Palkkapoliittinen paimenkirje

Valtiovarainministeriö on lähettänyt helmikuussa ministeriöille ja virastoille työnantajan palkkapoliittisia kehittämistoimenpiteitä koskevan kirjeen. Kirjeessä korostetaan ylimmän johdon sekä esimies- ja asiantuntijatehtävien palkkakilpailukyvyn kehittämistä vielä voimassaolevalla sopimuskaudella.

Valtiovarainministeriöön kuuluva Valtion työmarkkinalaitos on valtion ylin työnantajaviranomainen, joka johtaa valtion henkilöstöpolitiikkaa ja paimentaa muita ministeriöitä ja virastoja henklöstöasioissa. Valtiovarainministeriö on 5.2.2007 lähettänyt toisen valtiovarainministerin ja valtion työmarkkinajohtajan allekirjoittaman palkkapolitiikan kehittämistoimenpiteitä käsittelevän kirjeen ministeriöille ja virastoille. Kirje on mennyt myös opetusministeriölle ja yliopistoille. Kirjeeseen sisältyvät valtiovarainministeriön määräykset palkkapolitiikan kehittämisestä.

Kirjeen mukaan työmarkkinalaitos on käsitellyt määräykset valtion pääsopijajärjestöjen kanssa. Mistään sopimuksesta ei ole kyse. Kirjeeseen sisältyvät palkkapoliittiset linjaukset vastaavat kuitenkin ainakin osittain JUKOn näkemyksiä.

Valtion palkkakilpailukyky

Valtiovarainministeriö ja työmarkkinalaitos pitävät valtiotyöantajan kilpailukyvystä huolehtimista keskeisenä tavoitteena. Paimenkirjeen mukaan selvitykset valtionhallinnon henkilöstön ansiotasosta osoittavat, että palkkakilpailukyky on riittämätön erityisesti ylimmän johdon osalta sekä esimies- ja asiantuntijatehtävissä. Muilla tehtävätasoilla valtion palkkakilpailukyky on pääsääntöisesti hyvä.

Aikaisemmat selvitykset osoittavat, että valtiotyöantajien mielestä Acatiimin vakinaisen lukijakunnan eli yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien palkkakilpailukyky on heikointa koko valtiolla. UPJ on tuonut ja tuomassa tähän korjausta, joka ei kuitenkaan ole riittävää. Tarvitaan siis myös muunlaisia toimenpiteitä.

Toimenpiteet

Valtionvarainministeriön mukaan ministeriöillä ja virastoilla on vastuu palkkapoliittisten toimenpiteiden käynnistämisestä ja koordinoinnista. Ministeriöiden ja virastojen tulee tarkastella omaa ja hallinnonalansa palkkapoliittista asemaa ja kilpailukykyä sekä ryhtyä kilpailukyvyn vaatimiin suunnattuihin työnantajatoimenpiteisiin. Toimenpiteitä ei tule toteuttaa kirjeen mukaan virkaehtosopimuksella, toimenpiteistä on kuitenkin informoitava henkilöstöjärjestöjä.

Kilpailukyvyn parantamiseen suuntautuvia toimenpiteitä voidaan tehdä yksilöpalkkausten muutoksina. Toimenpiteet voivat kohdistua kirjeen mukaan myös tehtäväkohtaisiin tai henkilökohtaisen suoriutumisen taulukkoihin suunnattuun kehittämiseen sekä tehtävärakenteiden muuttamiseen. JUKOssa on lähdetty siitä, että palkkapolitiikan kehittämisen tulisi tapahtua yleensä vaativuustasoihin suunnattavilla valikoiduilla korotuksilla.

Paimenkirjeen mukaan palkkapoliittisen aseman tarkastelun tulee tapahtua siten, että ainakin osa toimenpiteistä toteutetaan ennen sopimuskauden päättymistä 30.9.2007. Aikaa on siis puoli vuotta. Kiirettä pitää.

Rahoitus ongelmana

Valtiovarainministeriön kirjeen suuri ongelma on, että siihen ei sisälly tai liity mitään rahalähetystä. Ministeriöt ja virastot joutuvat toteuttamaan mm. johto- ja asiantuntijatehtävien palkkakilpailukyvyn parantamiseen suunnavat toimenpiteet omin varoin. Hallinnonalojen ja virastojen mahdollisuudet toteuttaa korotukset ilman lisärahoitusta ovat rajalliset ja kovin erilaiset.

Kirjeeseen ei sisälly edes vihjausta siitä, kuinka paljon rahaa toimenpiteisiin olisi suunnattava koko valtiolla. Tarve on vaihteleva kilpailukyvyn kannalta sekä hallinnonaloittain/virastoittain että henkilöstöryhmittäin.

Yliopistot

Valtiovarainministeriön kirje koskee myös opetusministeriötä ja yliopistoja. Ministeriö ja yliopistot voivat helposti esittää usein oikeutetun toteamuksen, että korjaustoimenpiteisiin ei löydy rahaa. Valtiovarainministeriö on kuitenkin valtion ylin edustaja palkkapolitiikassa. Sen lähettämään paimenkirjeeseen tulee voida vastata myös opetusministeriön ja yliopistojen taholta. Valtion työmarkkinalaitos käynnistää tiiviin työnantajaseurannan kirjeessä tarkoitettujen toimenpiteiden toteutumisesta. Ministeriö ja yliopistot joutuvat informoimaan toimenpiteistään myös henkilöstöjärjestöjä.

Yliopistojen UPJ on neuvoteltu ja sovittu opetusministeriön tasolla. Sopimukseen sisältyvät myös vaativuustasojen hinnat ja henkiprosentit. Paimenkirje lähtee siitä, että näitä voidaan nyt korjata valikoiden opetusministeriötasolla. JUKO siis priorisoi valikoivia korotuksia vaativuustasoihin.

Yliopistojen UPJ:n soveltaminen tapahtuu yliopistotasolla vaativuustaso- ja henkisijoitteluineen. Esiintyy tapauksia, joissa tasoja on pudotettu prosessin kestäessä tai tapauksia, jotka ovat muuten epäselviä. Tällaiset voidaan ottaa tarkasteluun yksilöpalkkauksen muutoksina yliopistotasolla. JUKO on suositellut tätä yliopistotasolle. Neuvottelu- ja soveltamisjärjestelmistä johtuen yliopistoissa on siis vähän erilainen tilanne kuin yleensä.

Kokonaan UPJ:n ulkopuolelle jääneet esimiespalkkiot soveltuvat myös erinomaisesti korjaustoimenpiteiden kohteeksi.

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja 21.3.2007

Luottamusmiehillä ongelmia UPJ-tilastojen saamisessa

Yliopistojen luottamusmiehillä on vaikeuksia UPJ-tilastotietojen saamisessa. Tieteentekijöiden liiton luottamusmiehet ja arviointiryhmissä toimivat jäsenet olivat koolla 15. maaliskuuta.

Viime kesäkuussa solmitussa UPJ-sopimuksessa on sovittu tilastoyhteistyöstä. Luottamusmiehillä on kuitenkin hankaluuksia saada yliopistotyönantajalta tietoja arviointien tuloksista. Opetusministeriötasolla toimivassa seurantaryhmässä on käsitelty tiedonsaantioikeuksia. Seurantaryhmä ei vaan ole kokoontunut kovinkaan usein. Seurantaryhmässä ovat opetusneuvos Juhani Dammert (OPM, pj), suunnittelija Jukka Haapamäki (OPM), henkilöstöjohtaja Kira Ukkonen (HY), hallintojohtaja Esa Luomala (TKK), hallintojohtaja Seppo Suihko (SibA), henkilöstöpäällikkö Liisa Rossi (OY), neuvottelupäällikkö Arja Vehmas (JUKO), YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen (Pardia) ja sopimustoimitsija Markku Rehmonen (JHL). Järjestelmäkohtaisia (opetushenkilöstön ja muun henkilöstön järjestelmät) seurantaryhmiä ei ole vielä asetettu.

Luottamusmieskurssilla isoimpien yliopistojen pääluottamusmiehet kertoivat hallintojen nihkeästä suhtautumisesta tietojen antamiseen. Oikeastaan vaan Tampereen yliopistolla työnantaja on pääluottamusmies Ulla Aatsingin mukaan pitänyt luottamushenkilöt asianmukaisesti ajan tasalla.

Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala korosti, että arviointiryhmissä olisi erittäin tärkeää seurata, miten vaativuustasosijoittelu jatkossa menee, ettei esimerkiksi uusia tehtäviä sijoiteta alemmille tasoille. Myös arviointiryhmissä toimivat luottamusmiehet korostivat linjan säilymisen tärkeyttä.

Tilastotietojen saaminen on tärkeää myös mm. sen takia, että pystytään seuraamaan miesten ja naisten palkkakehitystä. Viimesyksyisten arviointien mukaan naiset ovat saaneet keskimäärin suurempia korotuksia kuin miehet ja palkkaero on hieman kaventunut.

Vaatitasosijoitteluun liittyviä riitautuksia on tullut hyvin vähän verrattuna mm. siihen kohuun, jonka UPJ kaksi vuotta takaperin yliopistoissa synnytti. Opetusministeriön ja JUKOn välillä on meneillään neljä paikallisneuvottelua vaatitasoerimielisyyksistä. Helsingin yliopistossa on arvioitu kaikkiaan 7500 tehtävää ja vain 15 on riitautettu yliopiston tasolla. Oikaisuvaatimuksista puolet on arviointiryhmässä hyväksytty.

Palkkausuudistuksen jälkeen valtionvarainministeriö on vyöryttämässä yliopistoihin tulospalkkiojärjestelmää. Tuttuun tapaan tähänkään ei ole luvassa erillisrahoitusta vaan rahat on tarkoitus löytää tuottavuusohjelman (=väen vähentämisen) kautta. Tulospalkkioilla ei ole kuitenkaan tarkoitus palkita yksittäisiä henkilöitä vaan laitoksia tai tutkimusryhmiä.

- Ennen kuin tulospalkkiojärjestelmä otetaan käyttöön, pitäisi miettiä mm. määräaikaisongelmaa ja pidempiaikaisten ja/tai vakinaisten palvelussuhteiden kannustavuutta, toiminnanjohtaja Rantala totesi.

Tulospalkkiohankkeesta löytyy lisätietoja www.vm.fi/hankkeet/tulospalkkiohanke

Kirsti Sintonen