2/10

  • pääsivu
  • sisällys
  • Lauri Lajunen


    Unifi antaa linjaukset myös Suomen yliopistojen työnantajayhdistykselle SYTY:lle, joka hoitaa yhdessä Yksityisen Opetusalan Liiton kanssa varsinaisen neuvottelutoiminnan. Lauri Lajunen toivoi hartaasti, että yliopistohenkilöstöä koskevaan työehtosopimukseen olisi päästy 15. mennessä.

     
    Unifin puheenjohtaja Lauri Lajunen:

    Yliopistojen kehittäminen ei onnistu vain rakenteilla

    Suomen yliopistojen yhdistyksellä Unifilla on edessään isoja asioita: rakenteellinen kehittäminen, yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja sektoritutkimuslaitosten kanssa, tulevaan hallitusohjelmaan vaikuttaminen sekä taistelu perusrahoituksen kasvattamiseksi. Unifin puheenjohtaja Lauri Lajusen mukaan yliopistojen kehittäminen ei onnistu vain rakenteilla perusrahoitus on ykkösasia.

    Lauri Lajusen kausi Unifin puheenjohtajana ei alkanut kovin loistokkaissa merkeissä: oma yliopisto ilmoitti 5.2. aloittavansa 1600 työntekijää koskevat yt-neuvottelut.

    Suomen yliopistot Unifi on entiseltä nimeltään Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto. Uusi yhdistys perustettiin yliopistojen yhteistyö- ja edunvalvontaorganisaatioksi. Sen perustamisasiakirja allekirjoitettiin 19.5.2009. Rekisteröityminen viipyy vielä yhdistysrekisterin käsittelyssä.

    Suomen yliopistot -nimi on huomattavasti laveampi kuin entinen rehtorien neuvosto. Henkilöstön piiristä on kuulunut jonkin verran ihmetystä siitä, aikovatko rehtorit omia koko yliopistokäsitteen. Ehkäpä eräänä heijastumana tästä voi pitää henkilöstöjärjestöjen lähinnä tes-neuvottelujen hengen nostatusta varten teettämiä Me olemme yliopisto -rintanappeja.

    Ammattikorkeakoulujen kanssa kissa pöydälle

    Kun yliopistolaki on voimassa, opetusministeriön ja muiden päättäjien fokus on kääntynyt rakenteelliseen kehittämiseen ja yliopistojen profiloitumiseen. Opetusministeriön edustajat ovat jo käyneet esittelemässä rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmaa Unifin hallitukselle.

    - Meidän on tietysti yhdistyksenä vaikea ottaa kantaa yksittäisten yliopistojen tilanteeseen. Yliopistojen on kuitenkin otettava profiloituminen tosissaan ja etsittävät omat vahvuutensa. Toimenpideohjelman koulutuspoliittiset linjaukset ja seuraavassa aallossa tuleva yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen suhde tietysti koskettavat kaikkia yliopistoja.

    Unifi muutti viime marraskuun lopussa samoihin tiloihin Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen kanssa. Lajusen mukaan hynttyitä ei olla muuten lyömässä yhteen eikä duaalimallia olla häivyttämässä.

    - Unifi ja Arene pitävät 18. maaliskuuta yhteisen seminaarin, jossa aiotaan nostaa kissa pöydälle ja puhua avoimesti korkeakoulujärjestelmän kipupisteistä.

    Näitä ovat mm. ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon funktio, tohtorintutkinnot, henkilöstön nimikkeet, tutkimuksen ja tuotekehityksen raja. Viime vuoden lopulla julkaistussa suomalaisen innovaatiojärjestelmän kansainvälisessä arvioinnissa kritisoitiin aika voimakkaasti sitä, että ammattikorkeakoulut eivät ole pysyneet lestissään vaan ovat laventaneet toimintaansa yhä enemmän myös tutkimuksen puolelle. Lajunen on raportin linjoilla:

    - Kovaa perustutkimusta ei kannata hajottaa. Tässä pitää olla vissi ero.

    Lajunen kannattaa mallia, jossa korkeakoulujen välistä yhteistyötä katsottaisiin alueellisesti. Mikä malli sopii juuri kyseiselle alueelle? Yhteisessä infrastruktuurissa löytyisi synergiaetuja.

    - Uskon, että duaalimalli tulee säilymään koulutuksessa, omat tutkinnot säilyvät. Mutta osaksi korkeakoulut voisivat käyttää yhteisiä opettajia. Ammattikorkeakoulujen puolella on paljon yliopettajia, joilla on tohtorintutkinto. He voisivat toimia yliopistoissa tuntiopettajina tai dosentteina.

    Linjapaperi sektoritutkimuslaitosten kanssa

    Sektoritutkimuslaitoskentän rakenteellista reformia on mietitty pitkään ja hartaasti. Konkreettisia toimia on saatu aikaan vähän. Edellä mainittu innovaatiojärjestelmämme kansainvälinen arvio moitiskeli tutkimuslaitoskenttää liiasta hajanaisuudesta. Sen mukaan Suomen kokoiseen maahan mahtuu 4-5 isohkoa tutkimuslaitosta. Samalla ehdotettiin perustutkimuksen siirtämistä yliopistojen kontolle.

    Suomen yliopistojen yhdistyksen toimintasuunnitelmassa vuodelle 2010 lukee, että Unifi valmistelee yhdessä sektoritutkimuslaitosten kanssa yhteisen näkemyksen toimintojen uudelleen organisoimisesta. Unifi on perustanut sektoritutkimuslaitosten johtajien kanssa yhteistyöryhmän, jonka kanssa valmistelua linjauspaperia aiottiin käsitellä Unifin hallituksessa 11. helmikuuta.

    - Perustutkimuksen siirrossa yliopistoille pitää olla tarkkana. Jos siirretään tehtäviä, resurssien pitää siirtyä mukana.

    Lajusen mukaan Oulun yliopistolla on hyvät ja toimivat suhteet monien keskeisten sektoritutkimuslaitosten kanssa. On yhteisiä tiloja, laitteita, kolme laajaa tutkimusohjelmaa ja kaksi yhteistä tohtorinkoulutusohjelmaa. Täydentävää rahoitusta on hankittu yhteisesti noin 10 miljoonaa euroa. Oulun malli soveltuisi Lajusen mielestä myös muille.

    Rahoitus oli yliopistoille pettymys

    Tärkeällä sijalla Unifin tämän vuoden toiminnassa on vaikuttaminen seuraavien eduskuntavaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan. Tätä miettii oma työryhmänsä, joka on jo käynnistänyt keskustelun Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kanssa. Unifi aikoo tavata kevään mittaan myös muita keskeisiä sidosryhmiä, mm. Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton edustajia.

    - Yliopistojen kehittäminen ei onnistu vain rakenteilla. Perusrahoitus on ykkösasia. Toimintarahat ovat nyt jääneet pahasti jälkeen.

    Budjettiin sisään leivottu tuottavuusohjelma kurittaa yhä yliopistoja noin 23 miljoonan euron miinuksella. Alv-kompensaatio perustuu kahden vuoden takaisiin lukuihin ja jää noin 10 prosenttia liian pieneksi. Työttömyysvakuutusmaksuihin saatiin kahden vuoden huojennus, mutta silti siitä tulee 8-10 miljoonan euron lisälasku. Suomen suurimman tilitoimiston palvelukeskus Certian asiakkuus tuo siirtymävaiheessa lisäkuluja. Koulutusalakohtaisten kertoimien poistaminen merkitsi miinusta joillekin tiedeyliopistoille, mm. Oululle.

    - Yliopistolakiuudistus on muuten hoidettu hienosti, mutta rahoitus on ollut pettymys. Yliopistoissa odotettiin, että määrärahat eivät samalla laske.

    Lajusen arvion mukaan budjetti on negatiivisen puolella noin puolella yliopistoista.

    Säätiöyliopistot imuroivat varat

    Helsingin Sanomissa on ollut isojen firmojen yhtiökokousilmoituksia. Melkein kaikkien kokousten asialistalla on ollut päättäminen lahjoituksesta Aalto-yliopiston säätiöpääomaan. Summat ovat vaihdelleet muutamasta sadasta tuhannesta noin 1,5 miljoonaan. Tällä tavalla aiotaan ilmeisesti koota 200 miljoonan tavoitteesta vielä uupuva osuus.

    Aallon varainkeruu on EK-vetoista, joten se on aivan eri asemassa yritysrahoituksen imuroimisessa kuin muut.

    - Kun päätös varainkeruusta tehtiin kesäkuussa 2008, taloudellinen tilanne valtakunnassa ja yritysmaailmassa oli täysin toinen. Jos eläisimme vielä samoja hyviä aikoja, yliopistoilla ei olisi vaikeuksia saada tavoitteitaan kokoon.

    Oulun yliopiston varainhankinnan lopullinen tavoite on 50 miljoonaa euroa. Tästä on koossa 3 miljoonaa. Lajusen mukaan monia lahjoituslupauksia on saatu, joten 10 miljoonan saavuttaminen tuntuu mahdolliselta.

    Yksityishenkilöiden lahjoituksille ei saisi Lajusen mielestä olla verovähennysoikeudessa rajoituksia.

    180 henkilötyövuotta vähemmän vuonna 2012

    Oulun yliopiston rehtorin Lauri Lajunen kaksivuotinen Unifin puheenjohtajuus alkoi tämän vuoden alusta. Kausi ei käynnistynyt kovin onnellisten tähtien alla: puheenjohtajan oma yliopisto ilmoitti 5.2. aloittavansa 1600 työntekijää koskevat yt-neuvottelut.

    Haastattelupäivänä 11. helmikuuta Lajunen oli käynyt esittelemässä Oulun yliopiston tilannetta kansanedustajille. Samana päivänä eduskunnan kyselytunnista melkein puolet käytettiin yliopiston ahdingon puintiin. Oppositio löysi talousvaikeuksien syyn yliopistouudistuksesta. Hallituksen aitiossa rahapula sälytettiin Oulun yliopiston kontolle. Ylen Oulun aluetoimituksen haastattelema Lajunen piti väitteitä pöyristyttävänä.

    Lajusen kansanedustajille jakaman paperin mukaan yliopiston talousarviossa on 8-9 miljoonan euron rahoituksellinen alijäämä. Tämä koostuu seuraavista eristä: perusrahoitus supistuu 3,2 miljoonalla, palkankorotukset vievät 5 ja työttömyysvakuutusmaksut 0,8 miljoonaa, alv-kompensaatio on riittämätön 1,0 miljoonalla.

    Yliopisto tähtää talouden tasapainottamiseen vuoteen 2012 mennessä. Koska palkkakustannukset muodostavat yliopiston kokonaisbudjetista 66 %, tilannetta ei voida yliopistojohdon mukaan hoitaa ilman henkilöstövaikutuksia. Tavoitteena on 180 henkilötyövuoden vähennys, millä saataisiin 6 miljoonan euron säästöt.

    - Kaikki talouden tasapainottamistoimet ovat sellaisia, että ne eivät vahingoita yliopiston päätehtäviä. Henkilöstövaikutukset kohdistuvat lähinnä hallinto- ja tukitehtäviin. Muutamissa yksiköissä edellytetään isompia rakenteellisia uudistuksia, ja niissä vähennystarve koskee koko henkilöstöä.

    - Meitä on haukuttu päättämättömyydestä, mutta haluamme hoitaa asian yt-lain mukaisen menettelyn hengessä.

    Yliopiston henkilöstöhallinto on konsultoinut tilanteessa EK:n juristien kanssa, koska työsopimussuhteisen henkilöstön yt-neuvottelut ovat yliopistoille uusi asia. Yliopisto aloitti yt:t 15. helmikuuta. Samana päivänä henkilöstöä marssi ulos pitämään mielenilmausta Oulun keskustan rotuaarille. Rehtori oli kyseisenä päivänä vastaanottomassa Petroskoin yliopiston kunniantohtorinhattua.

    Teksti: Kirsti Sintonen
    Kuvat: Veikko Somerpuro

    Lauri Lajunen

    • syntynyt 1950, Kajaani
    • filosofian tohtori 1976, Helsingin yliopisto
    • epäorgaanisen kemian professori 1979-, Oulun yliopisto
    • Oulun yliopiston kemian laitoksen esimies 1982-93
    • Oulun yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani 1987-93
    • Oulun yliopiston rehtori 1993-
    • Suomen yliopistot Unifin puheenjohtaja 2010-2011