Tohtorikoulutettavien kokemukset kartoitetaan

Tutkijakoulujen perustamisesta on tullut kuluneeksi kymmenen vuotta. Tutkijakoulujärjestelmä on vastannut sille asetettuihin tavoitteisiin hyvin ja on siten vakiinnuttanut asemansa yhtenä tohtorikoulutuksen keskeisenä väylänä Suomessa. Yliopistot ovat perustaneet omia tohtorikoulutusohjelmia tutkijakoulumallin mukaisesti. Tohtorikoulutuksen laatu ja järjestelmällisyys ovat parantuneet, kansainvälistyminen on päässyt hyvää vauhtiin, ja yhteistyö ja verkostoituminen tutkimusryhmien kesken on voimistunut.
Tutkijakoulujärjestelmän ja tutkijankoulutuksen kehittämistä on kuitenkin jatkettava. Niiden joustavuutta on kehitettävä vastaamaan yhteiskunnan muutoksia ja uusia tarpeita. Opetusministeriön tutkijankoulutuksen kehittämisryhmän mukaan yksi suurimmista haasteista on tutkijankoulutuksen laadun parantaminen. Tänä vuonna opetusministeriö toteuttaa Suomen osuuden kansainvälisestä International Mirror for Postgraduate Students –hankkeesta, jossa kartoitetaan tohtorin tutkintoa suorittavien jatko-opiskelijoiden näkemyksiä tohtorikoulutuksen laadusta, sisällöstä, ohjauksesta, kursseista ja tutkimusympäristöstä.
Hankkeessa ovat mukana Suomen lisäksi Ruotsi, Irlanti ja Katalonia. Hanke perustuu Ruotsissa Högskoleverketin vuonna 2003 toteuttamaan Doktorandspegeln- tutkimukseen, jota on vuoden 2004 aikana edelleen kehitetty eurooppalaisena hankkeena (lisätietoja Doktorandspegeln-hankkeesta Högskoleverketin kotisivuilta www.hsv.se).
Hankkeessa kartoitetaan mm. seuraavia tohtorikoulutukseen ja sen laatuun keskeisesti liittyviä kysymyksiä. Millaiset edellytykset tohtoriopiskelijat kokevat saavansa ammattimaiselle tutkijanuralle? Miten laadukkaita ja tohtoriopiskelijan oman tutkimustyön ja ammatillisen kehittymisen kannalta relevantteja kursseja ja opetusta on tarjolla? Kaikki tohtorin tutkintoa suorittavat eivät suunnittele ryhtyvänsä ammattimaiselle tutkijanuralle vaan heidän motiivinsa liittyvät esimerkiksi ammattipätevyyden kohottamiseen, muulla ammattiuralla etenemiseen tai muihin henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Millaisia valmiuksia tohtoriopiskelijat kokevat saavansa muulle kuin tutkijanuralle – esimerkiksi julkishallintoon tai yksityiselle sektorille?
Opetusministeriön tavoitteena on, että yliopistot ja elinkeinoelämä lisäisivät ja syventäisivät yhteistyötään myös tohtorikoulutuksen kautta. Millaisia työelämätaitoja ja –yhteyksiä tohtorikoulutuksessa luodaan? Tohtorikoulutuksen tavoitteiden toteutumisessa ohjauksella on keskeinen ja korvaamaton rooli. Miten ohjaus toteutetaan ja millaiseksi yhteistyö ohjaajien kanssa koetaan? Millaisen työ- ja aikapaineen alla tohtoriopiskelijat kokevat työskentelevänsä? Tekevätkö he yhteistyötä ulkomaisten tutkijoiden tai tutkimusryhmien kanssa? Miten hyvin he kokevat integroituneensa tiedeyhteisöön? Millaisiksi he kokevat työllistymismahdollisuutensa tohtorin tutkinnon suorittamisen jälkeen?
Kyselytutkimus toteutetaan kevään 2005 aikana yhteistyössä Korkeakoulujen arviointineuvoston kanssa. Hankkeen tulokset palvelevat siten myös KKA:n toteuttamaa tohtorikoulutuksen arviointia (ohessa lisää KKA:n arviointiprojektista). Hankkeen valmistelussa on ollut mukana myös Jyväskylän yliopisto. Aineiston- hankintamenetelmänä käytetään www-lomakekyselyä.
International Mirror for Postgraduate Students – hankkeen tulokset tulevat toimimaan tärkeänä pohjana keskusteluille nykyistä tohtorikoulutusta arvioitaessa ja kehitettäessä yhä laadukkaammaksi ja tehokkaammaksi. Erityisen arvokkaiksi ne tekee se, että hankkeessa kartoitetaan nimenomaan tohtoriopiskelijoiden omia näkemyksiä tohtorikoulutuksen laadusta. Toivommekin, että yliopistot ja tohtoriopiskelijat antaisivat oman aktiivisen panoksensa hankkeeseen.

Sakari Karjalainen, Johtaja
Opetusministeriön tiedepolitiikan yksikkö
Tutkijankoulutuksen kehittämisryhmän pj.

Kyselytutkimuksen yhteyshenkilö:
Kirsi Hiltunen
Projektisuunnittelija
Suomen Akatemia
kirsi.hiltunen@aka.fi
(09) 7748 8376

Korkeakoulujen arviointineuvostolla käynnissä tohtorikoulutuksen arviointi

Korkeakoulujen arviointineuvoston joulukuussa 2004 käynnistämässä tohtorikoulutuksen valtakunnallisessa arvioinnissa keskitytään koulutuksen hyviin käytäntöihin, joita ulkoinen arviointiryhmä testaa ja täydentää haastatteluilla. Ulkoinen arviointi ajoittuu syyskuulle 2005. Arviointiin nimetään kansainvälinen ja monitieteinen ryhmä, johon kuuluvat myös jatkoopiskelijoiden ja elinkeinoelämän edustajat.
Arvioinnilla kartoitetaan valtakunnallisesti ja kattavasti tohtorikoulutuksen tilaa, kehittämishaasteita ja tulevaisuudennäkymiä - ei yksittäistä tohtorikoulutusta. Arviointisuunnitelman on valmistellut johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Korkeakoulujen arviointineuvoston jäsen, Helsingin yliopiston professori ja vararehtori Hannele Niemi. Maaliskuulla 2005 toteutetaan arviointiin ilmoittautuneiden koulutusten valinta. Yliopistojen tohtorikoulutuksesta vastaaville vararehtoreille osoitettu kysely koulutusten haasteista ajoittuu myös maaliskuulle. Korkeakoulujen arviointineuvosto nimeää ulkoisen arviointiryhmän 7.4.2005. Arvioinnin etenemistä voi seurata arviointineuvoston kotisivuilta www.kka.fi/arvioinnit.

Arvioinnin yhteyshenkilö:
Seppo Saari
Erikoistutkija – Projektisuunnittelija
Korkeakoulujen arviointineuvosto
seppo.saari@minedu.fi
(09) 1607 6920

(painetun lehden s. 25 - 26)