JUKOn neuvottelupäällikkö Arja Vehmas painottaa yhdenmukaisia perusohjeistuksia paikallisen neuvottelutoiminnan
tueksi.

- Valtiotyönantaja on erittäin tyytyväinen yliopistoja koskevan sopimuksen laatutasoon, toteaa valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto.

- Haasteellisinta oli varmasti eri intressien yhteensovittaminen ja kompromissien löytäminen tietyissä vaikeissa asioissa, kuvailee UPJ-neuvotteluryhmän puheenjohtaja Juhani Dammert prosessin vaiheita.

Muiden tahojen UPJ-kommentteja

Arja Vehmas neuvottelupäällikkö JUKO ry

1) Mitä pidät syntyneen UPJ-sopimuksen keskeisimpinä kohtina akavalaisen yliopistoväen kannalta ?

Mielestäni keskeisin asia oli se, että saimme opetus- ja tutkimushenkilöstölle omat järjestelmät, joita saimme olla myös konkreettisesti rakentamassa. Sopimuksessa on myös otettu huomioon yliopistoille ominaisia toimintamuotoja, joista yhtenä keskeisenä avauksena sopimuksessa pidän apurahakauden rinnastamista keskeytysaikaan. Sopimus koskee myös työsuhteisia akavalaisia, joiden osalta aikaisemmin ei ollut kollektiivisopimusta.

2) Mikä oli pitkällisessä prosessissa mielestäsi kaikkein haasteellisinta?

Haasteellisena koin edellä mainitsemani opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointijärjestelmien irrottamisen omaksi kokonaisuudekseen. Kahdenkymmenen erilaisen yliopiston saattaminen samaan palkkausjärjestelmään ja yhteisten ohjeistojen aikaansaaminen on edelleen haasteellista. Myös yhteisymmärrykseen pääsy oman järjestön sisällä luo aina oman haasteensa yliopistosektorilla.

3) Millaista seurantaa ja jatkokehittelyä palkkausuudistus edellyttää?

Nyt heti alkuun tulemme painottamaan yhdenmukaisia perusohjeistuksia paikallisen neuvottelutoiminnan tueksi. Luottamusmiehiltä vaaditaan perusteellisuutta paikallisen palkkauksen kehittymisen seurannassa tilastoyhteistyön suomissa puitteissa. Erityisesti käyttöönottoaikana tulee tarkastella miten arviointijärjestelmät vastaavat tehtävien sijoitteluun ja minkälaisia tarkennuksia järjestelmiin tulee mahdollisesti tehdä. Paikallista neuvottelutoimintaa ja siihen tarvittavia valmiuksia niin henkilöstön kuin myös esimiesten osalta tulee jatkuvasti kehittää.

Teuvo Metsäpelto Valtion työmarkkinajohtaja Valtion työmarkkinalaitos

1. Mitä pidätte syntyneen yliopistojen UPJ-sopimuksen keskeisimpinä kohtina valtiotyönantajan vinkkelistä katsottuna?

Valtiotyönantajan tavoitteena on ollut ammattimaiseen johtamisen kehittymiseen, toiminnan tukemiseen ja kannustavaan työyhteisöön sekä motivoituneeseen henkilöstöön johtava uudistusprosessi. Kannustejärjestelmien tulee seurata tehtävien vaativuuden sekä henkilön suoritustason kehittymistä.

Olemme erittäin tyytyväisiä yliopistoja koskevan sopimuksen laatutasoon ja siihen, että yliopistomaailman erityispiirteet on suhteellisen hyvin pystytty sisään rakentamaan itse järjestelmään ja arviointimenettelyyn. Tämä tulee helpottamaan järjestelmien soveltamista ja parantaa mahdollisuuksia sen jatkokehittämiseen.

2. Mikä oli pitkällisessä prosessissa kaikkein haasteellisinta?

Yliopistojen palkkausjärjestelmähanke ei ehkä sinänsä ollut sen vaikeampana kuin muutkaan valmisteluprosessit. Järjestelmien alakohtaiseen räätälöintiin on aina pyritty ja pääosin pystytty. Yliopistojen hanke oli toki volyymiltaan massiivinen ja kaikille valmistelussa ja neuvotteluissa mukana olijoille työläs. Myös Valtion työmarkkinalaitos panosti tähän hankkeeseen tavanomaista enemmän resursseja johtuen hankkeen merkittävyydestä ja kokoluokasta.

Haasteista voidaan mainita akateemisen maailman erikoispiirteiden huomioiminen sekä yliopisto- organisaatioiden johtamisjärjestelmä, jota ei alun perin ole rakennettu vastaamaan nykypäivän henkilöstöjohtamista ja kannustejärjestelmien esimiestyölle asettamia vaatimuksia. Yliopistojen rahoitusmaailma täydentävine rahoituslähteineen aiheutti pohdintaa läpi koko prosessin.

3. Millaista seurantaa ja jatkokehittelyä palkkausuudistus edellyttää?

Valtiotyönantajan katseet ovat jo jonkin aikaa olleet olemassa olevien uusien palkkausjärjestelmien toimivuuden kehittämisessä sekä toisaalta kannustejärjestelmien kokonaisuuden kehittämisessä. Peruspalkkajärjestelmien ja muiden palkintatapojen tasapainoinen käyttö on tavoitteena. Toivomme voivamme valtiosektorilla laajentaa tulospalkkioiden käyttöön ottoa ja tarkastella mm. henkilöstörahastojen perustamisen edistämistä aineettomia kannusteita unohtamatta.

Syntyneiden valtion uusimuotoisten palkkausjärjestelmien toimivuuden ja soveltamisen arviointia tehdään sekä konsernitasoisesti että sopimusalakohtaisesti. Järjestelmien kehittämistyö tulee nähdä jatkuvana prosessina. Tätä edellyttävät myös palkkausjärjestelmistä tehdyt virka- ja työehtosopimukset.

Juhani Dammert opetusneuvos, OPM UPJ-neuvotteluryhmän puheenjohtaja

1. Mitä pidät syntyneen UPJ-sopimuksen keskeisimpinä kohtina ministeriön vinkkelistä katsottuna?

Keskeisintä tietysti oli, että sopimukseen päästiin. Opetusministeriön näkökulmasta uusi järjestelmä oikein sovellettuna kohtelee yliopistojen henkilöstöä entistä tasapuolisemmin ja toisaalta sen avulla on mahdollisuus palkita hyvistä suorituksista. On myös tärkeää, että järjestelmä on sama kaikissa yliopistoissa, jolloin alueellinen tasapuolisuus säilytetään. Uusi järjestelmä parantaa toivottavasti myös yliopistojen kilpailukykyä pätevää henkilöstöä rekrytoitaessa tulevaisuudessa.

2. Mikä oli pitkällisessä prosessissa mielestäsi kaikkein haasteellisinta?

Haasteellisinta oli varmasti eri intressien yhteensovittaminen ja kompromissien löytäminen tietyissä vaikeissa asioissa. Yliopistojen henkilöstö on varsin heterogeeninen ja ammattiryhmittäin jakautunut. Myös yliopistojen johdolla on ollut omat palkkausjärjestelmää koskevat tavoitteensa.

Yliopistojen henkilöstö on kriittistä ja asioita kyseenalaistavaa. Näin kuuluu tietysti ollakin. Osapuolet ovat joutuneet tekemään kovasti töitä järjestelmän markkinoimiseksi ja prosessin kuluessa syntyneiden eräiden väärinkäsitysten korjaamiseksi.

Koko prosessi kesti varsin pitkään. Tämä johtui siitä, että yliopistoihin soveltuvia valmiita järjestelmämalleja ei ollut, neuvottelijoiden oli itse ne luotava. Järjestelmän alkuunsaattaminen yliopistoissa arviointikierroksineen on varmasti ollut raskas ja vaativa tehtävä siihen osallistuneille. Töitä riittää vielä järjestelmäpuolellakin, ennen kuin ensimmäiset upjpalkat tulevat maksuun.

3. Millaista seurantaa ja jatkokehittelyä palkkausuudistus edellyttää?

Jokainen järjestelmä on niin hyvä kuin sen käyttäjät. Sen soveltaminen edellyttää paitsi vastuuntuntoa myös esimiesten ja luottamusmiesten koulutusta, uutta toimintakulttuuriakin perinteisissä akateemisissa yhteisöissä. Neuvotteluryhmä tulee toimimaan järjestelmän toimivuutta ja palkkakehitystä tarkastelevana seurantaryhmänä. Työskentelytavasta tullaan sopimaan erikseen. Havaittuja epäkohtia voidaan poistaa ja järjestelmää kehittää yhteisesti siitä sopimalla, tuskin se vielä aivan valmis on.

Kari Suokko hallintojohtaja Helsingin yliopisto

1) Mitä pidätte syntyneen UPJsopimuksen keskeisimpinä kohtina yliopistotyönantajan vinkkelistä katsottuna?

Tärkeintä yliopistoja ajatellen oli se, että opetus- ja tutkimushenkilöstölle saatiin oma järjestelmä. Alkuperäinen suunnitelma erottaa opettajat omaan järjestelmäänsä ja arvioida tutkijat muun henkilöstön järjestelmässä ei vastannut lainkaan akateemisen yhteisön todellista tilannetta. On myös hyvä, että opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta on mahdollista toteuttaa arvioinnit kolmen vuoden välein. Helsingin yliopistossa sovelletaan myös sopimuksen sallimaa menettelyä, jossa professorien arvioinnissa käytetään apuna asiantuntijaryhmää. Tämä on perintönä yliopistossa jo aikaisemmin käytössä olleesta akateemisen pätevyyden arvioinnista.

2) Mikä oli pitkällisessä prosessissa mielestänne kaikkein haasteellisinta?

Ensinnäkin haasteellista oli kaikkien kahdenkymmenen yliopiston ja yli 30 000 hengen saaminen saman järjestelmän piiriin. Tällaista ei aikaisemmin ole tehty. Lisää haasteellisuutta toi akateemisen vapauden huomioiminen arviointimenettelyjä laadittaessa. Vaikka tutkimuksen ja tieteellisen työn arviointiin on totuttu yliopistoissa, ei henkilöiden työsuoriutumisen arviointi ole kuulunut kulttuuriin UPJ:n edellyttämällä tavalla. Jo esimiehen määrittely oli joissakin tapauksissa vaikeaa.

3) Millaista seurantaa ja jatkokehittelyä palkkausuudistus edellyttää?

Eri yliopistojen ja yliopistoissa eri henkilöstöryhmien palkkojen kehittyminen on mielenkiintoista.

Asioita on luonnollisesti seurattava myös eri sukupuolten osalta tasa-arvonäkökulmasta. Palkkausuudistus saattaa vaikuttaa myös henkilöstön määrään. Jos palkat paranevat, mutta rahoitus ei kasva, pienenee henkilöstön kokonaismäärä. Tämä voi heijastua erityisesti määräaikaisen henkilöstön tilanteeseen.