Tulosohjausuudistuksen kommentointia
Kustannuskertoimien
säilyminen tärkeää
Pidämme hyvänä sitä, että yksittäisen
tohtorintutkinnon painoarvoa
vähennetään ja tutkimusta,
tutkijakoulutusta ja taiteellista toimintaa
kuvaavia kriteerejä monipuolistetaan.
On hyvä, että maisteritutkintojen
toteutuneet tulokset
otetaan huomioon tuloksellisuuspuolella
ja tulevaisuudessa
myös kanditutkinnot huomioidaan.
Taideyliopistojen erityispiirteenä
on se, että tutkimukseen verrattava
taiteellinen toiminta tapahtuu
toistaiseksi paljolti taidekentällä
ja siten vain pieni osa koulutuksen
tuloksista näkyy yliopistolaitoksen
sisällä. Yhteiskunnallisen
vaikuttavuuden näkökulmasta
se on vahvuus, mutta rahoituksen
kannalta heikkous.
Pidämme tärkeänä sitä, että
maisteritutkinnoissa käytettävät
koulutusaloittaiset kustannuskertoimet
säilyvät ennallaan, koska
esittävien taiteiden opetus on
ydinalueellaan henkilökohtaista
kontaktiopetusta ja tarvitsee myös
teknisiä esityksiin liittyviä erityisresursseja.
Paula Tuovinen
rehtori, Teatterikorkeakoulu
Missä ovat todelliset
kehittämislinjaukset?
Yliopistojen tulosohjauksen kehittämistyöryhmän
muistio ei sisällä
mitään suuria muutoksia. Se on
ymmärrettävää, kun työryhmä on
ottanut lähtökohdakseen jatkuvuuden
turvaamisen ja vain olennaisten
muutostarpeiden sisällyttämisen
malliin.
On perusteltua, että rahoitus
on pitkäjänteistä ja vakaata, jotta
yliopistoja voidaan rakenteellisesti
kehittää pitkällä tähtäimellä.
Tulosohjausjärjestelmän tulisi tukea
valtakunnan tason kehittämislinjauksia,
kuten esimerkiksi valtioneuvoston
periaatepäätöstä julkisen
tutkimusjärjestelmän kehittämisestä.
SYL:n mielestä työryhmän
tulos on tältä osin hienoinen
pettymys.
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä
todettiin muun muassa,
että korkeakoulutusta ei laajenneta
nykyisestään suurempien kokonaisuuksien
kehittämiseen ja että
yliopistojen on priorisoitava ja
profiloiduttava. Koska tulosohjausohjausjärjestelmään
tehtiin vain
välttämättömiä muutoksia, voidaan
kysyä miten järjestelmä auttaa
toteuttamaan periaatepäätöstä.
Yliopistojen pitää tulevaisuudessa
kehittää toimintaansa, vaikka
tulosohjaukseen ei vielä tullutkaan
suuria muutoksia, mikäli
työryhmän ehdotus toteutuu.
Erityisen tyytyväinen SYL on
työryhmän avauksesta, että opiskelijoiden
ja henkilökunnan hyvinvointi
huomioidaan tulosohjauksessa.
Arttu Laasonen
puheenjohtaja, Suomen ylioppilaskuntien
liitto
Ohjausta ollaan tiukentamassa
Pääpiirteissä tulosohjausmalli
noudattaa aikaisempaa mallia.
Ohjaus on kuitenkin selvästi tiukempaa,
mitä helposti johtaa laskelmoituun
optimointiin. Eli keskitytään
sellaisiin kohtiin, jotka
tuottavat parhaiten, esimerkiksi tohtorikoulutukseen ei kovin työllistävillä
aloilla. Opetusministeriö
joutuu tarkoin ohjaamaan eri alojen
tutkintotavoitteita, muuten yliopistot
mielellään asettavat tavoitteensa
mahdollisimman korkealle.
Hyvää mallissa on sen antama
rahoituksen ennakoitavuus. Myös
tutkimus- ja julkaisuaktiivisuuden
huomioon ottaminen on myönteistä.
Tiukka ohjaava luonne tuo
mukanaan joukon huolestuttavia
seikkoja. Suomen yliopistot joutuvat
kilpailemaan keskenään, kun
niiden pitäisi kilpailla kansainvälisillä
forumeilla.
Opiskeluajan liittäminen tutkintototeutumiin
saattaa helposti
vaikuttaa opetuksen laatuun. Tässä
yliopistot nimenomaisesti kilpailevat
keskenään, jolloin houkutus
painaa opiskeluaika alas on
suuri. Väitös keskimäärin kolmessa vuodessa merkitsee taatusti tason
laskemista. Opiskeluaika ei
saisi Bolognan tässä vaiheessa olla
tuloskohde, vaan siitä tulee ainoastaan
antaa ansiopisteitä.
Eräs TTYn arkkitehtuuriprofessoreista
kysyi, miten tulevaisuuteen
tähtäävä luova toiminta
mahtuu malliin?
Jarl-Thure Eriksson
rehtori, Tampereen teknillinen yliopisto
Rahoitusmalli ei juuri
muutu
Yliopistojen tulosohjauksen kehittämistyöryhmän
mietintö ei tuo
mitään suuria muutoksia yliopistojen
rahoitusmalliin. Koulutus,
tutkijakoulutus, tutkimus ja yliopistojen
laajuustekijä määräävät
edelleen rahoituksen pääosan. Koulutuksessa ja tutkimuksessa
on suurin painoarvo tutkintotavoitteilla,
todellinen tutkintotulos
vaikuttaa tuloksellisuusrahoituksen
kautta. Mallissa on entistä selvemmin
erotettu tavoitteet ja tulokset.
Yliopistoille ja koulutusaloille
ministeriön myöntämät tavoitteet
voidaan nähdä sekä koulutuksen
mitoituskeinona että tulosohjauksen
hienosäätönä.
Tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen
perusteella tuleva rahoituksen
riippuvuus myös tutkimusaktiivisuudesta
ja tutkijakoulutuksen
volyymistä on tervetullut
lisä puhtaan tavoiteresursoinnin
rinnalle.
Tutkimuksen ja koulutuksen
laatu ei nouse kriteereissä kovin
selvästi esille. Tieteellinen julkaisutoiminta
on mukana, mutta vain
julkaisutoiminnan volyymin kautta.
Tapani Pakkanen puheenjohtaja, Professoriliitto
Heikentyykö koulutuksen
rahoitus?
Toteutuessaan Yliopistojen tulosohjauksen
kehittämistyöryhmä
III:n esitykset vakiinnuttaisivat
nykytilanteen: ryhmä ei esitä korjauksia
riittämättömään perusrahoitukseen
vaan vakaa niukkuus
jatkuisi.
Esitykset eivät toisi suuria
muutoksia nykyiseen rahanjakomalliin
ja esitetyillä muutoksillakin
pyritään välttämään kohtuuttomat
rahoituksen tason vaihtelut.
Ryhmä korostaa tutkimusedellytysten
vahvistamista ja pitemmällä
aikavälillä onkin huolella seurattava,
heikentääkö tämä jo nyt riittämätöntä
koulutuksen rahoitusta.
Opetusministerin korostama
huipputason koulutus tarvitsee
riittävän rahoituksen.
Positiivista esityksessä on, että
koulutuksen rahoitus todetaan
selkeästi budjettirahoitukseksi.
Tutkimuksen kilpailtua rahoitusta
taas selkeästi lisätään.
Tuula Hirvonen
puheenjohtaja, Yliopistonlehtorien
liitto
Huutolaiskauppa jatkuu
Yliopistojen henkilöstön kannalta
rahoitusuudistus ei ole onnistunut.
Hyvästä henkilöstöpolitiikasta
olisi tullut palkita selvästi enemmän
kuin mitä nyt esityksessä on.
Välillisesti rahoitusmallin muutoksen
voidaan epäillä jopa heikentävän
henkilöstön asemaa entisestään.
Tämä perustuu siihen,
että malliin on rakennettu elementti,
joka saa yliopistot lupaamaan
entistä enemmän tuloksia
siinä toivossa, että oman yliopiston
suhteellinen rahoitusosuus lisääntyisi.
Rationaalisina toimijoina yliopistot
tulevat näin myös sitten tekemään,
mutta kun kaikki tähtäävät
oman suhteellisen aseman parantamiseen,
on lopputuloksena
nollasummapelin logiikan mukaan
se, että rahoitus ei lisäänny,
mutta yliopistot lupaavat tuottaa
entistä enemmän tutkintoja entistä
pienemmillä yksikköhinnoilla.
Käytännössähän tämä tarkoittaa
entistä enemmän tutkintoja samalla
tai jopa vähemmällä henkilöstömäärällä,
kun otetaan tuottavuusohjelman
vaatimukset huomioon.
Mallissa tähän päästään siten,
että tutkinnot otetaan huomioon
toteutumina, mutta kuitenkin
enintään tavoitteisiin asti. Tämä
asettaa yliopistot entistäkin enemmän
toisiaan vastaan ja ehkäisee
yliopistojen yhteisrintaman muodostumisen
ylisuuria tavoitteita
vastaan. Opetusministeriöltä taitavasti
junailtu.
Antero Puhakka puheenjohtaja,
Tieteentekijöiden liitto
Kriteerit ohjaavat
tuottamaan mitä halutaan
Muutokset mallissa ovat maltillisia,
mutta oikeansuuntaisia. On
hyvä, että tutkimuksen tuloksellisuus
saa enemmän sijaa.
Lisää erillisiä kriteerejä en kaipaa
vaan mieluummin kokonaisvaltaisempaa
tutkimuksen ja opetuksen
arviointia lukumääriin perustuvan
mallin sijaan. Kriteerit
ohjaavat tuottamaan sitä mitä mitataan.
Matti Jakobsson
rehtori, Vaasan yliopisto
Kalliomäki:
Rahoituksen painopistettä yhä enemmän
laadun perusteella määräytyväksi
- Yliopistojen tulosohjausjärjestelmää
pohtineen työryhmän esitys
yliopistojen rahoituksen painon
siirtämisestä tutkimukseen kannustaa
yliopistoja vahvistamaan
tutkimuksen ja koulutuksen välistä
yhteyttä. Laatu on otettu sekä
perusrahoituksen että tuloksellisuusrahoituksen
puolella painokkaammin
mukaan, totesi opetusministeri
Antti Kalliomäki tulosohjausuudistusta
käsittelevän
muistion luovutustilaisuudessa 26.
lokakuuta.
- Rahoitusta uudistettaessa on
pidettävä mielessä, että emme kaipaa
pelkästään huipputason tutkimusta.
Yliopistojen on annettava
myös huipputason koulutusta siten,
että opiskelijat voivat valmistua
inhimillisessä ajassa.
- Yliopistojen toiminnan kannalta
on ensiarvoisen tärkeää, että
rahoitus on ennustettavaa. Vakautta
pyritään tukemaan jatkossakin
pitämällä perusrahoituksen osuus
hyvällä tasolla. Näin yliopistojen
toiminta on turvattu, vaikka rahoituksen
painopistettä siirretäänkin
laadun perusteella määräytyväksi.
Ehkä olisin toivonut esitykseltä
vähän rohkeampaakin siirtoa tähän
suuntaan, ministeri lisäsi.
Kalliomäki puhui myös yliopistojen
taloudellisen autonomian
vahvistamisesta, jota on hänen
mielestään vahvistettu monin toimenpitein.
- Voidaan kysyä, ovatko yliopistot
osanneet täysimääräisesti hyödyntää
niille annettuja mahdollisuuksia,
ovatko niiden johtamisvalmiudet
riittäviä ja toimintarakenteet
tarkoituksenmukaisia? Parannettavaa
löytyy tällä alueella,
hän sanoi.
(painetun lehden s. 9-12) |