Muuttuuko mikään yliopistolakiesityksessä?

Yliopistolakiesitys on paraikaa eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyssä. Acatiimi- lehti lähetti muutamille eri puolueita edustaville sivistysvaliokunnan jäsenille kyselyn yliopistolaista. Ulkopuolisten määrä hallituksissa puhuttaa ehkä eniten. Hienosäätöä pykäliin voi tulla, mutta enemmistöhallitusten aikana isojen muutosten saaminen lakiesityksiin on hankalaa.

Kysymykset:

1. Mitkä ovat mielestänne yliopistolakiesityksen parhaimmat muutokset verrattuna nykyiseen lakiin?
2. Mitä korjattavaa lakiesityksessä mielestänne on?
3. Muuttuuko lakiesitys eduskuntakäsittelyn aikana?

Raija Vahasalo (kokoomus)
puheenjohtaja

1. Yliopistojen toimintamahdollisuuksia parannetaan antamalla itsenäisyyttä päätöksentekoon. Henkilöstön asemaa parannetaan niin, että pätkätöistä ja lasikatoista on päästävä eroon. Opiskelijoiden tilanne paranee mm. niin, että opetusryhmäkoot pienenevät. Kaiken kaikkiaan opetuksen ja tutkimuksen laatu paranee.
2. Asiantuntijakuuleminen on vasta aloitettu sivistysvaliokunnassa, joten on liian aikaista vielä todeta mahdolliset muutostarpeet.
3. Ensin on kuultava kaikkia osapuolia valiokunnassa, ennen kuin voidaan arvioida lakimuutoksia.

Tuomo Hänninen (keskusta)
varapuheenjohtaja

1. Yliopistot saavat uudistuksessa itselleen lisää autonomiaa ja päätäntävaltaa. Yliopistokeskukset kirjataan lakiin.
2. Pieniä tarkistuksia ja hiottavaa on useissa kohdissa. Yliopiston hallintoon esitetään hyvin perustellen pieniä tarkistuksia ja henkilöstön tulevaa asema vaatinee tarkistuksia. Yksityisen rahoituksen keräämisaikataulua olisi syytä uudelleen miettiä nykyisen taloudellisen tilanteen takia.
3. Päälinjat hallituksen esityksessä on kohdallaan. Perustuslakivaliokunnan lausunnon ja asiantuntijoiden kuulemisen ja perusteella tehdään tarkistuksia ja hiontaa. Lain henki säilyy hallituksen esityksen mukaisena.

Tuula Peltonen (SDP)

1. Alkuperäinen idea taloudellisen ja hallinnollisen autonomian lisäämisestä oli kannatettava.
2. Oman lakialoitteemme mukaan minkäänlaisiin lukukausimaksuihin ei ole tarvetta, yliopistokollegion asemaa pitää tukea, henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista tulee säätää edelleen asetuksen tasolla, virkasuhteen tulee säilyä tehtävissä, joissa käytetään julkista valtaa. Ulkopuolisten jäsenten määräksi hallituksissa riittää vähintään kaksi. Yliopistoyhteisöllä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa myös säätiöyliopiston hallituksen valintaan.
3. Uskon, että perustuslakitarkastelun vuoksi lakiesityksen 45 pykälään on pakko tehdä muutos. Lisäksi voi tulla jotain hienosäätöä, mutta yliopiston hallituksen kokoonpanoon voi olla hankala saada korjausta.

Outi Alanko-Kahiluoto (vihreät)

1. Yliopiston vapautuminen tiliviraston asemasta. Taloudellisen autonomian lisääntyminen edellyttää kuitenkin, että perusrahoitus on riittävä.
2. Paljonkin korjattavaa. En pysty tässä luettelemaan kuin muutaman keskeisen asian: virkasuhteet tulisi säilyttää, kollegion asemaa vahvistaa, hallituksen kokoonpano muuttaa niin että sisäisillä jäsenillä olisi enemmistö, kelpoisuusehdot saada asetukseen, määräaikaisuusmuotoilu (“alan vakiintunut käytäntö”) poistaa.
3. Kyllä muuttuu, mutta muuttuuko tarpeeksi, on toinen kysymys.

Leena Rauhala (kristillisdemokraatit)

1. Hyvää on pääsy irti tiliviraston asemasta ja muutos julkisoikeudelliseksi laitokseksi. Tavoitteet autonomian vahventamisesta ja rahoituspohjan laventamisesta ovat myös kannatettavia.
2. Virkasuhteen muutos työsopimussuhteeksi, hallituksen ja kollegion suhde sekä hallituksen koostumus. En ymmärrä, miksi ulkopuolisia pitää olla puolet. Lakiesitys ei myöskään tuone kaivattua helpotusta opiskelijoiden ja opettajien lukumäärien suhteeseen.
3. Toivon, että muutoksia ja tarkennuksia tulee, mutta kovasti niiden eteen pitää vielä tehdä työtä.

Paavo Arhinmäki (vasemmistoliitto)

1. Jos jotain hyvää hakee lakiesityksestä, niin ainakin se on aktivoinut yliopistoyhteisön barrikadeille taistelemaan sivistysyliopiston ja vapaan, kriittisen tieteen puolesta. Nyt käydään sellaista keskustelua yliopisto- ja koulutuspolitiikasta, jota moni on kaivannut. Lakiesityksen myötä on luvattu, että yliopistokiinteistöt siirtyisivät yliopistojen omaan omistukseen. Tämä voisi mahdollistaa yliopiston tilojen joustavamman ja edullisemman käytön.
2. Lakiesityksen perusajatus yliopistojen autonomian lisäämisestä on hyvä - valitettavasti keinot vain ovat väärät. Esimerkiksi se, että puolet yliopistojen hallitusten jäsenistä pitää valita yliopiston ulkopuolelta, ei todellakaan lisää yliopistojen autonomiaa. Lakiesitys vähentää yliopistoyhteisön sisäistä demokratiaa. Myös ulkopuolisen rahoituksen osuuden kasvattaminen sekä lukukausimaksukokeilu sitovat yliopistot epätasa-arvon politiikkaan, tekevät tieteestä ja koulutuksesta myyntituotteen ja johtavat jenkkiläistyyliseen akateemiseen kapitalismiin.
3. Muuttuu, jos se minusta ja Vasemmistoliitosta on kiinni. Teemme hartiavoimin sen puolesta töitä, että ainakin kaikkein ongelmallisimpien pykälien osalta lakia muutetaan.