Li Andersson, Katri Kulmuni ja Jussi Halla-aho Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marjukka Liitenin tentattavina.

Yliopistoindeksi on puolueille kynnyskysymys

Yliopistoindeksin jäädytyksen lopettaminen sai politiikoilta liikuttavan yksimielisen puollon tutkijoiden ja kansanedustajien seuran Tutkaksen vaalipaneelissa. Myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen 4 prosentin BKT-osuutta tuettiin vahvasti.

Yhdeksän hyvää tieteelle -seminaarin (26.2.) aluksi puheenjohtajat Maija S. Peltola Tieteentekijöiden liitto, Jouni Kivistö-Rahnasto Professoriliitto ja Sanni Lehtinen Suomen ylioppilaskuntien liitto esittelivät keskeiset vaali- ja hallitusohjelmatavoitteensa.

Maija S. Peltola korosti luottamusta, vakautta ja työrauhaa (ks. tämän numeron pääkirjoitus). Kivistö- Rahnasto kertoi, että vuosina 2012—2017 tehtyjen rahoitusleikkausten vuoksi 1611 ihmistä ei enää työskentele yliopistoissa. Full-professoreiden määrä on tippunut 429:lla vuosien 2009—2018 aikana.

— Tutkimuksen osuus BKT:sta on nostettava vähintään 4 prosenttiin, yliopistoindeksi tulee palauttaa, tutkimukseen tasokorotukset, rahoitusmalliin 20 prosentin perusrahoitusosuus. EU:n puheenjohtajuuskautena Suomen on ajettava tiukasti tutkimuksen ja koulutuksen rahoituksen kasvattamista. Ja yliopistoyhteisön vaikutusmahdollisuuksia tulee parantaa, Kivistö-Rahnasto listasi keskeisiä tavoitteita.

Puolueiden korkeakoulu- ja tiedepoliittisten linjausten esittely oli ryhmitelty kolmeen paneeliin. Ensimmäisessä olivat mukana kansanedustajat Sari Multala (kok.) ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) sekä varapuheenjohtaja Tiina Tuomela (kd.).

— Tuemme korkeakouluvision tavoitteita eli korkeakoulutus 50 %:lle ikäluokasta sekä TKI-rahoituksen osuus 4 prosenttiin. Yliopistoindeksin jäädytys tulee poistaa, listasi Sari Multala.

Vihreä eduskuntaryhmä oli julkaissut samana päivänä omat korkeakoulupoliittiset linjauksensa.

— Tavoittelemme yliopistoille 180 miljoonan euron ja ammattikorkeakouluille 80 miljoonan euron perusrahoituksen korotusta. Lisäksi korkeakoulujen rahoitusmallit tulee uudistaa siten, että vastikkeettoman perusrahoituksen osuus olisi 20 prosenttia rahoituksesta, Outi Alanko-Kahiluoto kertoi.

Kristillisdemokraattinen varapuheenjohtaja Tiina Tuomela tuki kattavaa korkeakouluverkkoa.

— Perustutkimus tulee turvata joka yliopistossa. Pätkätöiden osuutta tulee vähentää, apurahatutkijoiden sosiaaliturvaa parantaa sekä luoda tiedemyönteisempi ilmapiiri.

Seminaarin juontajana toiminut Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marjukka Liiten tivasi panelisteilta, onko yliopistoindeksin jäädytyksen lopettaminen kynnyskysymys hallitusohjelmaneuvotteluissa. Kaikkien panelistien kädet nousivat.

TKI-rahoituksen BKT-osuuden nostoon puolueet esittivät suunnitelmaa, jonka askelmerkeistä sovittaisiin hallitusohjelmassa. 4 prosentin tavoitteeseen ei päästä yhden hallituskauden aikana, koska tällä hetkellä BKT-osuus on 2,7 %.

Seuraavassa paneelissa puoluesihteerit Antton Rönnholm (sd.) ja Fredrik Guseff (r.) ottivat esille samoja tavoitteita. Rönnholm korosti yliopistoja myös työpaikkoina. Hän katsoi, että yliopistoindeksin takaisinotossa ei ole loppujen lopuksi kysymys suurestakaan hyppäyksestä eikä kaikkien indeksien palautusta ei tule välttämättä tarkastella ”samalta viivalta”. 4 prosentin tavoitteeseen pääsy edellyttää yksityisen sektorin mittavia t&k-panostuksia.

RKP:n Guseff katsoi, että korkeakoulusektorilla leikkaukset ovat olleet niin massiivisia, ettei indeksin tilannetta voida täysin verrata muihin.

Viimeisessä paneelissa olivat puheenjohtajat Li Andersson (vas.), Jussi Halla-aho (ps.) ja varapuheenjohtaja Katri Kulmuni (kesk.). Vasemmistoliitto tavoittelee TKI-rahoituksen BKT-osuuden nostoa viiteen prosenttiin.

— Elinkeinoelämän soisi ymmärtävän paljon nykyistä paremmin t&k-rahoituksen merkityksen. Myös tohtoreitten osuus on kovin vähäinen yritysten t&k-tehtävissä, totesi Andersson.

Li Andersson kaipasi työrauhaa korkeakouluihin. Hän lisäisi yliopistojen sisäistä demokratiaa myös yliopistolain muutoksella.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho kertoi olevansa naimisissa päivystävän dosentin kanssa ja seuraavansa läheltä tutkimustyön arkea.

— Taito kerjätä rahaa on tullut tutkijan tärkeimmäksi ominaisuudeksi. Rahoitusjaksot ovat lyhyitä – vähän kuin poliitikoilla, Halla-aho vitsaili.

Halla-aho korosti kansallisen sivistysyliopiston ideaalia. Perussuomalaiset perisivät EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta todellisia kustannuksia vastaavia lukukausimaksuja. Kun paneelin vetäjä peräsi, paljonko lukukausimaksut tällöin olisivat, Hallaaho ei suostunut vastaamaan.

Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni katsoi, että korkeakoulukentällä on ollut viime aikoina uudistusähkyä. Myös hän piti yliopistoindeksin palauttamisen tärkeyttä riidattomana kysymyksenä eri puolueiden kesken.

— Perusrahoitukseen tulee panostaa. Voisiko profilaatiorahoituksen tuoda osaksi perusrahoitusta? Kulmuni pohti eikä selittänyt tätä ehdotusta enempää.

Yliopistolain mahdollista avaamista Kulmuni ei pitänyt helppona asiana.

— Siihen liittyy niin paljon intohimoja, hän totesi.

Lopuksi syntyi hieman keskustelua tutkitun tiedon merkityksestä poliittisessa päätöksenteossa.

— Tutkijoiden pitää pystyä tekemään epäpoliittista tiedettä, Halla-aho katsoi ja totesi, että mediassa näkyy usein samat ”puhuvat päät”.

— Tutkijoiden tulisi käydä enemmän julkista keskustelua, Li Andersson kommentoi.

---