SYL kartoitti opiskelijaystävällisimmät
yliopistot ja paikkakunnat
Missä opiskelu onnistuu?
Nobel-palkinnot tai
Shanghai-rankingit eivät
kerro sitä, missä yliopistossa
opiskelu onnistuu.
Suomen ylioppilaskuntien
liiton huhtikuussa
julkistama selvitys on ensimmäinen,
jossa yliopistoja
ja yliopistokaupunkeja
on arvioitu opiskelijan
näkökulmasta.
Pörssiyhtiöiden tuloskuntoa
vertaillaan alan lehdistössä jatkuvasti.
Milloin listataan 500 parasta
kansainvälistyjää, milloin jonoon
laitetaan kovimmat kasvuyritykset.
Myös yliopistomaailmaan
tällainen vertailu on soluttautunut
kuin vaivihkaa. Yhteistä
kaikille vertailuille on se, että suurennuslasin
alle halutaan saada
selvää ja kiistämätöntä numerofaktaa.
Yliopistoja arvioitaessa ei
kuitenkaan voida poimia verrokkilukuja
tuloslaskelmasta tai taseesta.
Tästä syystä eri listoja laadittaessa
on päädytty mittaamaan yliopistojen
paremmuutta kovin kirjavilla
mittareilla: valmistumisprosentilla,
Nobel-saavutuksilla tai
vaikkapa tieteellisten artikkeleiden
määrällä. Näistä mikään ei
kuitenkaan kerro sitä, kuinka hyvät
edellytykset yliopisto ja yliopistokaupunki
tarjoavat opiskelulle.
Suomen ylioppilaskuntien liitto
selvitti yhdessä Opiskelijajärjestöjen
tutkimussäätiö Otuksen
kanssa yliopistojen tilaa tarkoituksenaan
luoda mittaristo, jonka
avulla yliopistot voisivat kehittää
omaa toimintaansa ja menestyä
sellaisissa asioissa, joilla on oikeasti
merkitystä opiskelijalle. Selvityksen
käytännön toteutuksesta
vastasi Aleksis Nokso-Koivisto.
Mukaan Opiskelijan yliopisto 2005
-selvitykseen päätettiin ottaa
myös yliopistokaupungit, sillä
opiskelua ei nähdä muusta elämästä
irrallisena jaksona, vaan
osana arkea. Kaupunkien tarjoamat
palvelut, kuten joukkoliikenne
ja opiskelija-asuntojen tontit
vaikuttavat myös opiskelun sujuvuuteen.
Monet arjen askareet ja
eritoten se, kuinka helppoa tai vaikeaa
niistä on opiskelun ohella selviytyä,
liittyvät kaupungin käytäntöihin.
Opiskelun edellytyksiä yliopistoissa
ja yliopistokaupungeissa on
selvityksessä arvioitu kymmenellä
indikaattorilla, joiden alle järjestyy
n. 50 erilaista mittaria. Mukaan
valikoitiin asiat niiden tärkeyden
perusteella, ei välttämättä mitattavuuden.
Esimerkiksi tutkimuksen
ja opetuksen yhteyttä ei ole helppoa
tutkia, mutta metodikurssien
tarjonnan, jatko-opiskelijoiden
määrän ja opettajavaihdon nähtiin
kertovan suuntaa-antavasti tästäkin
yliopistojen perustehtävän toteutumisesta.
Kehityskohtia kaikilla
yliopistoilla
Opiskeluprosessit -indikaattori on
yksi laajimmista selvitetyistä kokonaisuuksista.
Siihen sisältyy
useita opiskelun tukemista kuvaavia
mittareita kuten opettajatuutorointi,
henkilökohtaisen opintosuunnitelman
(HOPS) laadinta,
keskeyttämisprosentti ja yhteydenotto viivästyviin. Tuloksissa
nähdään, että esimerkiksi HOPSin
järjestelmällinen laadinta on edelleen
melko harvinaista yliopistoissa.
Opiskeluprosessien mittareita
tarkasteltaessa korostuu se, että
monia kohtia voidaan parantaa
suhteellisen pienin kustannuksin.
Toinen merkittävä asia, jota
selvitettiin, on opiskelujen järjestäminen.
Tarkasteltavana tässä
kohtaa olivat mm. opetukseen laitetut
resurssit, opintosuoritusten
tarkastusajat ja kurssien opiskelijapalautteen
hyödyntäminen.
Myös käytännön resursseja kartoitettiin.
Kielikurssitarjonta, verkkoasiointi,
tietotekniikkamahdollisuudet,
kirjastopalvelut ja monet
muut käytännön järjestelyt ovat
tärkeitä, jokaista opiskelijaa koskettavia
seikkoja. Opiskelujärjestelyt
ja käytännön resurssit vaikuttavat
monesti suoraan siihen,
kuinka opiskelijan opinnot etenevät.
Opiskelijat ovat yliopistoyhteisön
jäseniä, eivät asiakkaita. Siksi
myös opiskelijan vaikutusmahdollisuudet
oli syytä selvittää. Katse
kohdistettiin tässä kohtaa mm.
hallinnon opiskelijaedustajiin, heidän
koulutukseensa ja yliopistojen
tasa-arvosuunnitelmiin. Useimmissa
yliopistoissa otetaan kaikki
ryhmittymät huomioon virallisissa
ja epävirallisissa elimissä, mikä
kävi ilmi myös selvityksestä. Myös
kaupungin ja opiskelijoiden yhteyttä
tutkittiin mittaamalla esim.
kaupungin ylioppilaskunnalta
pyytämien lausuntojen määrää.
Suomalaisen yliopistojärjestelmän
vahvuutena on pidetty tasalaatuisuutta.
Kun rankingit etsivät
huippuyliopistoja, meillä tavoitteena on ollut paras kokonaisuus.
Selvitys osoittaa, että tähän tavoitteeseen
on opiskelijan osalta päästy
kohtuullisen hyvin. Tasalaatuisuus
ei meillä ole myöskään tarkoittanut
huonoa tasoa, joskaan
huippuyliopistoja ei ole montaa.
Selviä kehityskohtia on kaikilla yliopistoilla.
Opiskelija kuntalaisena
Yliopistokaupunkien opiskelijaystävällisyyteen
vaikuttavat mm. sosiaali-
ja terveyspalvelut, asuminen
ja kulttuuri- ja liikuntamahdollisuudet.
Myös se, kuinka opiskelijoita
kohdellaan kuntalaisina ja
kuinka joukkoliikenne on järjestetty,
on opiskelijalle keskeistä.
Sosiaalipalveluissa tarkasteltiin
terveyskeskusten lisäksi toimeentulotuen
käytäntöjä. Eri kaupungeilla
oli suuriakin eroja siinä,
kuinka opintotuki ja toimeentulotuki
tiukassa tilanteessa sovitetaan
yhteen. Asumispalveluissa
tutkittiin opiskelija-asuntojen saatavuutta
ja keskineliövuokria.
Asumismenoihin uppoaa opiskelijan
tuloista keskimäärin 42 prosenttia,
joten asumisella on suuri
painoarvoarvo selvityksen kaupunkiosuudessa.
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut
sekä runsas järjestötoiminta paikkakunnalla
sitouttavat opiskelijaa
jäämään kaupunkiin myös valmistumisensa
jälkeen. Siksi myös niitä
tarkasteltiin selvityksessä. Opiskelujen
aikana yhdeksi tärkeimmistä
kunnan palveluista nousee
kuitenkin joukkoliikenne, sillä
vain harvalla opiskelijalla on varaa
henkilöautoon.
Kaupunkien ja yliopistojen
vastuu yliopisto-opiskelijan hyvinvoinnista
on suomessa kuitenkin
kohtuullisen vähäinen. Useimmiten
opiskelijoiden omistamat opiskelija-
asuntosäätiöt ovat vastanneet
opiskelijoiden asumisesta ja
YTHS opiskelijoiden terveydenhuollosta.
Opintotukijärjestelmä
on huolehtinut opiskelijan toimeentulosta.
Tampereella edellytykset
kunnossa
Jokaisella yliopistolla ja yliopistokaupungilla
on omat heikkoutensa
ja vahvuutensa. Lopullisessa
vertailussa erot tasaantuvat. Yliopistoista
haluttiin kuitenkin hiuksenhienoista
eroista huolimatta
nostaa parhaiten menestyneet
esiin. Näitä olivat Tampereen teknillinen
yliopisto, Turun yliopisto,
Helsingin kauppakorkeakoulu ja
Jyväskylän yliopisto. Kaupungeista
parhaiden menestyivät Tampere
ja Joensuu.
Selvityksen tarkoitus on korostaa
yliopistojen ja yliopistokaupunkien
vastuuta opiskelijan hyvinvoinnista. Toimivat opiskelujärjestelyt,
opetuksen tukipalvelut ja
muut opiskelun edellytykset luovat
mahdollisuudet sujuvalle opiskelulle
ja ovat kansallisen kilpailukyvyn
ja osaamisen keskeinen tekijä.
Selvitykseen voi tutustua tarkemmin
nettiosoitteessa:
www.syl.helsinki.fi
Essi Isomäki, tiedotussihteeri
Lauri Korkeaoja, sosiaalipoliittinen
sihteeri
Suomen ylioppilaskuntien liitto
(painetun lehden s. 15-17) |