Julkisen tutkimusjärjestelmän rakennearviointi
Yliopistolaitosta ei
laajenneta – vai?
Pääministerin johtama valtion tiede- ja teknologianeuvosto
käsitteli helmikuun alussa loppuraporttia julkisen tutkimus-järjestelmän
uudistamisesta. Raportissa esitettiin, että korkeakoululaitosta
ei laajenneta. Tästä kuitenkin
kirjattiin neuvoston
pöytäkirjaan uusi muotoilu.
Julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteelliset haasteet
-loppuraportti valmistui Valtion tiede- ja teknologianeuvoston
jäsenen, Premix Oy:n hallituksen puheenjohtajan Antti
Kiikan johdolla. Jäseninä johtoryhmässä olivat
Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea
Kauppi, Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara
ja Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen.
Vuoden 2003 syksyllä asetettu johtoryhmä kokoontui
yli 20 kokoukseen pohtimaan sitä, miten tutkimusjärjestelmä kykenee
rakenteensa puolesta vastaamaan edessä oleviin haasteisiin.
Ryhmän laatimat ponnet on kirjoitettu valtioneuvoston
periaatepäätöksen muotoon. Pääministerin
johtamassa valtion tiede- ja teknologianeuvoston kokouksessa
4. helmikuuta pöytäkirjaan kuitenkin kirjattiin eräitä tarkennuksia.
Neuvoston pääsuunnittelija Esko-Olavi Seppälän
mukaan loppuraporttia ja pöytäkirjaa pitää lukea
yhdessä ja ne on lähetetty opetusministeriöön
jatkovalmisteluun.
Tarkennus tuli yliopistojen kannalta keskeiseen ponteen numero
10. Loppuraportin vastaavassa kohdassa todetaan selvästi,
että korkeakoululaitosta ei laajenneta. Kokouksessa 4.2.
tätä ilmausta pidettiin liian kategorisena ja pöytäkirjaan
merkittiin: “ilmaus siitä, että uusia toimipisteitä ei
perusteta, saattaa estää yliopistojen sellaisen koulutustehtävän
kehittämisen, joka on lähtökohtaisesti kansallinen”.
Seppälän mukaan tällä kuitenkin tarkoitetaan
koulutusaloja – ei uusi yksiköitä.
- Yliopistoja koskeva kohta oli vaikein yksittäinen osio
koko raportissa – siihen liittyi eniten toiveita ja pelkoja.
Kyse on kuitenkin evoluutiosta, ei revoluutiosta, Antti Kiikka
korosti asiasta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Rehtori Keijo Virtasen mukaan raportissa on hyvää se,
että tutkimuskenttä nähdään läpi
koko yhteiskunnan.
- Rahasummia ei ole esillä, mutta merkittäviä linjauksia
on tehty siitä, mihin lisärahoitusta tarvitaan, Virtanen
totesi. Raportissa pidetään tärkeänä,
että tutkimusorganisaatioiden perusrahoitus ja kilpailtu
rahoitus täydentävät toisiaan tasapainoisesti.
Rahahanojen vartijat pohtivat erikseen, mistä tarvittavat
eurot kaivetaan. Tätä selvitellään ns.
kansliapäällikkötyöryhmässä (Raimo
Sailas, Markku Linna, Erkki Virtanen). Aikataulu tähtää maaliskuun
alun kehysneuvotteluihin.
Raportissa on kohtia myös yliopistojen taloudellisen autonomian
laajentamisesta. Näidenkin ehdotusten osalta tiede- ja
teknologianeuvoston em. pöytäkirjassa painetaan jarruja: “Valtiovarainministeriö tulee
myöhemmin esittämään resurssien osalta
omat näkemyksensä, muun muassa kohdassa 13 ehdotetun
yritysten tekemien, tutkimuksen rahoitukseen suunnattujen lahjoitusten
verovapausrajan nostamisen osalta”.
Sen sijaan tiede- ja teknologianeuvosto piti tärkeänä ja
halusi kiirehtiä loppuraportin pontta numero 18. Tämä koskee
sektoritutkimuksen kehittämistä. Kaikki ministeriöt
laativat hallinnonalansa sektoritutkimuksen kehittämisohjelmat
30.9.2005 mennessä. Hallitus asettaa sen jälkeen
työryhmän tekemään kokonaissuunnitelman
valtion sektoritutkimuksen ja sen resurssien kohdentamiseksi
yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaan.
Rehtorin valintamenettely jälleen esille
Loppuraportti on koostettu kaikkiaan kahdeksasta valtion tiede-
ja teknologianeuvoston teettämästä selvityksestä.
Lisäksi siinä on otettu huomioon Anne Brunilan johdolla
valmistuneen globalisaatioraportin pääkohtia. Kiikan
ryhmän loppuraportti pitää sisällään
yhteensä 28. pontta. (Yliopistolaitosta koskevat pääkohdat
on lueteltu seuraavalla sivulla.) Yliopistolain uudistuksen yhteydessä paljon
puhuttanut rehtorin vaalitapa nousee jälleen esille. “Yliopiston
hallituksen kokoonpanoa ja asemaa sekä rehtorin ja muun
johdon valintamenettelyä uudistetaan
ottaen huomioon yliopiston tehtävien ja toimintaympäristön
muutoksista johtuvat kasvavat vaatimukset”, todetaan ponnessa
12. Loppuraportin ehdotuksen mukaan hallitus antaa kerran vaalikaudessa
eduskunnalle tiede-, teknologia- ja innovaatiopoliittisen selonteon.
Valtioneuvoston piirissä näitä kysymyksiä koskevan
neuvonannon ja poliittisen päätöksenteon yhteyksiä vahvistetaan.
Samassa tarkoituksessa tiede- ja teknologianeuvostoa ehdotetaan
kehitettäväksi valtioneuvoston keskeisenä asiantuntijaelimenä kaikissa
tiede-, teknologia- ja innovaatiopoliittisissa kysymyksissä.
Lisäksi tiede- ja teknologianeuvoston johdolla laaditaan
kansallinen strategia kansainvälisesti kilpailukykyisten
tieteen ja teknologian osaamiskeskittymien ja huippuyksiköiden
synnyttämiseksi ja vahvistamiseksi.
Kirsti Sintonen
Tutkimusjärjestelmäraportin korkeakoululaitosta
koskevat ponnet
10. Yliopistolaitoksen kehittämisen tavoitteena on kaikilta
osin korkeatasoinen, Suomen vahvuusalueilla kansainvälisesti
huipulla oleva yliopistojärjestelmä, jonka sisäinen
uudistumis- ja reagointikyky tuottavat jatkuvasti myös uusia
tutkimusavauksia ja -aloitteita. Ammattikorkeakouluja kehitetään
alueellisina vaikuttajina niiden tehtävänmäärittelystä ja
yritysten käytännön tarpeista lähtien. Korkeakoululaitosta
ei laajenneta eikä uusia toimipisteitä perusteta. Kehittämistoimet
suunnataan opetusministeriön johdolla yksiköiden toiminnan
vaikuttavuuden, laadun, sisällön ja tehokkuuden varmistamiseen
ja edistämiseen suuntaamalla voimavaroja suuremmiksi kokonaisuuksiksi,
vahvistamalla verkottumista sekä tehostamalla johtamista
ja toiminnan arviointia.
11. Yliopistot parantavat kansainvälistä kilpailukykyään
profiloitumalla sekä panostamalla tutkimuksen laatuun, monitieteisyyteen
ja kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkijakuntaan. Ammattikorkeakoulujen
ylläpitäjien tulee yhdessä opetusministeriön
kanssa varmistaa korkeakouluyksiköiden riittävä koko
ja monipuolisuus sekä panostaa korkeatasoisen, alueiden
työelämän tarpeita vastaavan koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen
tehtävänä olevan soveltavan t&k-toiminnan
kehittämiseen yhteistyössä hyödyntäjien
kanssa. Kansainvälistä koulutustarjontaa kehitetään
lisäämällä vieraskielistä perus- ja
tutkijankoulutusta Suomessa, tuottamalla myös muissa maissa
toteutettavia koulutusohjelmia, parantamalla ulkomaalaisille
suunnattuja palveluja ja uudistamalla heitä koskevia maksukäytäntöjä.
12. Yliopistojen johtamista, strategista suunnittelua ja tutkimushallintoa
vahvistetaan ja tutkintotoimintaa kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi
ns. kriittisten massojen, synergiaetujen ja monitieteisten tutkimuskokonaisuuksien
lisäämiseksi. Yliopiston hallituksen kokoonpanoa ja
asemaa sekä rehtorin ja muun johdon valintamenettelyä uudistetaan
ottaen huomioon yliopiston tehtävien ja toimintaympäristön
muutoksista johtuvat kasvavat vaatimukset. Tutkimuksen johtamisen
koulutusta lisätään.
13. Yliopistojen taloudellista toimivaltaa lisätään
lainsäädäntötoimin kansallisen ja kansainvälisen
huippuosaamisen ja verkostoitumisen edellytysten parantamiseksi.
Saatetaan opetusministeriön johdolla rahoituksen ja talouden
kokonaishallinta yliopistoissa laajenevan vastuun vaatimalle
tasolle uudistamalla kustannuslaskentaa siten, että kaikkien
toimintojen todellisia kustannuksia voidaan läpinäkyvästi
ja yhtäläisin perustein seurata ja ottaa rahoituksessa
huomioon. Yritysten korkeakouluille tekemien, tutkimuksen rahoitukseen
suunnattujen lahjoitusten verovapausrajaa nostetaan.
14. Yliopistojen suoran budjettirahoituksen laskentamenettely
uudistetaan opetusministeriön johdolla. Perustoimintojen
vahvistamisen rinnalla nykyistä merkittävämpi
osa rahoituksesta kohdennetaan koulutus- ja tutkimustoiminnan
laadun perusteella, alakohtaiset erityispiirteet huomioon ottaen.
Rahoitusta suunnataan myös rakenteiden ja yliopistojen omien
ohjausjärjestelmien uudistamiseen. Kilpailtua rahoitusta
lisätään korkeakoulujen uudistumisen ja erikoistumisen
tukemiseksi sekä opetuksen ja tutkimuksen laadun nostamiseksi.
Tuloksellisuusmittareita uudistetaan opetusministeriön johdolla
tavoitteen edellyttämällä tavalla.
15. Osakeomistusta vastaan tapahtuvaa immateriaalioikeuksien
siirtomahdollisuutta korkeakouluilta yrityksille laajennetaan
ja joustavoitetaan lainsäädäntötoimin. Korkeakouluilla
tulee olla ajantasaiset, eri välittäjäorganisaatioiden
tarjoamat mahdollisuudet huomioon ottavat, yritysyhteistyötä sekä teknologian
ja tutkimustulosten siirtoa koskevat strategiat. Yliopistojen
tulee lisäksi laatia yliopistoyhtiöitä koskevat
selkeät toimintamallit; 1.8.2005 voimaantulevan lainsäädännön
toimivuus tarkistetaan tarvittaessa.
16. Opetusministeriö valmistelee yhteistyössä eri
tahojen kanssa vuoden 2005 loppuun mennessä tämän
päätöksen huomioon ottavan koulutuksen ja korkeakouluissa
harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelman tarkistuksen
valtioneuvoston vahvistettavaksi.
(painetun lehden s. 15 - 17)
|