Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö:
Työnantajan toinen UPJ-tarjous on puutteellinen

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO
ry antoi vastauksensa opetusministeriön toiseen
tarjoukseen yliopistojen uudeksi palkkausjärjestelmäksi
2. joulukuuta.JUKO pitää tarjousta puutteellisena mm.
sopimusmääräysten osalta. Myöskään kustannusvaikutus
7,24% ei riitä parantamaan yliopistojen palkkakilpailukykyä.
JUKOn vastaus ohessa.

Opetusministeriön 21.11.2005 antama tarjous yliopistojen uudeksi
palkkausjärjestelmäksi on edelleen puutteellinen mm. sopimusmääräysten osalta. JUKO katsoo, että pääsopijoiden valmistelema mallisopimus uusiksi palkkausjärjestelmiksi tulee olla lähtökohtana yliopistojen palkkausjärjestelmäsopimukselle. Mallisopimusta voidaan täydentää yliopistojen erityispiirteet huomioon ottaen.

Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukot perustuvat puutteelliseen ja tekniseen tehtävien vaativuuden arviointeihin. Henkilökohtaisen
työstä suoriutumisen arviointi tehtiin yliopistoissa niiden omien
ilmoitusten mukaan siten, että arviointeja ei voida käyttää palkan
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö: Työnantajan toinen UPJtarjous on puutteellinen maksun perusteena.

Tarjouksen 21.11.2005 pohjalta ei ole tehtävissä luotettavia arvioita
palkkausjärjestelmän oikeudenmukaisuuden ja kannustavuuden
toteuttamiseksi.

Tarjouksen kustannusvaikutus

Tarjouksen kustannusvaikutus7,24% yliopistojen palkkasummasta ei vastaa JUKO ry:n näkemystä uuden palkkausjärjestelmän vastaukseksi yliopistojen palkkakilpailukyvyn parantamiseen. Valtion työnantajan selvitysten perusteella on voitu osoittaa, että erityisesti yliopistojen johtoja asiantuntijatehtävissä toimivien palkat ovat kilpailukyvyltään jääneet selkeästi jälkeen verrattuna valtion muuhun hallintoon. JUKO ry edellyttää, että uuden palkkausjärjestelmän avulla parannetaan johto- ja asiantuntijatehtävissä toimivien palkkauksen suhteellista kilpailukykyä.

Sopimuksessa tulee osoittaa, että jokaisessa yliopistossa toteutuu vähintään xx,xx %:n kustannusvaikutus.

Allekirjoituspöytäkirjassa, ei sopimusmääräyksissä, tulee olla
osana menettely uuden arvioinnin tulosten vaikutuksesta kustannuksiin.

Tarjouksen lähtökohta lisärahoituksen suuntaamisesta kaikille
yliopistoille samansuuruisena ei poista palkkauksellisia epäkohtia
ja yliopistojen välisiä palkkauksellisiaeroja. JUKO ry katsoo, että yliopistojen tulee voida korjata näitä epäkohtia myös nyt mukana olevaa rahoitussuunnitelmaa suuremmalla rahoitusosuudellaan,
jotta mm. toisen kalleusluokan poistaminen uudistuksen yhteydessä
tulisi mahdolliseksi.

Tarjouksen sisältämät vaativuussijoittelujen tekniset muutokset ovat aiheuttaneet suuria yliopistokohtaisia eroja.

Vaativuuden arviointi ja tasohinnoittelu

Järjestelmien tasohinnoittelua tarkasteltaessa on osoittautunut, että alimmat palkkatasot molemmissa järjestelmissä ovat lähes samat.
Opetus- ja tutkimushenkilöstön alimmissa vaativuustasoissa tehtävien
oleellinen vaativuuskriteeri on ylempi korkeakoulututkinto.
Muun henkilöstön järjestelmässä tämä vaativuuskriteeri lähtee tasolta
9. Tarjous ei vastaa JUKO ry:n mielestä kilpailukykyiseen palkkapolitiikkaan asiantuntija- ja johtotehtävissä. Tehtävien vaativuuden arviointi edellyttää vielä tarkistamisia.

Esimerkiksi tutkijan tehtäviä on sijoitettu summittaisella menetelmällä tehtävien vaativuuden arvioinnin sijasta teknisesti opetus ja tutkimushenkilöstön järjestelmän vaativuustasoille nimikkeen ja nykypalkan perusteella. Tämä on johtanut mm. siihen, että muun henkilöstön järjestelmässä arvioidut tutkimusapulaiset saisivat tarjouksen perusteella parempaa palkkaa kuin monet opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmään siirretyt tutkijat.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön keskikategorian vaativuustasojen sijoitteluongelmiin ei juurikaan ole tarjouksessa vastattu.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön ylimpien vaativuustasojen hinnoittelussa ja sijoittelussa esiintyy myös suuria ongelmia, jotka vaativat selvää korjausta.

Molemmissa järjestelmissä kaikkein ylin taso on sitä paitsi jätetty perusteettomasti kokonaan hinnoittelematta.

Molempien järjestelmien osalta on kriteerejä tarkistettava ja niiden käytön tueksi on laadittava riittävät ohjeet yliopistojen toisistaan
poikkeavien tulkintojen välttämiseksi. Muun henkilöstön vaativuuskehikon ylimmät vaativuustasot ovat jääneet lähes kokonaan
käyttämättä.

Suoritusarviointi

Henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin perusteet ovat muuttuneet
opetus- ja tutkimushenkilökunnan osalta viime keväisen arvioinnin
jälkeen. Kevään arvioinnit perustuivat ensimmäisen vaiheen
arvioinnin vaativuustasoille. Vaativuustasoja ja niille sijoittelua
on muutettu, josta syystä tarjouksen pohjalla olevat laskelmat eivät
anna luotettavaa kuvaa tarjouksen arviointiin, koska se johtaisi suureen hajontaan sekä yliopistojen että eri henkilöstöryhmien osalta.

JUKO ry:n mielestä henkiosan kustannuslaskelmien tulee tässä
vaiheessa perustua järjestelmäkohtaiseen vakioprosenttiin, jonka
tulisi olla selvästi pienempi kuin aikaisemmin käytetyt 28 % ja
29,5 %.

Erilliset järjestelmät

21.11.2005 annettu toinen tarjoussisältää kaksi erillistä arviointijärjestelmää sekä tehtävien vaativuuden että henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin osalta. Tämän takia JUKOn mielestä tulee palkkausjärjestelmäuudistusta tarkastella myös kahtena erillisenä palkkausjärjestelmämahdollisuutena.

(Yksityiskohtaiset kommentit olivat vastauskirjeen liitteessä.)

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö
JUKO ry.

Työnantajan toisen tarjouksen 21.11. pääsisältöä:

• jotta sopimus tulisi voimaan 1.12.2005, neuvottelutulos on
  saavutettava joulukuun puoliväliin mennessä
• sopimuksen korotusvaikutus 7,24 % (edellisessä tarjouksessa
  7,19%)
• sopimus olisi voimassa 1.12.2005 – 30.7.2007. Sopimuksen
  voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, sikäli
  kun joku sopimusosapuolista ei irtisano sitä viimeistään kuusi
  viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.
• määräyksiä sovelletaan yliopistojen vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virkasuhteiseen tai työsopimussuhteiseen henkilöstöön
• sopimusta sovelletaan myös sellaisissa määräaikaisissa palvelussuhteissa, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksittä liittyvissä osissa kestävät yli 12 kuukautta
• täydentävällä rahoituksella toteutettavien hankkeiden osalta
  uutta palkkausjärjestelmää sovelletaan tämän sopimuksen
  käyttöönottoajankohdan jälkeen alkavien hankkeiden määräaikaisiin palvelussuhteisiin
• työnantaja päättää kumpaa arviointijärjestelmää (opetus- ja
  tutkimushenkilöstön tai muun henkilöstön arviointijärjestelmä)
  henkilöön sovelletaan
• arviointikeskustelut käydään vuosittain, opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta vähintään kolmen vuoden välein
• henkilökohtainen palkanosa on enintään 50% kulloinkin maksettavasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta
  

Työnantajan tarjous löytyy kokonaisuudessaan liittojen www-sivustoilta.