Yhteiskuntatieteissä edetään ilman töyssyjä
- Mennään tasaista tahtia, ilman mitään
suurempi töyssyjä, kuvailee tutkinnonuudistuksen nykyvaihetta
professori Kaarle Nordenstreng. Hän on koordinoinut tilannetta
yhteiskuntatieteiden puolella.
Nordenstreng ennakoi, että kaksiportaisuuden suhteen ei
ole odotettavissa mitään isompia ongelmia: maisteritaso
säilyy edelleen opiskelijoiden ykköstavoitteena. Sisällöissä on
tapahtunut virtaviivaistamista ja tehostamista.
- Hidasta kehitystä sisältöjen uudistamisessa
on tapahtunut muutenkin, mutta tämä prosessi on pannut
vedet liikkumaan. Ydinaineanalyysi on muutenkin paikallaan aina
välillä.
Nordenstreng ymmärtää niitäkin “huutavien ääniä korvessa”,
jotka ovat esittäneet varauksellisia kannanottoja koulutustason
laskusta, jos kanditutkinnosta uhkaa muodostua pääasiallinen
korkeakoulututkinto. Näin maisterintutkinnosta tulisi ensimmäinen
jatkotutkintoporras.
- Virallisella tasolla tällaiset uhkakuvat kielletään,
mutta hyvä asiasta olisi keskustella.
Kaiken kaikkiaan yhteiskuntatieteissä ollaan valmiita elokuussa
alkavaan kaksiportaisuuteen. Toki siirtymävaiheeseen liittyy
vielä joitakin avoimia kysymyksiä, esimerkiksi harjoittelujaksojen
pisteytyksestä.
- Nyt on otollinen aika uudistuksella, koska yliopistoväestä on
muutenkin imetty veret vähiin, Nordenstreng toteaa ja viittaa
mm. uuteen palkkausjärjestelmään.
Maisteriohjelmavillitys uhkakuvana
Tampereen yliopiston tiedotusopin professoria huolestuttaa se,
että ihmisistä on tulossa liiaksi erikoistuneita fakki-idiootteja.
Tampereella onkin yhteiskuntatieteissä aloitettu viime syksynä yleiset
alkuvaiheen opinnot kaikille aloittajille. Tällaisia integroituja
kokonaisuuksia aiotaan jatkaa eri oppiaineiden yhteistyönä.
Opetusministeriön Korkeakoulutieto-lehdessä (1/2004)
Nordenstreng kirjoitti yhdessä professori Riitta Pyykön
kanssa otsikolla “Pistoja muurahaispesään”.
Kirjoittajien mielestä alempi tutkinto voisi olla luonteeltaan
yleinen ja ylempi enemmän profiloitunut. Nordenstreng ja
Pyykkö varoittivat artikkelissaan myös liiallisesta
maisteriohjelmavillityksestä.
“Olisi nurinkurista, jos maisteriohjelmista tulee ylemmän
tutkinnon vetovoimaisin osa, jonka rinnalla normaalit oppiainepohjaiset
maisteriopinnot kalpenevat. … Maisteriohjelmien ei pidä sallia
varastaa show´ta, vaan oppiainepohjaisen koulutuksen tulee
säilyä ylemmän tutkinnon perustyyppinä. Maisteriohjelmien
liiallinen leviäminen on ongelmallista paitsi normaaleille
maisteriopinnoille, myös ylemmän tutkinnon tieteelliselle
tasolle. Näin silloin jos maisteriohjelmalta puuttuu selkeä yhteys
oppiaineisiin ja tieteenaloihin – jos siitä muodostuu
liiaksi ongelmakeskeinen projekti. Tämä ’surffaussyndrooma’ vaanii
erityisesti it-maailmaa palvelevia aloja” professorit Pyykkö ja
Nordenstreng varoittavat.
Kirsti Sintonen
(painetun lehden s. 12) |