|
Tieteen
päivien paneeli:
TUPO ja valtion sopimus
Viime vuoden lopulla syntynyttä tulopoliittista kokonaisratkaisua
ja pääasiassa sen perusteella tehtyä valtion sopimusta
on pidettävä yleisesti ottaen oikean suuntaisena. Pitkän
sopimuskauden aikaiset yleiskorotukset ovat lähes prosentuaalisia.
Ratkaisuihin ei liity kovin paljoa ns. solidaarisuuseriä.
Valtion sopimuksen mukaan palkkapolitiikkaa kehitettään
ja edistetään UPJ:tä. Valtion A -palkkaluokista
luopuminen toteutuu kuluvan vuoden aikana.
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ajalle 16.2.2005-30.9.2007
varmistui 16.12.2004. Valtiolla oli hyväksytty 15.12.2004
pääasiassa tuporatkaisun mukainen valtion virkaehtosopimus
samalle kaudelle kuin tuporatkaisu on tehty.
Keskusjärjestö AKAVAssa pidetään tupon
mukaisia korotuksia oikeansuuntaisina. Maaliskuun 2005 alusta
tuleva yleiskorotus on lähestulkoon prosentuaalinen. Euromääräisen
ja prosentuaalisen korotuksen taitepiste on 1582 euroa, jonka
ylittäviin palkkoihin tulee 1,9 %:n korotus. Samasta ajankohdasta
tulee 0,6 %:n liittoerä. Vuoden 2006 kesäkuusta tuleva
yleiskorotus on kokonaan prosentuaalinen ollen 1,4 %. Kokonaan
prosentuaalista yleiskorotusta tupohistoria ei ole aikaisemmin
tuntenut. Samasta ajankohdasta tulee 0,4 %:n liittoerä.
Niinikään kesäkuun alusta 2006 tulee tasa-arvoerä,
joka jakautuu naispalkkaerään ja matalapalkkaerään.
Tasa-arvoerän vaikutus ei ole suuri. Tuporatkaisuun liittyy
indeksiehto ja ansiovertailulauseke.
Tupon muita vaikutuksia
Palkankorotusten lisäksi tuporatkaisuun liittyy muita
elementtejä. Veronkevennykset merkitsevät, että muutaman
seuraavan vuoden ajan nettoansiokehitys tulee olemaan prosentuaalisesti
suhteellisen tasaista eri tuloluokissa. Tätä on osaltaan “vesittämässä” se
tosiasia, että jo aikaisemmin on päätetty palkansaajien
eläkemaksun korottamisesta 53 ikävuotta täyttäneille.
Tuporatkaisun perusteella kehitetään muutosturvaa.
Mikäli työsuhde on päättynyt taloudellisesta
tai tuotannollisista syistä ja saman työnantajan palveluksessa
on oltu vähintään kolme vuotta, tulee palvelussuhteen
päättyessä työvoimatoimiston laatia työllistämisohjelma.
Tämä koskee myös peräkkäisiä määräaikaisia
työsuhteita. Samalla maksetaan korotettua koulutustukea,
jonka rahoittaa työnantaja.
Osittain tuporatkaisuun liittyen maan hallitus on tehnyt periaatepäätöksen
siitä, että ensi keväänä tehtävässä valtion
talousarvion kehityspäätöksessä otetaan huomioon
korostetusti koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminta. Myös
eduskunta on edellyttänyt vastaavaa hyväksyessään
kuluvan vuoden talousarvion. Mainitut kannanotot merkinnevät
yliopistoille ja tutkimukselle voimavaralisäyksiä ns.
kilpailutettuna rahana. Kannanotot eivät merkinne perusvoimavarojen
lisääntymistä.
Valtion sopimus
Valtionsektorin neuvotteluja leimasi suurelta osin uuteen palkkausjärjestelmään
(UPJ) liittyvät kysymykset. Valtion ratkaisut merkitsevät
UPJ:n vauhdittamista huomattavasti.
Vuoden 2005 maaliskuun alusta tuleva yleiskorotus siirretään
A-palkkataulukoihin. Tämä on ilmeisesti viimeinen kerta
kun A-palkkataulukoihin tulee korotuksia.
Tuporatkaisun mukaiset 1.3.2005 ja 1.6.2006 tulevat liittoerät
samoin kuin 1.6.2006 tuleva tasa-arvoerä siirretään
valtiolla UPJ:n rahoittamiseen. Tasa-arvoerän siirtäminen
UPJ:n rahoittamiseen merkitsee mm. sitä, että valtiolla
ns. solidaarisuuserien vaikutus jää hyvin vähäiseksi.
Ennen UPJ:n toteutumista maksamatta jäänyt liittoerä maksetaan
kertakorvauksena UPJ:n toteutuessa.
Valtion sopimus merkitsee myös matkustussääntöön
muutosta. Täyden päivärahan aikaraja on muutettu
12 tunnista 10 tuntiin ja osa-päivärahaan aikaraja
8 tunnista 6 tuntiin. Muutokset vastaavat verohallituksen käytäntöä.
Matkakustannuksen korvausmääriin on tullut muutoksia
1.1.2005 alkaen. Kokopäiväraha on muuttunut 29 eurosta
30 euroon, osapäiväraha 13 eurosta 14 euroon ja kilometri-korvaus
38 sentistä 40 senttiin.
Valtion sopimukseen liittyy muitakin
tupon mukaisia osia.
UPJ ja A -palkkaluokista luopuminen
UPJ:n käyttöönottaminen tulee merkitsemään
A-palkkaluokista luopumisesta samoin kuin kaikista A-palkkaluokka
sidonnaisista lisistä luopumista. Valtion uusi sopimus merkitsee
kuitenkin myös sitä, että A -palkkaluokista luovutaan
tietyn aikataulun mukaisesti joka tapauksessa. Yliopistojen osalta
A-palkkaluokista luopuminen tapahtuu joulukuun 2005 alusta, vaikka
UPJ:tä ei olisi otettu vielä käyttöön
yliopistoissa. Suunnitelmissa kuitenkin on, että yliopistojen
UPJ:kin tulee voimaan tuolloin.
Luovuttaessa A-palkkaluokista ja A-palkkaluokkasidonnaisista
eristä, henkilön luopumishetkellä saama palkka
euromääräistetään ja hän ryhtyy
saamaan tätä palkkaa, jos siis UPJ ei ole vielä käytössä.
Euromääräistettyyn palkkaan ei tällöin
tule ennen UPJ:n käyttöönottoa mitään
uusia lisiä. Käytännössä tämä tarkoittaa
mm. sitä, että uudet ikälisät, määrävuosikorotukset
ja pätevyyslisät jäävät saamatta. Tämä saattaa
tuntua rankalta.
Valtion ratkaisuun liittyy myös valtionhallinnon palkkapolitiikan
kehittäminen. Sopimuksen mukaan palkkausjärjestelmän
kehittämiseen varataan riittävä osa käytettävissä olevista
määrärahoista. Tämä on positiivinen
lausuma, jonka sisältö konkretisoituu myöhemmin
siellä, missä UPJ on otettu käyttöön.
UPJ:tä viedään nyt läpi kovalla voimalla
ja monin keinoin.
Työmarkkinaratkaisujen arviointia
Syntyneet työmarkkinaratkaisut ovat kestoltaan melko pitkiä.
Sopimuskorotukset ovat suhteellisen maltillisia. Ratkaisuilla
on parannettu taloudellisen vakauden edellytyksiä.
Tupoa ja siihen pääasiassa perustuvaa valtion sopimusta
on pidettävä hyvin kohtuullisena verrattuna varsinkin
aikaisempiin tupoihin. Yleiskorotukset ovat lähes prosentuaalisia.
Suurelle osalle akateemisista työtekijöistä vähämerkityksellisten
solidaarisuusosien vaikutukset eivät ole suuria. Valtion
palkkapolitiikan kehittäminen ja odotettavissa olevat yliopistojen
ja tutkimuksen voimavaralisäykset luovat uusia mahdollisuuksia.
Mikäli UPJ:n tulo syystä tai toisesta viivästyy,
merkitsee se monelle odotettavissa olleen lisän saamatta
jäämistä. Ilman UPJ:n käyttöönottoa
tilanne muodostuisi monelle pidemmän päälle sietämättömäksi.
Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
10.1.2005
(painetun lehden s. 10 - 11)
|
