksiä.
Voimassa oleva kattava tulopoliittinen kokonaisratkaisu päättyy
15.2.2005. Kokonaisratkaisu on merkinnyt suhteellisen tasaista
ansiokehitystä eri aloilla ja eri henkilöstöryhmille.
Ratkaisu on taannut työrauhan. Mikäli 15.2.2005 mennessä
ei päästä uuteen työmarkkinaratkaisuun, päättyy
myös työrauhavelvoite.
Pyrkimys uuteen TUPOon
Yleisenä ajatuksena on, että tulopoliittisella kokonaisratkaisulla
voidaan vaikuttaa liittokohtaisia tai sopimusalakohtaisia ratkaisuja
paremmin työllisyyteen ja kansantalouden kilpailukykyyn globalisoituvassa
maailmassa. Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen johtohenkilöt
totesivat loppukesällä, että on aiheellista selvittää
seuraava tulopoliittisen kokonaisratkaisun edellytykset. Aikatauluksi
määriteltiin syys- lokakuun vaihde. Tuolloin siis selviää,
onko tulopoliittinen kokonaisratkaisu ylipäätänsä
mahdollinen ja minkälaisilla edellytyksillä se voi syntyä.
Varsinaisen ratkaisun syntyminen selvinnee vasta myöhemmin.
Työmarkkinoilla samoin kuin muun kuin valtiovallan piirissä
esiintyy siis aitoa pyrkimystä tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun.
Kuten aikaisemminkin mahdolliseen tulevaan TUPOon sisältyisi
palkankorotusten lisäksi monia muita elementtejä. Keskusjärjestö
AKAVAn piirissä on kuitenkin tuotu esiin, että tulopoliittisen
kokonaisratkaisun kattaus ei saa olla liian runsas.
Keskusjärjestö AKAVAn tulopoliittinen palkankorotusmalli
lähtee siitä, että TUPOssa sovittaisiin ainoastaan
samansuuruisista alakohtaisista kustannusvaikutuksista. Sen sijaan
yleiskorotuksen ja järjestelyvaran tai vastaavien erien suhde
samoin kuin kustannusvaikutuksen prosentuaalinen määrä
jää toistaiseksi vielä avoimeksi. Alakohtaisesti
sovittaisiin sitten TUPOn kustannusvaikutuksen mukaisesti yleiskorotuksesta
ja järjestelyvarasta ym. muista eristä.
Selvitykset osoittavat, että Suomessa koulutetun väestön
ostovoima on eurooppalaisittain hyvin alhaisella tasolla. Koulutuksen
kokonaishyötysuhde koulutetulle ei vastaa kansainvälistä
tasoa. Korjauksen saaminen tähän kuuluu akavalaiseen
ajatusmaailmaan.
Kokonaisratkaisun kiistakysymyksiä
SAK:laiset ja STTK:laiset järjestöt lähtevät
siitä, että aikaisempaan tapaan ratkaisun tulee sisältää
erilaisia solidaarisuuselementtejä kuten euromääräisiä
tai sekalinjaisia yleiskorotuksia, matalapalkkaeriä tai tasa-arvoeriä.
Nämä soveltuvat melko huonosti akavalaiseen näkökulmaan.
TUPOon sisältyvä tai siitä seuraava palkkamalli
onkin keskeinen kiistakysymys.
Viime aikoina varsinkin yksityisellä puolella irtisanomiset
ja lomautukset ovat melkein jokapäiväisiä ilmiötä.
Varsinkin SAK, mutta myös STTK on nostanut irtisanomissuojan
vahvistamisen keskeiseksi tavoitteeksi. SAK:ssa puhutaan erityisesti
muutosturvasta, joka on työantajille punainen vaate.
Palkansaajien ostovoimaan vaikuttaa olennaisesti veroratkaisu.
Akavalaiselta näkökannalta veroalennukset olisi tullut
toteuttaa jo valtion budjettiriihen yhteydessä.
Veroratkaisut jäivät kuitenkin myöhäisempään
ajankohtaan ja ovat epäselvät.
Palkkausuudistus
Juhannuksen alla julkaistussa Acatiimi-lehden numerossa käsiteltiin
lyhyesti palkkausuudistustilannetta. (Ks. kesäkuun numero
sivut 23-25).
Yliopistojen palkkausuudistusneuvottelut ovat käynnissä.
Neuvotteluissa on tapahtunut edistystä, mutta tätä
kirjoitettaessa edelleen monia kohtia on auki. Mikäli opetusministeriön
ja liittotason neuvotteluissa päästään yhteisymmärrykseen
toteutettavasta järjestelmästä, siirtyy asia yliopistoihin.
Yliopistoissa tapahtuu tehtävien sijoittelu eri vaativuustasoille
samoin kuin henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi. Tässä
vaiheessa ei voida tietää, tapahtuuko tämä
samanaikaisesti kaikissa yliopistoissa vai esiintyykö edelläkävijöitä.
Asian siirtyminen yliopistoihin voi tapahtua jo aika piankin.
Yliopistoissa tapahtuvien tehtävien tasosijoittelujen ja
arvioiden jälkeen käydään opetusministeriön
tasolla varsinaiset palkkausjärjestelmän uudistusta
koskevat neuvottelut, joissa eurot tulevat näyttelemään
keskeistä roolia. Tässäkin yhteydessä on syytä
korostaa, että valtiotyönantajien käsityksen mukaan
yliopistojen johto- ja asiantuntijoiden palkkakilpailukyky koko
valtionhallinnon huonoin. Valtiotyöantajat ikään
kuin toivoisivat lisää rahaa yliopiston johdon ja asiantuntijoiden
palkkaan.
Eräitä muita kysymyksiä
Päinvastoin kuin yksityissektorilla julkisen sektorin aloilla
ei ole tapahtunut juurikaan sopimuskorotuksen ylittäviä
palkankorotuksia eli liukumia. Tämä sekä harjoitettu
palkkapolitiikka on aiheuttanut sen, että varsinkin koulutetuilla
julkisen sektorin työntekijöillä on selvää
jälkeenjääneisyyttä verrattaessa heidän
palkkaustaan yksityissektoriin ja myös julkisen sektorin
vähemmän koulutettuihin ryhmiin. Edellä mainittu
on aiheuttanut julkisella sektorilla tarvetta erillisratkaisuihin.
Tästä ovat osoituksena valpas, kirkon puolella oleva
kirpas ja kunnan puolella kunpas. Näiden ratkaisujen jatkaminen
niiden alkuperäistä tarkoitusta vastaavassa muodossa
tulee olemaan keskeisesti esillä TUPOsta riippumatta.
Vaikuttaa siltä, että valtion ratkaisussa on keskeisesti
esillä myös määräaikaisuuskysymys.
Valtion eläkeuudistus on hyväksytty lopullisesti heinäkuun
lopulla. Voimaan eläkeuudistus tulee 1.1.2005 lukien. Eläkeuudistuksen
sisältöä on kuvattu eri yhteyksissä. Eläkeuudistukseen
palataan syksyn kuluessa. Myös apurahansaajien sosiaaliturvan
järjestäminen on esillä syksyn mittaan.
Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
6.9.2004
|