Jyväskylän yliopiston tietotekniikan gradutöihin
vauhtia
Ohjaus tehostui maisteriklinikkatoiminnalla
Pro gradu -töiden viivästyminen oli viime kesänä
sanomalehtien yleisönosastokirjoitusten suosikkiaiheita.
Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksella puhtia
gradujen valmistumiseen on saatu maisteriklinikoista. Toiminnasta
kertyneet kokemukset ovat nostaneet esille myös monia haasteita
opinto-ohjauksen edelleen kehittämiselle.
Työelämän paineet ja sen aiheuttama etääntyminen
opiskelusta, epätietoisuus tutkintokokonaisuudesta ja ajankäytön
hallinta ovat esimerkkejä ongelmista, joita eri alojen opiskelijat
kohtaavat opiskelunsa aikana ja etenkin vaiheessa, jolloin opinnot
pitäisi saattaa
päätökseen. Työssäkäynnin ja opiskelun
samanaikaisuus on erityisen tyypillistä tietotekniikkaa opiskelevien
kohdalla. Miten ylittää opintoja hidastavat ongelmat
ja ehkäistä tutkinnon valmistumisen kohtuu-
ton pitkittyminen? Miten rakentaa järkevä ja omia kiinnostuksen
kohteita palveleva tutkintokokonaisuus? Miten hyödyntää
aikaisempi tutkinto ja työkokemus yliopisto-opinnoissa? Miten
kulkea omia opin-
topolkuja?
Etenkin nämä kysymykset ovat olleet keskeisellä
sijalla kun Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksella
aloitettiin keväällä 2003 loppuvaiheen opiskelijoiden
tehostettu opinto-ohjaus ns. maisteriklinikan kautta (ks. Neittaanmäki,
Kankaanranta & Neittaan-
mäki 2004). Työssäkäynnin takia monen opiskelijan
eteneminen oli lähes olematonta. Kimmokkeena maisteriklinikalle
oli ennen kaikkea huoli opiskelijoiden tilanteesta sekä opiskelijoilta
tullut viesti tarpeesta
ohjauksen tehostamiseen ja aktiivisen opintoneuvontajärjestelmän
luomiseen. Tietotekniikan laitoksen haastoi henkilökohtaisen
opinto-ohjauksen kehittämiseen ja tehostamiseen myös
yliopistoihin kohdis-
tuva velvoite kaikille opiskelijoille laadittavista henkilökohtaisista
opiskelusuunnitelmista eli hopseista vuoteen 2005 mennessä.
Tietotekniikan maisteriklinikalla myönteinen vastaanotto
Tietotekniikan laitoksella on noin 900 opiskelijaa. Opiskelija-aines
on varsin heterogeenista ja opiskelijamäärät ovat
kasvaneet nopeasti. Tietotekniikan opiskelijoista on noin 68 %
ylioppilaita, noin 25 % muuntokoulutettavia ja noin 7 % ulkomaalaisia.
Opiskelijoista yli puolet on töissä, mikä aiheuttaa
opiskelujen venymistä. Opetussuunnitelmalle on ominaista,
että tutkintovaatimukset ja kurssit vaihtelevat suuresti
vuodesta toiseen.
Opiskelijoiden ohjauksessa tulee ottaa huomioon opiskelijan kokonaistilanne.
Tämän takia vuonna 2002 alkaneesta graduklinikasta muotoutuikin
maisteriklinikka. Maisteriklinikan tavoitteeksi asetettiin keskittyminen
pääsääntöisesti opiskelijoihin, joilla
on vähintään 120 opintoviikkoa valmiina ja tavoitteena
valmistua noin vuoden sisällä. Ohjauksen piiriin tuli
noin 200 opiskelijaa. Osallistuminen ei kuitenkaan ole pakollista
vaan opiskelija voi ilmoittaa halunsa jäädä pois
toiminnasta.
Olennaista on saada kontakti kaikkiin opiskelijoihin (aktiivisiin
ja passiivisiin) sekä kannustaa ja motivoida heitä etenemään
opinnoissaan tai kertomaan esiintyvistä ongelmista. Tärkeäksi
asiaksi nähdään se, että opiskelija itse kokisi,
että hänet otetaan huomioon yksilönä. Ohjauksen
tarkoituksena on myös auttaa opiskelijoita urasuunnittelussa
ja tämän vuoksi kontaktien luonti ja yhteydenpito yrityksiin
on keskeisessä asemassa. Opiskelijoiden työssäkäynti
on myös olennainen tekijä toimintamallissa.
Maisteriklinikka on saanut opiskelijoilta myönteisen vastaanoton.
Henkilökohtainen ja yksilöllinen opinto-ohjaus sekä
henkilökohtaiset tapaamiset ovat ympärivuotista jatkuvaa
toimintaa. Ohjauksen pääalueet ovat strategiset neuvot
opintojen vauhdittamiseksi ja loppuunsaattamiseksi sekä pro
gradu –tutkielman edistäminen. Kun rästiopinnot
on saatu kuntoon ja urasuunnitelma on selkeytynyt, sisäinen
palo rutistaa opinnäytetyö yleensä herää.
Avuttomuuttakin toki esiintyy, mutta ko. joukko on varsin pieni.
Kun opinnäytetyö on sitten valmistunut, on luonnollista,
että seuraavan gradun opiskelija osaisi jo tehdä paremmin.
Opiskeluprosessia pitäisi uudistaa siten, että gradun
tyyppisiä pienimuotoisia projekteja ja harjoitteita olisi
tarjolla ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien.
Täten tieteellisen tiedon kirjoittamiseen perehdyttäisiin
vähitellen opintojen aikana.
Gradun ohjaamisen lisäksi on tärkeää ottaa
huomioon opiskelijan muut opinnot ja elämäntilanne.
Olennaisia tehtäviä ovatkin työssäkäynnin
ja opintojen yhteensovittaminen, urasuunnittelun tukeminen sekä
työelämässä tai harrastuneisuuden kautta hankitun
osaamisen hyödyntäminen osana tutkintoa.
Keskeisessä roolissa on tietoverkkojen hyödyntäminen
ohjauksessa ja opintojen etenemisen seurannassa.
Toimintojen uudistamista on myös professoreiden ja muiden
lopputöiden ohjaajien osalta. Vaikka valtionhallinnon jäykkyyden
ja resurssien hankinta vie nykyisin melkoisesti aikaa, on useat
asiat omissa käsissämme. On mahdollista itse päättää,
kuinka monimutkaisesti sisäisiä asioita hoidetaan.
Tietotekniikan opinto-ohjauksen kehittämissuuntia
Suomessa ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan keskimäärin
27 vuoden iässä. Luku on kansainvälisesti vertaillen
korkea. Opetusministeriön selvityksessä (2003) korkeakoulujen
opintoaikojen lyhentämiseen tarvittavista toimenpiteistä
todettiin opintojen pitkittymiseen ja tutkinnon myöhäiseen
suorittamiseen vaikuttavan mm. puutteet opintojärjestelyissä,
opinto-ohjauksessa ja opetuksen tukijärjestelyissä.
Keskeisiä tekijöitä ovat myös opintojen tosiasiallinen
osa-aikaisuus ja runsas opiskelun aikainen työssäkäynti.
Ongelmallista on etenkin se, että monella työtehtävät
eivät edes liity opintoihin.
Tietotekniikan laitoksen maisteriklinikassa on pyritty vastaamaan
näiden ongelmakohtien ratkaisemiseen kehittämällä
monipuolista ohjausjärjestelmää ja etsimällä
erilaisia hyviä ohjauskäytänteitä. Tämä
on tarkoittanut mm. yksilöllisen opintoneuvonnan tarjoamista,
opiskelijoiden kiinnostuksen kohteiden ja elämäntilanteen
huomioon ottamista sekä työn ja opiskelun yhteensovittamisessa
auttamista. Mielestämme maisteriklinikasta saatuja kokemuksia
ja palautetta kannattaa hyödyntää rakennettaessa
tietotekniikan laitokselle toimivaa ja kokonaisvaltaista opintojen
ohjausjärjestelmää. Haasteet opinto-ohjauksen kehittämiselle
ja uudenlaisten käytänteiden luomiselle ovat yhteisiä
yli tieteenalarajojen. Täten tietotekniikan laitoksen maisteriklinikasta
saadut kokemukset ovat arvokkaita tiedonlähteitä myös
korkeakouluopetuksen laadun yleisessä kehittämisessä.
Jo ensimmäisen vuoden jälkeen maisteriklinikka on suuntaa-antavasti
osoittanut toimintamallin tuloksellisuutta. Vuonna 2003 tietotekniikan
laitokselta valmistui 62 maisteritutkintoa 75 pro gradu -tutkielmaa,
joissa molemmissa on selkeä lisäys aikaisempaan. Kehitys
on jatkunut myönteisenä vuonna 2004: kesäkuuhun
mennessä FM tutkintoja on valmistunut lähes 50 % enemmän
edelliseen vuoteen verrattuna. Yhtä olennaisia ovat laadulliset
tulokset, jotka koostuvat etenkin opiskelijoiden kokemasta merkityksestä
maisteriklinikkaan osallistumiselle sekä ohjauskäytänteiden
kehittämisestä. Ilahduttavaa ja rohkaisevaa toiminnan
kannalta on ollut erityisesti se, että maisteriklinikka on
kyennyt aktivoimaan opiskelijoita, joilla opinnot ovat olleet
pysähdyksissä vuosien ajan. Monet opiskelijat korostavat
sen tunteen tärkeyttä, että joku on todellakin
kiinnostunut opiskelijasta, opiskelijan asioista ja etenemisestä.
Parhaimmillaan kiinnostus näyttäytyy opiskelun kokonaisvaltaisena
tukemisena.
Maisteriklinikasta saadut kokemukset ovat nostaneet esille myös
monia haasteita opinto-ohjauksen edelleen kehittämiselle.
Opiskelijoilta on selvästi tullut esille tarve ja toive sille,
että tällaista tehostettua ohjausta tarjottaisiin jo
opintojen alkuvaiheesta alkaen ja tarpeen mukaan läpi opiskeluvuosien.
Myös henkilökohtaisten suunnitelmien tekeminen koetaan
mielekkääksi. Jatkossa toimintamallia tullaankin soveltamaan
ja laajentamaan portaittain laitoksen laaja-alaiseksi ohjausjärjestelmäksi,
jolloin tehostetulla opinto-ohjauksella pyritään tavoittamaan
laitoksen kaikki opiskelijat.
Pekka Neittaanmäki & Marja Kankaanranta
Jyväskylän yliopisto
Lähde:
Neittaanmäki, P., Kankaanranta, M. & Neittaanmäki,
R. 2004. Minustako maisteri? Tietotekniikan opiskelijoiden ohjauksen
tehostaminen maisteriklinikkatoiminnalla. Jyväskylän
yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos.
|