Rakenteet puhuttivat Yliopistopäivillä

Ajankohtainen tilanne yliopistojen rakenteellisessa kehittämisessä
väritti keskustelua OAJ/Yliopistonlehtorien
liiton Yliopistopäivillä 10.-11. marraskuuta Haikossa.

Opetusministeriön yliopistoyksikön johtaja Markku Mattila aloitti esityksensä selvittämälä rakenteellisen kehittämisen lähtökohtia. Hänen mielestään rakennekehitys on jatkoa tuottavuusohjelmalle, joka tuli kaikille lähes yllättäen.

- Uusi opetusministeri valmisteli lähes ensimmäisenä virkatyönään opetusministeriön vastauksen tuottavuusohjelmasta valtiovarainministeriölle, Mattila kertoi.

Kalliomäkihän oli tuolloin juuri siirtynyt valtiovarainministerin tehtävistä opetusministeriksi.

Mattilan mielestä tuottavuusohjelma ei saa merkitä opettajien ja tutkijoiden määrän vähenemistä.

- Tuottavuutta on haettava rakenteellisen kehittämisen kautta – ei kaavamaisten henkilöstövähennysten avulla.

Mattila myös myönsi sen, että lehtien sivuilla palstatilaa saavat rankinglistat ovat osaltaan rakenteellisen kehittämisen lähtökohta. Hän esitteli ministeriön logokalvoilla Shanghai- ja The Times Higher Education Supplementin (THES) tuoreimmat listaukset.

- Rankingeilla on oma merkityksensä kansainvälisellä kentällä, esimerkiksi yhteishankkeiden saamisessa, Mattila muistutti.

Mattila kertasi hankerahoituksen vaiheet.

- Elokuun loppuun mennessä tulleista esityksistä osa oli sellaisia, joissa päinvastoin esitettiin uusia laitoksia. Lisäksi tutkimus, tutkimuslaitosyhteistyö sekä kansainvälistyminen olivat heikosti esillä.

Opetusministeriö teki lokakuun lopussa päätökset noin 50 hankkeesta, joista kärkihankkeet ovat yliopistojen uudet yhteistyörakenteet Turussa, Itä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla (ks. näistä juttu marraskuun Acatiimissa).

- Hankkeille on nyt nimetty vahvat johtajat ja suhtaudumme niiden edistymiseen toiveikkaasti.

Päävastuu rakenteellisen kehittämisen toteutuksessa on kuitenkin yliopistoilla itsellään.

Mattilan puheenvuoron kirvoitti yleisöstä kommentteja ja kysymyksiä. Lehtori Erja Kosonen tiedusteli, miten opetus näkyy Shanghai- yms. listoilla? Mattila myönsi, että opetus ei juurikaan näy. Hänen mielestään opetuksen laatu pitäisi saada mukaan ja yliopistot voisivat profiloitua enemmän myös opetuksessa. Yliopistojen PISAa suunnitellaan EU-mittakaavassa.

- THES:n listauksessa opetus on sikäli mukana, että sen tulokset perustuvat osaksi työnantajien palautteeseen. Myös opiskelija/ opettaja -lukumääräsuhde vaikuttaa sijoittumiseen, Mattila kertoi.

Unto Sinkkonen Joensuun yliopiston Savonlinnan yksiköstä kysyi, onko tulossa filiaalien tappolinja? Johtaja Mattila kielsi tällaiset kaavailut.

Mekaaniset yhdistämiset eivät takaa laatua

Rakenteellista kehittämistä yliopiston näkökulmasta pohdiskeli Joensuun yliopiston vararehtori Teuvo Pohjolainen. Aluksi hän totesi, etteivät hänen puheenvuoroonsa sisältyvät näkökulmat edusta välttämättä Joensuun yliopiston kantaa vaan ovat hänen omia mielipiteitään.

Pohjolaisen mukaan kukaan ei voi kieltää sitä, että tutkimus ja opetus ovat pahasti hajautuneet ja että jonkinlainen rakenteellista kehittämistä pitäisi tehdä.

- Erillisrahoitus on kasvattanut yliopistokeskusten toimintaa. EUrahoituksella on perustettu maisteriohjelmakampuksia ja yhden professorin laitoksia. Lisäksi meillä on laaja sektoritutkimuslaitosten verkko.

Teuvo Pohjolainen valaisi myös epäkohtaa, joka sisältyy PISA- ja yliopistovertailuihin.

- Teollisuuspiireissä hehkutetaan PISA-vertailussa hyvin sijoittuvaa peruskoulujärjestelmäämme, mutta yliopistoja syytetään rapakunnosta. Tämä on täysi virheellinen lähtökohta: PISAssa vertaillaan kokonaisia järjestelmiä, kun taas Shanghai- tms. listat rankkaavat yksittäisiä yliopistoja. Jos tehtäisiin kansainvälinen yliopistojärjestelmien vertailu, Suomi pärjäisi hyvin, Pohjolainen veikkasi.

USA:stakin rankkausten kärjessä komeilee vain muutama huippuyliopisto – 90 prosenttia yhdysvaltalaisista yliopistoista on kehnompia kuin suomalaiset yliopistot.

Pohjolaisen mielestä yliopistojen tilanne kohentuisi, jos niiden joustavuutta ja reagointikykyä lisättäisiin. Eli lisää taloudellista autonomiaa ja eroon tilivirastomallista.

- Tähän mennessä yliopistot eivät ole olleet kovin halukkaita miettimään taloudellisen autonomian lisäämisestä seuraavia seikkoja, mm. hallintojensa uudistamista. Jos yliopistoista tehdään oikeushenkilöstatuksen omaavia laitoksia, se merkitsee ulkopuolisten määrän lisäämistä hallituksissa. Tämän rinnalle tulisi luoda akateeminen hallinto, koska ulkopuoliset eivät voi olla arvioimassa ja nimittämässä esimerkiksi professoreita. Myös rehtorien asema muuttuisi vastuullisemmaksi.

Pohjolainen pitää sellaista tuottavuuden tehostamista, jossa henkilöstösupistukset ovat fokuksessa, kyseenalaisena lähtökohtana rakenteelliselle kehittämiselle.

- Yliopistoissa ei tuottavuutta tehosteta henkilöstöä supistamalla. Perustehtävät tulee säilyttää koskemattomina eikä tukipalveluistakaan pidä siirtää tehtäviä opetus- ja tutkimushenkilöstölle. Sitä paitsi henkilöstöasiat kuuluvat yliopistojen perustuslaillisen autonomiaan, joten siihen ei voida antaa ulkopuolelta määräyksiä.

Mekaaniset yhdistämiset eivät Pohjolaisen mukaan johda korkeaan laatuun. Suuren koon sijasta tulisi miettiä, mikä olisi yksittäisen yliopiston koulutus- tai tutkimusalan optimikoko kansainvälisen huipun saavuttamiseksi.

Puheenvuorossaan Pohjolainen ihmetti lisäksi sitä, miksi Joensuun yliopiston rehtorin Perttu Vartiaisen esittämät visiot viidestä korkeakoulutuksen perustyypistä eivät ole saaneet osakseen enempää huomiota (kts. alla oleva otsikko). Vararehtori Pohjolainen piti Vartiaisen esitystä hyvin varteenotettavana keskustelunavauksena.

Lopuksi Teuvo Pohjolainen selvitti lyhyesti Kuopion ja Joensuun yliopistojen federaatiomallia. Federaatiolla olisi yhteiset säännöt, johtoryhmä, kansleri, tietojärjestelmä, osittain yhteiset hallintopalvelut.

- Molemmissa yliopistoissa on menossa selvä tekemisen meininki, Pohjolainen vakuutti.

Kirsti Sintonen

Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiaisen esittämät viisi korkeakoulutuksen perustyyppiä:

1. Yhtenäiskorkeakouluna toimiva yliopisto. Sen ytimenä olisi
monitieteinen yliopisto, jossa college tuottaisi ammatillisia tutkintoja.
2. Monitieteinen yliopisto, johon voisi liittyä myös yliopistollisia
erikoiskorkeakouluja.
3. Yliopistollinen erikoiskorkeakoulu, johon voisi kuulua myös
saman alan ammatillisia tutkintoja antavia laitoksia.
4. Aluekorkeakoulu, jonka ytimenä olisi monialainen ammattikorkeakoulu.
Siihen voisi liittyä esimerkiksi nykyisin yliopistokeskuksissa
olevia toimintoja kuten ylempien korkeakoulututkintojen
tuottaminen yliopistoyhteistyönä.
5. Erikoistunut ammattikorkeakoulu.

(Lähde: rehtori Vartiaisen puhe Joensuun yliopiston lukuvuoden avajaisissa)