Tuhannen työn tarinoita

Yliopistoväen pätkätöitä, toimenpiteitä määräaikaisten vähentämiseksi ja tutkijauran houkuttelevuuden lisäämiseksi käsiteltiin Tieteentekijöiden liiton seminaarissa Tuhannen ja yhden työn tarinoita 25. lokakuuta Biomedicumissa Helsingissä. Valtion työmarkkinalaitoksen mielestä määräaikaisten vakinaistaminen on vauhdikkaampaa kuin tilastot osoittavat.

Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Antero Puhakka avasi seminaarin. Hänen mielestään liiton jäsenkysely (ks. sivut 9-14) osoittaa piinallisen selvästi sen, kuinka yliopistojen henkilöstöpolitiikka on heikkoa tai sitä ei oikeastaan ole edes olemassa. Määräaikaisuuskysymyksissä yliopistoissa ei ole käytännössä tapahtunut juuri mitään parannusta, valtiovarainministeriön ohjekirjeistä huolimatta. - Eräässä mielessä voidaan jopa sanoa, että valtion työmarkkinalaitos, joka vastaa valtion yleisen henkilöstöpolitiikan valmistelusta, on epäonnistunut tehtävässään.

- Toki valtion työmarkkinalaitos laittoi menemään virastoille lähes vuosi sitten kirjeen, jossa ohjeistettiin määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä. Yliopistojenkin tuli tehdä kaikkien määräaikaisten palvelussuhteiden osalta tapauskohtainen tarkastelu huhtikuun loppuun mennessä, jossa oli katsottava, oliko edellytyksiä määräaikaisuudelle. Työmarkkinalaitos tiedusteli kesäkuussa yliopistoilta mihin toimenpiteisiin oltiin ryhdytty ja mihin oltiin vielä ryhtymässä. Huhtikuussa 2004 määräaikaisia yliopistoissa oli noin 20 000. Työmarkkinalaitoksen lokakuisen kirjeen ja huhtikuun lopun välisenä aikana oli perustettu 238 uutta virkaa ja 238 määräaikaista virka- tai työsuhdetta oli muutettu vakinaiseksi työsuhteeksi. Kovin suurta ponnistusta yliopistot eivät siten olleet tehneet. Yliopistot ilmoittivat omissa suunnitelmissaan, että he aikovat toteuttaa vielä 457 vakinaistamista huhtikuun jälkeen. Kovin vaatimatonta on edistys ollut. Onkin mielenkiintoista seurata, miten työmarkkinalaitos tähän jatkossa reagoi, Puhakka totesi.

Puheenjohtaja Puhakan jälkeen tilaisuudessa esiintynyt Vuoden tieteentekijä Virpi Hämeen-Anttila puhui seminaarin teeman Tuhannen ja yhden työn tarinoita toisesta puolesta: hän kertoi yhden työn tarinan (ks. sivut 5-8.)

Irtisanomiset enemmän käyttöön yliopistoissa?

Valtion työmarkkinalaitoksen hallitusneuvos Kirsi Äijälä teki selkoa valtion toimenpiteistä määräaikaisten vähentämiseksi. Hän oli laskelmissaan päätynyt aivan erilaisiin lukuihin kuinalussa puhunut liiton puheenjohtaja. Äijälän mukaan vuoden takaisen ohjekirjeen jälkeen koko valtionhallinnossa on muutettu vajaat 2000 virkaa pysyviksi ja näistä vajaat 1000 yliopistoissa.

- Pääsääntö on selkeä: pysyväisluonteisissa tehtävissä käytetään toistaiseksi voimassa olevia palvelussuhteita. Projektirahoitus tuo tietysti mukanaan ongelmia.
-
Nyt valtion työmarkkinalaitos on lähdössä kartoittamaan aitoja määräaikaisia palvelussuhteita. Esimerkiksi laissa ja asetuksissa määräaikaisiksi määritellyt ja tutkijakoululaiset rajataan “aitojen” määräaikaisten ulkopuolelle.

Valtiolla on yleensä haluttu välttää irtisanomisia ja lomautuksia viimeiseen saakka. Nyt myös nämä toimenpiteet aiotaan Äijälän mukaan ottaa todellisiksi vaihtoehdoiksi myös yliopistoissa.

- Esimerkiksi kolmen vuoden jälkeen voitaisiin tarkastella, onko jatkotöitä tiedossa vai aloitetaanko irtisanomistoimenpiteet.

Äijälä vakuutti, että valtion työmarkkinalaitos haluaa yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa vaikuttaa epäkohtien korjaamiseen. Määräaikaisuuksien vähentäminen vaatii toimintakulttuurin muutosta ja pitkäjänteistä toimintaa.
- Palvelussuhteen turvallisuus on ensisijainen kilpailutekijä, hän totesi.

Tutkijanuratyöryhmälle ladattu haasteita

Seminaarissa pohdittiin myös tutkijanuran pirstaleisuutta. Opetusministeriö nimesi lokakuun alussa työryhmän miettimään ammattimaisen tutkijanuran kehittämistä. Työryhmän puheenjohtajaksi valittu Turun yliopiston kansleri Eero Vuorio puhui seminaarissa tutkijanuran houkuttelevuuden lisäämisestä.

Vuorion mielestä Suomen Akatemian tutkijanuramalli on ideaalitilassa verrattuna yliopistoihin. Esimerkiksi tutkijatohtoreille ei ole yliopistojen puolella vastaavaa uraporrasta.
Vuorion mielestä tutkijanuran houkuttelevuus on vähentynyt. Nyt pitäisi pohtia enemmän tutkijan työtä globaalina ammattina. Tutkijan eurooppalainen sosiaaliturva on hoitamatta.
- Työryhmälle onkin ladattu mittavia haasteita. Haluamme kuulla asiassa kaikkia mahdollisia tahoja.
Vuorion mielestä tutkijakoulutyöryhmän aikoinaan tekemät ehdotukset loivat toimivan järjestelmän. Mutta miksi edelleenkin monet tutkijakoululaiset saavat noin puolen vuoden pätkiä eikä heitä oteta koko kaudeksi, Vuorio ihmetteli.

Asetettu tutkijanuratyöryhmä joutuu pohtimaan myös yliopistojen virkarakennetta, koska suurin osa tutkimuksesta tehdään nimenomaan yliopistoissa. Tässä aiotaan etsiä myös kansainvälisiä esimerkkejä.
- Mutta sellaista kansakuntaa ei vaan ole tullut vielä vastaan, josta voisi ottaa suoraan esimerkkiä. Yhdysvalloissa käytössä oleva tenure track -systeemi ei sovi suomalaiseen järjestelmään sinällään, Vuorio huomautti.

Pätkätyöt ja toimeentulo

Tieteentekijöiden liiton seminaarin lopussa oli paneelikeskustelu aiheesta pätkätyöt ja toimeentulo. Siihen osallistuivat hallitusneuvos Raili Hartikka työministeriöstä, asiamies (1.11. alkaen toiminnanjohtaja) Eeva Rantala Tieteentekijöiden liitosta, henkilöstöjohtaja Kira Ukkonen Helsingin yliopistosta ja Vuoden tieteentekijäksi valittu Virpi Hämeen-Anttila.
Paneelissa käsiteltiin mm. määräaikaisuuksiin ja työttömyysturvaan liittyviä ongelmia. Jotkut työvoimatoimistot tulkitsevat väitöskirjan tekijän päätoimiseksi opiskelijaksi, jolloin hakija ei ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Tämän on aikoinaan joutunut kokemaan myös Virpi Hämeen-Anttila asioidessaan Vantaan työvoimatoimistossa. Aikansa kiisteltyään työvoimaviranomaisten kanssa hän joutui allekirjoittamaan paperin, jossa vakuutti, ettei tee väitöskirjaansa työttömyyskaudellaan. – Kuuliaisesti tätä noudatinkin, mutta lukemasta he eivät voineet minua kieltää.
- Väitöskirjan tekeminen katsotaan työllistymiseksi omassa työssään, perusteli työvoimahallinnon kantaa Raili Hartikka. Lisäksi hän painotti vakuutusoikeuden ratkaisua vuodelta 2002, jonka mukaan väitöskirjantekijä on katsottu päätoimiseksi opiskelijaksi.

Eeva Rantalan mielestä liiton on vaikea ymmärtää sitä, että apurahakaudelta työttömäksi joutunut väitöskirjantekijä katsotaan päätoimiseksi opiskelijaksi eikä näin ollen ole oikeutettu työttömyysturvaan. Liiton toimistoon on otettu yhteyttä lukuissa tällaisissa tapauksissa.

Henkilöstöjohtaja Kira Ukkosen mukaan Helsingin yliopisto on ryhtynyt määräaikaisten tilanteen parantamisessa toimeen jo ennen valtiovarainministeriön vuoden takaista ohjekirjettä. Asia on ollut esillä mm. tavoitekeskusteluissa. Helsingin yliopiston 7500 työntekijästä noin 4000 on määräaikaisia.
- Laitostasolla ei tosin ole tehty niin paljon kuin olisi toivottu. Noin 200 palvelussuhdetta on vakinaistettu tai lähiaikoina vakinaistetaan. Asiaa ei ole unohdettu tämänkään syksyn tavoitekeskusteluista, Ukkonen vakuutti. Tarkoituksena on, että kaikki tiedekunnat ottavat vastuun määräaikaisista ja raportoivat huhtikuun lopussa, mikä on tilanne.

Ukkonen latasi odotuksia myös kehityskeskusteluihin. Näissä pitäisi hänen mielestään ottaa esille myös urakierto ja etenemismahdollisuudet.
Valtion työmarkkinalaitoksen Kirsi Äijälän seminaarissa esittämästä mallista, jonka mukaan irtisanominen tulisi nykyistä enemmän käyttöön, Ukkonen ei pitänyt. Se ei hänen mielestään sovi yliopistojen työkulttuuriin.
Sitä vastoin Kira Ukkonen piti hyvänä Suomen Akatemian uramallia ja Helsingin yliopiston virkarakennetta. Hän toivoi lisää 3-5 -vuotisia tutkijan virkoja ja enemmän uraportaita.
Eeva Rantala toivoi, että yliopistojen keskushallinto puuttuisi räväkämmällä otteella määräaikaisten asemaan eikä sysäisi ongelmaa pelkästään laitosten tai tiedekuntien niskoille.
- Liiton omassa koulutuksessa aion jäsenille sanoa, että ottakaa kehityskeskusteluissa esille tehtävänne määräaikaisuus ja kysykää määräaikaisuuden perusteluita.

Myös yleisö otti aktiivisesti osaa paneelikeskusteluun. Kirsti Lempiäinen Tampereen yliopista oli huomannut, että hallinnossa oli määräaikaista väkeä vakinaistettu mutta ei tutkija- ja opettajakunnassa. Minna Jokela Turun yliopistosta ihmetteli työttömyysturvan porsaanreikää: miten tutkijan työssä määritellään, milloin työt on loppu. Mikä on riittävä näyttö, että on työmarkkinoiden käytettävissä?
- En näe estettä sille tulkinnalle, että henkilö tekisi väitöskirjaa, jos sitä pystyy sivutyönä tekemään ja pystyisi ottamaan työtä vastaan. Käytännön pitäisi toki olla yhdenmukaista kaikissa työvoimapiireissä. Hartikka lupasi, että asia otetaan esille heidän koulutustilaisuuksissaan.

Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Klaus Sundbäck esitti, että asiaa pohtimaan pitäisi asettaa työryhmä. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä teki ehdotuksia apurahansaajien sosiaaliturvan parantamiseksi, nyt on ryhtynyt töihin opetusministeriön nimeämä tutkijanuratyöryhmä. Seuraavaksi olisi työministeriön vuoro miettiä keinoja työttömäksi joutuvien väitöskirjantekijöiden oikeudenmukaisen kohtelun edistämiseksi.

Kirsti Sintonen

(painetun lehden s. 16-19)