Kovien tieteiden tutkijat eivät näe hyötyä yliopistouudistuksesta

Tekniikan ja luonnontieteiden tutkijoiden mielestä lakiuudistus tukee enemmän kaupallisia kuin tutkimuksellisia pyrkimyksiä.

Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton teettämässä yliopistouudistuskyselyssä kriittisimmät vastaukset tulivat humanisteilta ja kasvatustieteilijöiltä. Yliopistolain muutos ei saa luonnontieteiden ja tekniikan alan tutkijoiltakaan myönteistä palautetta. Joulukuussa julkistettuun ETLAn selvitykseen vastasi yli 1 700 yliopistotutkijaa.

Vain 15 prosenttia vastanneista tutkijoista ei tuntenut yliopistolain muutoksia ollenkaan. Parhaiten sen tuomat muutokset tiedostetaan Jyväskylän yliopistossa, Åbo Akademissa, Oulun yliopistossa ja Turun yliopistossa. Huonointa tunnettuus oli Aalto yliopiston teknillisessä korkeakoulussa.

Tutkijoilta kysyttiin, miten yliopistouudistus edistää tiettyjä väittämiä. Vähiten puollettiin väitettä, jonka mukaan lakiuudistus helpottaisi tutkimustyöhön liittyvää hallintoa.

Myös odotettua perustutkimuksen volyymin kasvua, tieteellisyyden korostumista hankevalinnoissa ja tutkimus- ja rahoitussyklien pitenemistä koskevat väitteet saivat erittäin huonoja arvosteluja. Tutkijat näkevät, että lakimuutos tukisi enemmän yliopistojen kaupallista suuntautumista kuin tutkimuksellisia valmiuksia.

Varauksellisimmin uuden yliopistolain hyötyihin suhtaudutaan Aalto yliopiston teknillisessä korkeakoulussa, Itä-Suomen yliopistossa, Oulun yliopistossa sekä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

ETLAn selvityksen tekijät pitävät tutkijoiden suhtautumista huolestuttavana.

— Pitkällä tähtäimellä innovaatiotoimintaa ja tutkimusta tukahduttava ja lamaannuttava tyytymättömyys ja pessimismi saattavat olla vaaraksi suomalaisen tutkimuksen laadulle ja sen kansainväliselle kilpailukyvylle. Asiaa ei voi ylipainottaa, sillä menestyvän tutkimuksen takana on aina yksilö, yksittäinen tutkija tai ryhmä tutkijoita, joiden menestykseen vaikuttaa todellisen toimintaympäristön lisäksi myös voimakkaasti subjektiivinen motivaatio ja käsitys oman työn arvostuksesta.

Raportissa perätään yliopistojohdon vastuuta. — Yksilöiden mielikuvien ja siten muutoskulttuurin ja sen suunnan oikaiseminen on erittäin vaikeaa, jos ne päästetään juurtumaan. On toimittava heti, ja vastuu tästä on yliopistojohdolla.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA teetti selvityksen Suomessa toimivien tutkijoiden näkemyksistä korkeakoulukeksintölain, yliopistolain muutosten ja SHOKien toiminnan vaikutuksista ja odotetuista hyödyistä tutkimustoiminnan näkökulmasta. (SHOK-kommenteista)

Aineisto kerättiin verkkokyselyn avulla keväällä 2010. Tulokset perustuvat 1 723 yliopistotutkijan antamiin vastauksiin. Kohdejoukko koostui Suomessa toimivista, luonnontieteiden ja insinööritieteiden aloilla vuosien 2008 ja 2009 aikana kansainvälisesti julkaistuista tutkijoista.

Kirsti Sintonen

Lähde: Antti-Jussi Tahvanainen – Tuomo Nikulainen: Tutkimusympäristö muutoksessa. Tutkijoiden näkemykset SHOK:n, korkeakoulukeksintölain ja yliopistolain vaikutuksista. ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Keskustelunaiheita 1233.

• ETLAn raportti
• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 9