Open access

ja tieteellisen julkaisemisen avoimuus

Avoimesti saatavilla olevan aineiston osuus julkaistuista tutkimuksista on kasvanut hitaasti mutta varmasti ollen nyt noin 15-20 prosenttia. Opetusministeriön asettama open access -työryhmä on laatinut suositukset avoimen saatavuuden edistämiseksi.

Open access tarkoittaa sitä, että tieteellisessä julkaisusarjassa julkaistava tutkimusartikkeli on ilmaiseksi luettavissa internetistä. Open accessin suomenkieliseksi vastineeksi olen ehdottanut avointa saatavuutta.
Internetissä ja world wide webissä on aina ollut sekä avointa että maksullista tai muista syistä salasanan takana olevaa tieteellistä materiaalia. Avoimesti saatavilla olevan aineiston osuuden huomattava lisääminen olisi periaatteessa mahdollista, koska tieteellisten tutkimusartikkelien kirjoittamisessa sekä kirjoittamis- että vertaisarviointityö on perinteisesti suoritettu muilla motiiveilla kuin suoraa rahallista korvausta vastaan. Avoimesti saatavilla olevan aineiston osuus julkaistuista tutkimuksista on viimeisten 10-15 vuoden ajan kasvanut hitaasti mutta varmasti ollen tällä hetkellä 15-20 prosentin suuruusluokkaa. Esimerkiksi kymmenkunta suomalaista tiedelehteä on kaikessa hiljaisuudessa tuonut tutkimusartikkelinsa avoimeen verkkoon. Samoin yliopistojen ja tutkimuslaitosten itsensä tuottamien julkaisusarjojen avoin saatavuus on koko ajan parantunut.
Myös maailman tiedepolitiikan korkeat päättävät elimet ovat huomanneet open access liikkeen olemassaolon. Toistaiseksi ne ovat vain antaneet aiheesta varovaisen myönteisiä periaatteellisia lausuntoja, mutta myös aktiivisempia toimenpiteitä on alkanut näkyä. Suomen opetusministeriön viime syksynä asettaman arvovaltaisen työryhmän tehtävänä oli laatia suositukset avoimen tieteellisen julkaisutoiminnan edistämiseksi Suomessa.

Pääministeri Matti Vanhanen Tieteen päivillä: “Yksi tärkeä suositus liittyy avoimen tieteellisen julkaisutoiminnan edistämiseen. Tavoitteena on, että tieteelliset julkaisut olisivat tutkijoiden ja kansalaisten vapaasti saatavilla verkossa. Tällä hetkellä tieteellisten julkaisujen käyttöä ja saatavuutta rajoittavat painettujen lehtien ja tieteellisten verkkojulkaisujen kalliit tilausmaksut sekä kustannussopimukset, joissa tutkijat luopuvat osin oikeuksistaan kustantajan hyväksi. Tieteen edistymisen ja tutkimuksen hyödyntämisen kannalta on välttämätöntä, että tulokset saavuttavat mahdollisimman helposti ja nopeasti sekä tiedeyhteisön että suuren yleisön. Pidän tätä asiaa erityisen tärkeänä myös hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman näkökulmasta.”

Kuten muualla maailmassa annetut vastaavanlaiset open access -suositukset, myöskään nämä Suomen vastikään julkaistut ehdotukset eivät sisällä varsinaisia keppi- tai porkkana- tyyppisiä kannusteita asian edistämiseen vaan pitäytyvät maltillisen vapaaehtoisuuden periaatteessa. Vaarana silloin on, että suositukset hautautuvat unohduksiin yhtä nopeasti kuin useimmat muutkin työryhmämuistiot. Mahdotonta ei kuitenkaan ole, että näillä avoimen saatavuuden suosituksilla olisi jotain vaikutustakin. Esimerkiksi pääministeri Matti Vanhanen kannatti tammikuussa Tieteen päivillä avointa saatavuutta.
Avoimen tieteellisen julkaisutoiminnan työryhmän asettamat tavoitteet ovat varsin kunnianhimoiset. Kaikkien Suomessa vaikuttavien julkaisen sektorin tutkijoiden koko tuleva julkaisutoiminta, tietyin poikkeuksin, on määrä saattaa avoimeen verkkoon, vähintäänkin avointen elektronisten julkaisuarkistojen kautta sellaisissa tyypillisissä tilanteissa, joissa kokonaan avoin tieteellinen julkaisusarja ei ainakaan toistaiseksi ole mielekäs julkaisutapa.
Tätä tavoitetta silmälläpitäen mietinnön suositukset on muotoiltu erikseen niin tieteen rahoittajille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille, tutkijoille, tiedejulkaisijoille ja kirjastoille kuin opetusministeriölle itselleenkin.
Suosituksiin sisältyy myös laaja linkkikokoelma open access -julkaisemisesta kertoviin tietolähteisiin.

Kimmo Kuusela
Valtiotieteen lisensiaatti
Pysyvä asiantuntija ja mietinnön kirjoittaja
Avoimen tieteellisen julkaisutoiminnan työryhmässä

Työryhmän pdf-muistio löytyy opetusministeriön
sivuilta http://www.minedu.fi/julkaisut/tiede/ 2005/tr08/kuvailu.html

Tietopalvelun ammattilainen tervehtii ilolla avoimen saatavuuden suosituksia

Tietotyön ammattilaisena ei voi muuta kuin olla tyytyväinen OPM:n asettaman työryhmän avoimen saatavuuden suosituksiin. Suositukset sopinevat useimpien tietotyöläisten arvomaailmaan kuin kaneli korvapuustiin: tieto on ihmisen perusoikeus ja jatkossa tuo “korvapuusti” on, kiitos OPM:n työryhmän ja esim. NIH:n (National Institute of Health) suositusten (ks. http:// www.nih.gov/about/publicaccess/ index.htm) entistä varmemmin ja helpommin jokaisen kansalaisen mutusteltavana.
Toivon mukaan puusti ei maiskahda tutkijoiden suussakaan pakkopullalta ja homma saadaan pyörimään. Avoimet julkaisuarkistot ovat tällä hetkellä varmin tie avoimeen saatavuuteen. Kyse on siis siitä, että julkaistiinpa artikkeli missä tahansa, siitä tallennetaan kopio avoimiin, elektronisiin julkaisuarkistoihin. Tässä riittää meidänkin ammattikunnallemme työsarkaa. On varmistettava, että OA-asia tunnetaan, että työ tehdään järkevästi ja yhteistyössä eri tahojen kanssa. Edustamani laitos eli Kansanterveyslaitos esimerkiksi hyötyy omaa avointa arkistoa perustaessaan ja ylläpitäessään NIHin ja PubMedCentralin artikkeliarkistosta (ks. http://www. pubmedcentral.nih.gov/).
Rahaa kuluu kaikesta huolimatta jatkossakin. Arkistojen perustaminen ei ole ilmaista ja valitettavasti on vaikea uskoa, että aineistojen hankintakustannuksissakaan syntyisi kovin nopeasti dramaattisia säästöjä. Oletettavaa on pikemminkin, että koska tutkijoiden on järkevää julkaista myös tulevaisuudessa maksullisissa lehdissä, niitä myös pitää hankittaman. On myös oletettavaa ja jo havaittavissakin, että kaupalliset kustantajat pyrkivät luomaan tuotteilleen lisäarvoa erilaisten uusien, maksullisten palvelujen muodossa (esim. Elsevierin Scopus). Tosin OA-liikkeen vaikutuktiedejulsesta kustantajat ovat joutuneet tarkistamaan liiketoiminta- ja hinnoittelumallejaan sekä toimintapolitiikkaansa suhteessa avoimiin arkistoihin.
Joka tapauksessa suunta on hyvä ja valmistuneet suositukset, työryhmän työ sekä erityisesti OPM:n tarttuminen aiheeseen ansaitsevat suuret kiitokset!

Annikki Roos
Yksikön johtaja
Kirjasto ja tietopalvelu
Kansanterveyslaitos

(painetun lehden s. 26 - 27)