Yliopistojen tulosneuvottelujen
saldoa
Huhtikuussa käytiin yliopistojen ja opetusministeriön
väliset tulosneuvottelut
vuodelle 2006. Se on tulossopimuskauden 2004-06 viimeinen vuosi.
Neuvottelujen tuloksista kirjoittaa opetusministeriön yliopistoyksikön
johtaja Markku Mattila.
- Yliopistojen toimintaedellytykset kehittyvät myönteisesti:
korkeakoulujen
kehittämislain perusteella voimavarat lisääntyvät
vähintään 20 miljoonaa
euroa ja valtioneuvoston kehyspäätös lisää T&K
-rahoitusta lähes
50 miljoonaa euroa vuosina 2006-07.
Tulosneuvotteluissa otettiin huomioon myös tutkimusjärjestelmän
kehittämistä
koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen linjauksia.
Yliopistoissa on toteutumassa monta syvällistä uudistusta,
kuten tutkintouudistus, laadun varmistus, opiskelijavalintojen
kehittäminen, kansainvälistyminen,
opintoprosessien ja -ohjauksen kehittäminen, sekä
uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto. Uuden
palkkausjärjestelmän käyttöönotosta ja aikataulusta
on päätetty työmarkkinajärjestöjen kesken eikä sen
ajoituksessa otettu huomioon yliopistoissa toteutuvaa
mittavaa reformia. Neuvotteluissa todettiin, että
kaikesta tästä aiheutuu suuri työkuorma, joka usein
kohdistuu samoille avainhenkilöille.
Tulosneuvotteluissa pääpaino oli yliopistojen strategisessa
kehittämisessä. Lähes kaikissa yliopistoissa
on ollut vilkas strategian kehittämisen vuosi.
Tulosneuvotteluissa kiinnitettiin nyt huomiota
erityisesti vaikuttavuuteen, toiminnan tuloksiin, laatuun
sekä tehokkuuteen. Henkilöstöpolitiikkaan ja
työhyvin vointiin liittyvät asiat ovat nousseet tulosneuvottelujen
asialistalle.
Yliopistoissa tutkintojen määrä on lisääntynyt:
Vuonna 2004 ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin
12 514, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin.
Tutkintojen määrä on noin 90 % koko sopimuskaudelle
asetetusta keskimääräisestä tavoitteesta. Yliopistoissa
on toteutettu monia koulutuslaajennuksia,
joiden odotetaan näkyvän tutkintoina vasta kauden
loppupuolella (taulukko 1).
Useimmilla koulutusaloilla tutkintojen määrä on
kehittynyt tavoitteiden suuntaan. Tavoitteista jäätiin
luonnontieteen ja tekniikan aloilla sekä hammaslääketieteessä.
Näillä koulutusaloilla sovittiin erityisistä
toimenpiteistä opintojen pullonkaulojen kartoittamiseksi ja opintojen tehostamiseksi
ja laadun parantamiseksi.
Yliopistojen tutkimustoiminta on lisääntynyt ja
yliopistojen merkitys Suomen tutkimusjärjestelmässä
vahvistunut. Budjetin ulkopuolisen tutkimusrahoituksen
määrä on kasvanut lähes kaikissa yliopistoissa.
Monet yliopistot ovat lisänneet rahoitustaan EU:n
tutkimuksen puiteohjelmasta.
Tohtorintutkintoja suoritettiin 1399, mikä on hyvin
lähellä tutkintotavoitetta (taulukko 2). Tutkijakoulutuksen
tehostaminen ja tutkijakoulujen vakiintuminen
näkyvät tohtoritutkintojen määrässä. Tohtoritutkintojen
tavoite näkyy asetetun kaikkien yliopistojen
kannalta realistiselle tasolle. Samalla tutkijakoulutuksen
ja väitöskirjojen laadusta voidaan pitää huolta.
Väitöskirjojen laadun varmistamisesta keskusteltiin
yksityiskohtaisesti.
Yliopistoissa onkin ryhdytty erityisiin
toimenpiteisiin väitöskirjojen laadun varmistamiseksi
esimerkiksi hyväksymällä väitöskirjan ohjauksen
ja tarkastuksen laatukäsikirjoja ja päättämällä
hyvistä menettelytavoista osaamisen ja laadun varmistamiseksi.
Tutkintouudistus on edennyt kaikissa yliopistoissa
pitkälle. Tutkintouudistus on ollut suuri prosessi,
jossa tutkintoja on uudistettu, mitoittamalla opinnot
uudelleen ja suunnittelemalla koulutusohjelmat ja
tutkintojen sisällöt uusien tarpeiden mukaisesti. Tutkintouudistusta
on tukenut 14 koulutusalalla toteutettu
verkostoyhteistyö. Kokemuksista ja ratkaisuista
on voitu hyötyä myös muilla koulutusaloilla.
Tutkintouudistuksen toimeenpano ja kaksiportaisen
tutkintorakenteen käyttöönotto on keskeinen osa Bolognan prosessin toimeenpanoa
Suomessa. Kansainvälisessä
Bolognan seurannassa Suomen tutkintouudistus
on saanut myönteistä huomiota ja hyvän
kansainvälisen arvion.
Kansainvälistyminen etenee monella
rintamalla
Yliopistoissa on tiedostettu kansainvälistymisen
haaste ja ryhdytty toimenpiteisiin. Lähes kaikki yliopistot
ovat lisänneet selvästi englanninkielisen koulutuksen
määrää. On yleistä, että yliopistojen vahvuus
alueilla on englanninkielisiä maisteriohjelmia. Opiskelijavaihto
on kääntynyt nousuun. Suomesta ulkomaille
lähtevien opiskelijoiden määrä on lisääntynyt
ja vaihto on tasapainossa.
Monissa yliopistoissa on entistä tavoitteellisemmin
tarkasteltu yhteistyötä ulkomaalaisten yliopistojen
kanssa. On solmittu yhteistyösopimuksia tärkeiden ulkomaalaisten yliopistojen
kanssa. Monet yliopistot ovat ottaneet entistä aktiivisemman roolin
useissa kansainvälisissä yliopistoverkostoissa. Niitä
halutaan käyttää laadun, toimintatapojen vertailun ja
kansainvälistymisen välineinä.
Infrastruktuuri ja valtakunnalliset
ohjelmat
Infrastruktuurin kehittämistarpeita käsiteltiin kaikkien
yliopistojen kanssa. Yliopistojen tulee rohkeasti
käyttää siirtomäärärahojaan erityisesti vahvuusalueiden
tutkimus- ja oppimisympäristöjen kehittämiseen.
Vuonna 2006 voidaan myös opetusministeriön
tuella toteuttaa tutkimuslaitteiden ja -ympäristöjen
uudistamista.
Tulossopimuskaudella toteutettavia valtakunnallisia
ohjelmia jatketaan. Tietoteollisuus- ja tietoyhteiskuntaohjelmaa
voidaan edelleen vahvistaa aiemmin suunnitellusta, liiketalousosaamiseen
sisältyvää yrittäjyysohjelmaa
halutaan terävöittää ja laajentaa sekä opintoprosessien
kehittämiseen ja laatutyöhön voidaan
suunnata enemmän voimavaroja yliopistojen esitysten
pohjalta.
Tulosohjausmenettely ja rahoituksen
laskentamalli uudistuvat
Kesän 2005 aikana jatkaa työtään yliopistojen tulosohjauksen
kehittämistyöryhmä. Tarkoitus on, että
tulosohjausmenettelyä ja siihen liittyvää rahoituksen
laskentamallia uudistetaan ja uusittu menettely otetaan
käyttöön jo keväällä 2006 seuraavaa tulossopimuskautta
2007-2009 varten.
Tulosohjauksen kehittämistyöryhmän tukena on
tutkimushanke, jossa selvitetään muissa kehittyneissä
yliopistomaissa käytössä oleva ohjausmenettely ja
rahoituksen perusteet. Työryhmän käyttöön tehdään
myös selvitys koulutuksen kustannusten kehityksestä
Suomessa eri koulutusaloilla.
Hallitus on tehnyt huhtikuussa periaatepäätöksen
maamme tutkimusjärjestelmän kehittämisestä. Siinä
on paljon selkeitä kannanottoja, jotka vaikuttavat yliopistojen
ohjauksen sisältöön ja yliopistojen kehittämisen
suuntaan lähivuosina.
Tämän periaatepäätöksen lisäksi ajankohtaisia
ovat myös valtion tiede- ja teknologianeuvoston tekemät
selvitykset korkeakoulujen tutkimuksen rakenteista,
välittäjäorganisaatioista ja sektoritutkimuksen
järjestämisestä. Nämä tarkastellaan yhdessä yliopistojen
kanssa ja päätetään, miten niitä ryhdytään toteuttamaan
yliopistojen ja opetusministeriön toimesta.
Markku Mattila
yliopistoyksikön johtaja
opetusministeriö
Markku Mattila
yliopistoyksikön johtaja
opetusministeriö
(painetun lehden s. 21-22) |
