Tutkijoiden työttömyysturva
– ongelma vai ei?
Tieteentekijöiden liiton toimistoon
on tullut tämän vuoden
aika erityisen paljon yhteydenottoja
jäseniltä, jotka ovat jääneet
työttömyysturvan ulkopuolelle,
koska työvoimatoimikunnassa
heidän tutkimustyönsä
tai jatko-opintonsa on
katsottu päätoimisiksi. Asia on
ollut viime aikoina esillä myös
sanomalehtien mielipidesivuilla.
Kysyimme työministeriön ylitarkastaja
Tiina Korhosen näkemyksiä
tutkijoiden työttömyysturvan
ongelmiin.
1. Onko näkemyksesi mukaan tutkijoiden
työttömyysturvan saamisessa jotain erityisiä
ongelmia?
Vastaus: Tutkijoiden työttömyysturvaan ei työministeriön
näkemyksen mukaan liity mitään erityisiä
ongelmia. Jos tutkimustyötä ei ole tehty työsuhteessa,
vaan esimerkiksi apurahalla, siihen sovelletaan
lähtökohtaisesti työttömyysturvalain omassa työssä
työllistymistä koskevia säännöksiä. Tutkijat itse ovat
kokeneet tämän ongelmalliseksi. Ongelmia syntyy lähinnä
tilanteissa, joissa aiemmin päätoimiseksi katsottu
tutkimustoiminta jatkuu edelleen, mutta apuraha
on päättynyt. Tällöin oikeutta työttömyysturvaan
ei pääsääntöisesti ole.
Toteutuuko työttömyysturvaedellytysten kokonaisharkinta
kaikkien työttömien tutkijoiden
kohdalla?
Vastaus: Työvoimatoimikunta arvioi omassa työssä
työllistymisen määrän kokonaisharkinnan perusteella
ottaen huomioon kaiken toiminnan työllistävyydestä
saatavan näytön. Jos oman työn vaatima työmäärä
on niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen
työn vastaanottamiselle, henkilön katsotaan työllistyvän
omassa työssään päätoimisesti eikä hänellä tällöin
ole oikeutta työttömyysetuuteen. Sivutoimisesti
omassa työssään työllistyvällä voi olla oikeus työttömyysetuuteen,
mikäli hän täyttää muut etuuden saamisen
edellytykset.
Kaikki omassa työssä työllistymistä koskevat työvoimapoliittiset
lausunnot perustuvat kokonaisharkintaan.
2. Miten keskeneräisiä jatko-opintoja arvioidaan
työttömyystilanteissa?
Vastaus: Lisensiaattiopintoja sekä muuta jatkotai
täydennyskoulutusta yliopistossa tai korkeakoulussa
suorittaviin henkilöihin sovelletaan työttömyysturvalain
opiskelua koskevia säännöksiä. Jatko-opinnot
yliopistoissa tai korkeakouluissa ovat lähtökohtaisesti
sivutoimista opiskelua, ja henkilöllä voi työttömyystilanteessa
opinnoistaan huolimatta olla oikeus
työttömyysetuuteen, mikäli hän täyttää muut
etuuden saamisen edellytykset. Jatko-opinnot voivat
kuitenkin olla päätoimisia kokonaisharkinnan perusteella
ja joissakin tapauksissa myös suoraan lain nojalla
laajuutensa perusteella. Myös suoraan perustutkinnon
jälkeen aloitetut jatko-opinnot on vakiintuneesti
katsottu päätoimisiksi.
Väitöskirjan tekijöihin sovelletaan lähtökohtaisesti
työttömyysturvalain omassa työssä työllistymistä
koskevia säännöksiä. Väitöskirjan tekeminen on
useimmiten sivutoimista omassa työssä työllistymistä.
Joissakin tilanteissa henkilön kuitenkin katsotaan
työllistyvän päätoimisesti omassa työssään hänen
tehdessään väitöskirjaa. Näin on useimmiten silloin,
kun henkilö on ottanut vastaan apurahan, jonka turvin
hän tekee väitöskirjaa.
Miten näkemyksesi mukaan jatko-opinnot eroavat
perustutkinto-opinnoista työttömyysturvan saamisen
suhteen?
Vastaus: Työttömyysturvalain mukaan opinnot,
joiden tavoitteena on ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon
(korkeakoulun perustutkinnon) suorittaminen,
ovat lähtökohtaisesti aina päätoimisia.
Jatko-opinnot puolestaan ovat lähtökohtaisesti sivutoimisia,
mutta saattavat eräissä tilanteissa olla päätoimisia
(ks. edellinen vastaus).
Miksi tämä ero ei näy kaikissa ratkaisuissa?
Vastaus: ?????
Jatko-opinto-oikeus itsessään ei velvoita tekemään
opintosuorituksia, mutta on usein edellytys työllistymiselle
korkeakoulun palvelukseen. Miksi
pelkkä opinto-oikeus saattaa muodostaa esteen työttömyysturvan saamiselle, vaikka konkreettisia
jatko-opintoja ei olisi suoritettu?
Vastaus: Muutoksenhakuasteiden vakiintuneessa
ratkaisukäytännössä suoraan perustutkinnon jälkeen
aloitetut jatko-opinnot on katsottu päätoimisiksi.
Tässä tilanteessa henkilön ei katsota todisteellisesti
päättäneen aiempia opintojaan, vaan perustutkintoja
jatkotutkinto-opiskelun katsotaan muodostavan
yhden edelleen jatkuvan opiskelukokonaisuuden. Työministeriön
näkemyksen mukaan mikäli henkilö on
suoraan perustutkinnon suorittamisen jälkeen ilmoittautunut
läsnä olevaksi jatko-opiskelijaksi, häntä tulisi
pitää päätoimisena opiskelijana, vaikka hän ei vielä
tosiasiallisesti olisikaan suorittanut yhtään opintoviikkoja.
Läsnä olevaksi opiskelijaksi ilmoittautumista
voidaan työministeriön käsityksen mukaan pitää
osoituksena siitä, että henkilöllä on vähintäänkin
aikomus suorittaa opintoja.
3. Miten jatko-opintoja harkitseva nuori
tutkija voi varmistaa työttömyysturvan
saamisen mahdollisessa työttömyystilanteessa?
Vastaus: ?????
Jos rahoitusta ei ole varmistunut koko tutkimuskaudeksi,
kannattaako nuoren tutkijan ylipäätään
aloittaa jatko-opintoja?
Vastaus: Nuori tutkija luonnollisesti tekee itse
omat arvionsa tilanteestaan ja toimeentulostaan.
4. Miten arvioidaan tutkijaa, joka jää
työttömäksi apurahakauden jälkeen? Entä
jos apuraha ei kattanut koko tutkimusta?
Vastaus: Jos tutkijan on katsottu työllistyvän apurahakauden
aikana päätoimisesti omassa työssään,
hänen katsotaan työttömyysturvalain mukaan työllistyvän siinä siihen ajankohtaan asti, jona oma työ
on todistettavasti lopetettu tai se on ollut yhdenjaksoisesti
keskeytyneenä vähintään neljän kuukauden
ajan. Pelkästään se, että apurahakausi on päättynyt,
ei välttämättä vielä osoita omassa työssä työllistymisen
päättymistä.
5. Mikä ero apurahalla ja määräaikaisella
palvelussuhteella on työllistymisen välineinä?
Vastaus: ????
Miksi apurahatutkijaa ja määräaikaisessa palvelussuhteessa
ollutta tutkijaa kohdellaan eri tavoin,
vaikka he olisivat tehneet samaa tutkimusta, joka
on jäänyt kesken?
Vastaus: Tutkijaa, joka ei ole tehnyt tutkimustaan
työsuhteessa, koskevat työttömyysturvalain omassa
työssä työllistymistä koskevat säännökset.
Miksi jo aie hakea apurahaa on toisissa työvoimapiireissä
tulkittu osoitukseksi omassa työssä työllistymisestä,
vaikka työttömän yleisenä velvollisuutena
on hakea aktiivisesti työtä ja koulutusta?
Vastaus: Apurahan hakeminen ja toisaalta työpaikkojen
hakeminen eivät työttömyysturvalain näkökulmasta
ole toisiinsa rinnastettavia seikkoja. Työministeriön
käsityksen mukaan pelkkä aikomus hakea
apurahaa ei vielä osoita henkilön työllistyvän
omassa työssään siten, että se olisi esteenä työttömyysturvan
saamiselle. Apurahojen hakemisella voi
kuitenkin olla yhtenä huomioon otettavana seikkana
merkitystä silloin, kun arvioidaan, onko henkilön
työllistyminen omassa työssään päättynyt tai keskeytynyt.
6. Miten apurahatutkija voi osoittaa
apurahan päätyttyä, että tutkimustyö on
päättynyt tai keskeytynyt?
Vastaus: Työttömyysturvalaissa ei ole määritelty
oman työn päättymisen tai keskeytymisen edellytyksiä.
Näin ollen laki jättää työvoimatoimikunnille asiassa
harkintavaltaa. Omassa työssä työllistyminen
päättyy ainakin silloin, kun tutkimustyö (esim. väitöskirja)
on valmis. Keskeytymisen osalta hakija voi
esittää esimerkiksi selvityksen tutkimusprojektin vetäjältä,
että hakija ei enää jatka tutkimustaan. Tässä
tilanteessa työvoimatoimikunnan on mahdollista katsoa
oman työn keskeytyneen, ja jos keskeytys jatkuu
yhdenjaksoisesti vähintään neljän kuukauden ajan,
henkilön oikeus työttömyysturvaan voi alkaa, mikäli
hän muuten täyttää etuuden saamisen edellytykset.
Useinkaan apuraha ei riitä kattamaan koko tutkimusta.
Miten tutkija voi päästä työttömyysturvan
piiriin, jos hänen väitöskirjatyöhönsä on myönnetty
esimerkiksi puolen vuoden apuraha?
Vastaus: Ks. edellinen vastaus
Tiina Korhonen
ylitarkastaja
Työministeriö
|