Syksyn työmarkkinanäkymiä

Syys- lokakuun vaihteeseen mennessä selvinnevät seuraavan tulopoliittisen kokonaisratkaisun mahdollisuudet. Palkkausjärjestelmän uudistuksen valmistelu on täydessä käynnissä valtiolla ja yliopistosektorilla. Valtiolla tulee esiin myös muita työmarkkinakysymyksiä.

Voimassa oleva kattava tulopoliittinen kokonaisratkaisu päättyy 15.2.2005. Kokonaisratkaisu on merkinnyt suhteellisen tasaista ansiokehitystä eri aloilla ja eri henkilöstöryhmille. Ratkaisu on taannut työrauhan. Mikäli 15.2.2005 mennessä ei päästä uuteen työmarkkinaratkaisuun, päättyy myös työrauhavelvoite.

Pyrkimys uuteen TUPOon

Yleisenä ajatuksena on, että tulopoliittisella kokonaisratkaisulla voidaan vaikuttaa liittokohtaisia tai sopimusalakohtaisia ratkaisuja paremmin työllisyyteen ja kansantalouden kilpailukykyyn globalisoituvassa maailmassa. Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen johtohenkilöt totesivat loppukesällä, että on aiheellista selvittää seuraava tulopoliittisen kokonaisratkaisun edellytykset. Aikatauluksi määriteltiin syys- lokakuun vaihde. Tuolloin siis selviää, onko tulopoliittinen kokonaisratkaisu ylipäätänsä mahdollinen ja minkälaisilla edellytyksillä se voi syntyä. Varsinaisen ratkaisun syntyminen selvinnee vasta myöhemmin.

Työmarkkinoilla samoin kuin muun kuin valtiovallan piirissä esiintyy siis aitoa pyrkimystä tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun. Kuten aikaisemminkin mahdolliseen tulevaan TUPOon sisältyisi palkankorotusten lisäksi monia muita elementtejä. Keskusjärjestö AKAVAn piirissä on kuitenkin tuotu esiin, että tulopoliittisen kokonaisratkaisun kattaus ei saa olla liian runsas.

Keskusjärjestö AKAVAn tulopoliittinen palkankorotusmalli lähtee siitä, että TUPOssa sovittaisiin ainoastaan samansuuruisista alakohtaisista kustannusvaikutuksista. Sen sijaan yleiskorotuksen ja järjestelyvaran tai vastaavien erien suhde samoin kuin kustannusvaikutuksen prosentuaalinen määrä jää toistaiseksi vielä avoimeksi. Alakohtaisesti sovittaisiin sitten TUPOn kustannusvaikutuksen mukaisesti yleiskorotuksesta ja järjestelyvarasta ym. muista eristä.

Selvitykset osoittavat, että Suomessa koulutetun väestön ostovoima on eurooppalaisittain hyvin alhaisella tasolla. Koulutuksen kokonaishyötysuhde koulutetulle ei vastaa kansainvälistä tasoa. Korjauksen saaminen tähän kuuluu akavalaiseen ajatusmaailmaan.

Kokonaisratkaisun kiistakysymyksiä

SAK:laiset ja STTK:laiset järjestöt lähtevät siitä, että aikaisempaan tapaan ratkaisun tulee sisältää erilaisia solidaarisuuselementtejä kuten euromääräisiä tai sekalinjaisia yleiskorotuksia, matalapalkkaeriä tai tasa-arvoeriä. Nämä soveltuvat melko huonosti akavalaiseen näkökulmaan.
TUPOon sisältyvä tai siitä seuraava palkkamalli onkin keskeinen kiistakysymys.

Viime aikoina varsinkin yksityisellä puolella irtisanomiset ja lomautukset ovat melkein jokapäiväisiä ilmiötä. Varsinkin SAK, mutta myös STTK on nostanut irtisanomissuojan vahvistamisen keskeiseksi tavoitteeksi. SAK:ssa puhutaan erityisesti muutosturvasta, joka on työantajille punainen vaate.
Palkansaajien ostovoimaan vaikuttaa olennaisesti veroratkaisu. Akavalaiselta näkökannalta veroalennukset olisi tullut toteuttaa jo valtion budjettiriihen yhteydessä.
Veroratkaisut jäivät kuitenkin myöhäisempään ajankohtaan ja ovat epäselvät.

Palkkausuudistus

Juhannuksen alla julkaistussa Acatiimi-lehden numerossa käsiteltiin lyhyesti palkkausuudistustilannetta. (Ks. kesäkuun numero sivut 23-25).
Yliopistojen palkkausuudistusneuvottelut ovat käynnissä. Neuvotteluissa on tapahtunut edistystä, mutta tätä kirjoitettaessa edelleen monia kohtia on auki. Mikäli opetusministeriön ja liittotason neuvotteluissa päästään yhteisymmärrykseen toteutettavasta järjestelmästä, siirtyy asia yliopistoihin. Yliopistoissa tapahtuu tehtävien sijoittelu eri vaativuustasoille samoin kuin henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi. Tässä vaiheessa ei voida tietää, tapahtuuko tämä samanaikaisesti kaikissa yliopistoissa vai esiintyykö edelläkävijöitä. Asian siirtyminen yliopistoihin voi tapahtua jo aika piankin.

Yliopistoissa tapahtuvien tehtävien tasosijoittelujen ja arvioiden jälkeen käydään opetusministeriön tasolla varsinaiset palkkausjärjestelmän uudistusta koskevat neuvottelut, joissa eurot tulevat näyttelemään keskeistä roolia. Tässäkin yhteydessä on syytä korostaa, että valtiotyönantajien käsityksen mukaan yliopistojen johto- ja asiantuntijoiden palkkakilpailukyky koko valtionhallinnon huonoin. Valtiotyöantajat ikään kuin toivoisivat lisää rahaa yliopiston johdon ja asiantuntijoiden palkkaan.

Eräitä muita kysymyksiä

Päinvastoin kuin yksityissektorilla julkisen sektorin aloilla ei ole tapahtunut juurikaan sopimuskorotuksen ylittäviä palkankorotuksia eli liukumia. Tämä sekä harjoitettu palkkapolitiikka on aiheuttanut sen, että varsinkin koulutetuilla julkisen sektorin työntekijöillä on selvää jälkeenjääneisyyttä verrattaessa heidän palkkaustaan yksityissektoriin ja myös julkisen sektorin vähemmän koulutettuihin ryhmiin. Edellä mainittu on aiheuttanut julkisella sektorilla tarvetta erillisratkaisuihin. Tästä ovat osoituksena valpas, kirkon puolella oleva kirpas ja kunnan puolella kunpas. Näiden ratkaisujen jatkaminen niiden alkuperäistä tarkoitusta vastaavassa muodossa tulee olemaan keskeisesti esillä TUPOsta riippumatta.

Vaikuttaa siltä, että valtion ratkaisussa on keskeisesti esillä myös määräaikaisuuskysymys.

Valtion eläkeuudistus on hyväksytty lopullisesti heinäkuun lopulla. Voimaan eläkeuudistus tulee 1.1.2005 lukien. Eläkeuudistuksen sisältöä on kuvattu eri yhteyksissä. Eläkeuudistukseen palataan syksyn kuluessa. Myös apurahansaajien sosiaaliturvan järjestäminen on esillä syksyn mittaan.

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
6.9.2004