Äänestykset värittivät Tieteentekijöiden liiton syysliittokokousta
Kolme äänestystä ja yliopistojen
uusi palkkausjärjestelmä
värittivät
Tieteentekijöiden liiton
syysliittokokousta. Liittokokous
pidettiin 10. joulukuuta,
jolloin neuvottelutuloksen
syntyminen
UPJ:sta oli vielä epävarmaa.
Liiton puheenjohtaja Antero
Puhakka avasi kokouksen kertomalla
kokousväelle yliopistojen
muista ajankohtaisista teemoista.
EU:n komissio antoi viime keväänä
suosituksensa tutkijoiden peruskirjasta.
Puhakan mielestä
asiakirjaan liittyy monia tutkijoiden
asemaa edistäviä suosituksia,
joita kannattaa ajaa myös paikallisesti.
Puheenjohtaja puhui myös valtionhallinnon
tuottavuusohjelman
vaikutuksista, jotka toteutuessaan
uhkaavat nimenomaan määräaikaisissa
palvelussuhteissa ja dynaamisessa
tutkimusvaiheessa
olevia. Myös tohtoreitten työllisyystilanne
huolestutti: lokakuussa
oli työministeriön tilastojen
mukaan 317 työtöntä tohtoria ja
23 oli työllistettynä. Liitto antoi
liittokokouspäivänä tiedotteen,
jossa edellytettiin koulutuksen ja
tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan
sisältyvien tohtorintutkintomäärien
tarkistamista.
Suurin osa jäsenistä voittajia UPJ:ssa
Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja
Eeva Rantala selvitti
kokousväelle UPJ-neuvottelujen
tilannetta. Neuvottelutuloksen
syntyminen näytti vielä kokouspäivänä
melko epävarmalta.
Rantala korosti, että noin 70
prosentilla liiton jäsenistöstä palkka
nousee UPJ:n myötä.
- Niissä valtion virastoissa,
joissa on jo siirrytty uusiin palkkausjärjestelmiin,
alkuvaiheen
palkkavoittajia ovat olleet, ikälisäjärjestelmän
poistumisen takia,
yleensä nuoret.
Eräinä ongelmallisimpina seikkoina
Rantala piti lisärahoituksen
riittämättömyyttä, kakkoskalleusluokka-
asiaa, henkilökohtaisen
suoriutumisen suurta osuutta vaatipalkasta
sekä ulkopuolisella rahoituksella
toimivien jäämistä järjestelmän
ulkopuolelle käyttöönottovaiheessa.
Käydyssä keskustelussa tuotiin
esiin huoli mm. siitä, että tuottavuusohjelma
sijoittuu palkkauudistuksen
kanssa lähes samaan
ajankohtaan.
- Työnantajapolitiikka on kiristynyt
ja tuottavuusohjelma on ollut
taitava veto. Sopimusjärjestelmää
murentavia pelisääntöjä ollaan
luomassa. Onko työntekijäpuolella
tapahtumassa voimien
kokoamista, tiedusteli Suomen akateemisten tutkijoiden yhdistyksen
puheenjohtaja Matti Hannikainen.
Rantalan mukaan Julkisalan
koulutettujen neuvottelujärjestö,
Pardia ja JHL ry ovat antaneet varsin
yhdensuuntaisia vastauksia
työnantajan tarjouksiin.
Oulun yliopiston akateemiset
ry:n puheenjohtaja Arja Rautio korosti, että yhteistyön tiivistäminen
JUKOn sisällä on tarpeen. Oulussa
paikallinen jukolainen yhteistyö
toimii hyvin.
Kolme ehdokasta
varapuheenjohtajaksi
Liiton toimisto joutuu keväällä
muuttamaan nykyisistä vuokratiloistaan.
Liittokokouksen esityslistalla
oli kohta, jossa päätettiin työtaisteluvarojen
käytöstä tarvittaessa
toimitilan ostamiseen. Tästä
jouduttiin äänestämään. Äänin 96
puolesta ja 18 vastaan, liittokokous
myönsi valtuudet käyttää työtaisteluvaroja
toimitilan ostoon.
Äänestysliput olivat käytössä
vielä kahdessa muussakin asiakohdassa.
Liiton varapuheenjohtajien
kaudet ovat yksivuotisia ja nyt
tehtäviin oli ehdolla kolme ehdokasta:
tutkija Hannu Jalkanen Jyväskylän
yliopistosta, yliopistonlehtori
Ragna Rönnholm Helsingin
yliopistosta ja laboratoriopäällikkö
Pirkko Viitala Oulun yliopistosta.
Lippuäänestyksen jälkeen
valituksi tulivat Ragna Rönnholm
ja Pirkko Viitala.
Liittokokous päätti myös vuoden
2006 hallituksen kokoonpanosta
(ks. sivu 27).
Kolmas äänestys koski Turun
yliopiston tieteentekijät ry:n aloitetta,
jossa esitettiin, että liiton
osalta uuden palkkausjärjestelmän
hyväksymisestä pitäisi päättää
liittokokouksessa. Äänin 80-34
päätettiin, että hallitus, joka on
liittokokouksen valtuuttama elin,
ratkaisee liiton kannan palkkausuudistukseen. |
