Acatiimin vaalikyselyKoulutuksesta ja tutkimuksesta ei enää leikata, mikäli on uskomista kahdeksan puolueen vastauksiin. Vuosien 2011—2015 aikana yliopistojen rahoituksesta on indeksileikkausten myötä viety yhteensä 255 miljoonaa euroa. Suurin osa puolueista ei tue tiedeministerin nimeämistä. Kohta päättävä hallitus saa yliopisto- ja tiedepolitiikastaan keskiarvoksi 6,7. 1. Minkä kouluarvosanan antaisitte nykyisen hallituksen harjoittamalle yliopisto- ja tiedepolitiikalle? Arvioikaa sitä parilla lauseella.
2) Mitkä ovat puolueenne kolme keskeisintä yliopisto- ja tiedepoliittista pointtia tulevaan hallitusohjelmaan?Keskusta Ensinnäkin yliopisto-opiskelua on sujuvoitettava nykyisestä. Opintojen aloitusikää on laskettava, ajasta ja paikasta riippumattomia opiskelumuotoja on lisättävä sekä opetusta ja opiskelua on tehostettava tekemällä ympärivuotinen opiskelu mahdolliseksi. Myös alemman korkeakoulututkinnon työelämäkelpoisuutta pitää parantaa. Toiseksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hallinnollista yhteistyötä pitää tiivistää. Kaikki yhteistyön lainsäädännölliset esteet on poistettava. Paikkakunnilla, jossa toimii sekä yliopisto että ammattikorkeakoulu on oltava mahdollisuus korkeakoulujen hallinto-, kiinteistö- ja tukipalveluiden yhdistämiseen. Kolmanneksi kansainvälisyyttä on edelleen vahvennettava ja koulutusvienti on saatava vauhtiin. Suomalaisten korkeakoulujen on saatava osansa kansainvälisistä virroista sekä osaamisesta. Yhtenä toimenpiteenä on sallittava lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille. Kristillisdemokraatit Ei enää lisäleikkauksia, annetaan työrauha, säästetään kuluja mm. digitalisoimalla oppimateriaaleja. Yliopistojen kesken erikoistumista ja työnjakoa, jotta saadaan riittävän isoja tutkimusyksiköitä ja hallinnosta säästöjä. Varsinkin teknisille aloille lisää yrittäjyysvalmennusta ja yhteistyötä yritysmaailman, erityisesti innovatiivisten pk-yritysten, kanssa. Kokoomus Yliopistojen perustutkimuksen rahoitus on turvattava. Yliopistojen toiminnan ja tutkimuksen kehittämiseksi toimintaympäristön on oltava ennustettava. Siksi esimerkiksi yliopistoindeksin jäädyttämistä tulee välttää. Luodaan yliopistoille lisämahdollisuuksia kehittää omaa varainhankintaansa esimerkiksi säätämällä yksityishenkilöille ansio- ja pääomatuloverovähennysoikeus korkeakouluille tehdyistä lahjoituksista ilman ylärajaa. Kannustetaan yliopistoja profiloitumiseen ja omien tutkimuksen vahvuusalueiden kehittämiseen, jotta myös pienempien tutkimusalojen toimintaedellytykset voidaan turvata. Perussuomalaiset Yliopistojen huippu- ja perustutkimukseen on osoitettava lisää määrärahoja, jotta voidaan turvata kansainvälinen kilpailukyky. Tällä pystymme säilyttämään korkealaatuisen tutkija- ja opettajakoulutuksen sekä vahvistamaan Suomen yliopistojen kansainvälistä kilpailukykyä. Menestyvät tutkijat ja osaavat opettajat pystyvät tarjoamaan eri tieteenaloilla opiskeleville eväitä tulevaisuuteen. He pystyvät innostamaan nuoriamme tavoittelemaan kansainvälistä menestystä vallitsevasta lamasta huolimatta. RKP
SDP Keskeiset tavoitteemme ovat:
Vasemmistoliitto a) Rahoitus: On pidettävä huolta yliopistojen perusrahoituksesta ja ryhdyttävä valmistelemaan uutta yliopistolakia. Perustutkimuksen ja yhteiskunnallisesti tärkeän tutkimuksen, josta yksityissektori ei kanna vastuuta, rahoituksen on oltava riittävällä tasolla. b) Opiskelijat: Opiskelijoiden koulutus maistereiksi asti on tärkeää ja ensisijaista. Koulutus on oltava kaikkien saatavilla. Lukukausimaksuja ei pidä tuoda Suomeen. Opintotukijärjestelmän lainapainotteisuutta ei saa lisätä ja opintotuen on oltava riittävä päätoimisen opiskelun näkökulmasta. c) Yliopistojen on oltava nykyistä parempia työnantajia. Vakinaistettava perusteettomasti määräaikaiset työsuhteet ja lisättävä vakinaisia tutkija-opettajien paikkoja. Vihreät
3)Yliopistolakiin kirjattu yliopistoindeksi on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi: sitä on leikattu kolmena vuotena viidestä. Milloin palataan noudattamaan yliopistolakia?Keskusta Keskustan mielestä koulutukseen ei saa kohdistaa enää suoria leikkauksia. Suomi on kuitenkin hyvin vaikeassa tilanteessa ja on varauduttava siihen, että joudumme käyttämään poikkeuksellisia toimia julkisen talouden kuntoon saamiseksi. Tämän vuoksi on mahdotonta antaa ehdotonta lupausta siitä, että yliopistoindeksi säilyisi koskemattomana, jos muihin budjettiperusteisiin indekseihin kosketaan. RKP Rahoitus on turvattava. Kokoomus Yliopistojen toiminnan ja tutkimuksen kehittämiseksi rahoituksen tulee olla ennakoitavaa ja pitkäjänteistä. Siten yliopistoindeksin jäädyttämistä tulee jatkossa välttää kaikin keinoin. SDP Suomalainen yliopistojärjestelmä on rahoituksellisesti edelleen erittäin julkispainotteinen. Indeksileikkaukset eivät ole olleet helppoja päätöksiä, ja toivottavasti yleisen taloustilanteen koheneminen antaa valtiontaloudessa mahdollisuuden pitää yliopistoindeksistä kiinni tulevina vuosina. Perussuomalaiset Perussuomalaisten mielestä nykyisessä korkean nuorisotyöttömyyden tilanteessa yliopistojen opetus- ja tutkimusrahoituksesta ei tule leikata. Tulevissa hallitusneuvotteluissa pitää pyrkiä noudattamaan yliopistolakia. Kristillisdemokraatit Pyrimme siihen, että 2016 alusta voidaan yliopistoindeksiin palata koko vaalikaudeksi täysimääräisesti. Vasemmistoliitto Välittömästi. Vihreät Koulutuksesta leikkaaminen on tullut tiensä päähän. Maailmanluokan yliopistoa ei luoda säästämällä. Vain riittävillä resursseilla saadaan koulutuksestamme paras ympäristö yhtä lailla tutkijalle, opiskelijalle ja opettajalle. Koulutus ja tiede ovat pienen maan harvat valttikortit, joilla luoda sivistystä ja menestystä ja tasaarvoista hyvinvointia. Niitä on puolustettava leikkauksilta ja lukukausimaksuilta, eriarvoistumiselta ja ihmisten loppuunpalamiselta. Indeksistä leikkaaminen on leikkaamista, vain toisella nimellä. Sen on loputtava ny. 4) Kannatatteko korkeakoulujärjestelmän ns. duaalimallia?SDP SDP kannattaa järjestelmää, jossa korkeakoulut voivat profiloitua omille vahvuusalueilleen ja tehdä omista lähtökohdistaan tiiviimpää yhteistyötä keskenään. Lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia esteitä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä pitää purkaa. Keskusta Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa pitää parantaa ja päällekkäisyyksiä poistaa. Tutkinnot ja koulutuksen sisällöt on pidettävä erillään, mutta hallinnollisella yhteistyöllä sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan tukipalveluiden yhdistämisellä voidaan saada aikaan merkittäviä hyötyjä. Kristillisdemokraatit Kyllä. Yhteistyötä on toki syytä kehittää aina tilojen käytöstä yhteisiin opintokokonaisuuksiin asti. Myönteisiä ovat alueelliset yliopistojen ja korkeakoulujen itse rakentamat yhteistyömuodot, joilla vastataan tehostamishaasteisiin. Esim. Tampereella ollaan kehittämässä yhteistyötä, joka lähtee kaikkien yliopistojen omista tarpeista. RKP Kyllä, muttä yhteistyötä voidaan lisätä. Vasemmistoliitto Kannatamme. Perussuomalaiset Ammattikorkeakoulujärjestelmä tuottaa työmarkkinoille eri alojen osaajia tehokkaasti. Ongelmaksi on muotoutunut jatko-opintokelpoisuus tiedeyliopistoissa. Etenkin teknillisillä aloilla voisi olla hyödyllistä, jos hyvin ammattikorkeakouluopinnoissaan menestyvillä olisi mahdollisuus jatkaa kohti tutkijakoulutusta yliopistoissa. Säästösyistä tutkijakoulutuksen keskittäminen yliopistoihin on kannatettavaa valtion tiukassa taloustilanteessa. Kokoomus Kokoomus kannattaa korkeakoulujärjestelmän duaalimallin säilyttämistä. Ammattikorkeakoulut vastaavat alueidensa elinkeinoelämän työvoiman tarjontaan, kun taas yliopistot keskittyvät korkean tutkimuksen tekemiseen. Näitä tehtäväalueita on kehitettävä toisistaan erillään ja sekä yliopistoille että ammattikorkeakouluille on taattava mahdollisuus oman toimintansa kehittämiseen. Duaalimallin säilyttäminen ei saa sulkea pois käytännön yhteistyötä esimerkiksi tilojen käytön tai kielikeskustoiminnan osalta. Vihreät Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on ta¨lla¨ hetkella¨ toisistaan erottuva tehta¨va¨kentta¨ ja oma paikkansa yhteiskunnan kehitta¨misessa¨. Korkeakoulusektorien yhteistyo¨ta¨ on kuitenkin mahdollista syventa¨a¨ ja siten vapauttaa resursseja ta¨rkeimpiin toimintoihin eli opetukseen, kehitta¨mistoimintaan ja tutkimukseen. Haluamme na¨hda¨ myo¨s nykymallien ylitse ja mahdollistaa korkeakoulusektoreiden rajat ylitta¨va¨t alueelliset ja paikalliset kokeilut, joissa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnot ja opintopolut yhdisteta¨a¨n samaan organisaatioon. 5) Julkinen t&k-rahoitus on 14 vuoden takaisella tasolla. Miten päästään takaisin kasvu-uralle?Vihreät Seuraavan hallituksen pitää tehdä yksinkertaisesti valinta: tutkimus- ja kehitystyöhön panostaminen on yksi järkevimpiä asioita, millä tukea Suomen uudistamista. Kun pääomat ovat Suomessa tiukassa, julkinen t&k-rahoitus voi monessa tapauksessa ratkaista, kypsyykö jokin idea innovaatioksi ja kaupallistettavaksi tuotteeksi asti. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siirtyminen kokonaan uusiutuvaan energiaan ovat elintärkeitä strategisia kysymyksiä yhteiskunnallemme, joita julkinen sektori voi merkittävästi vauhdittaa t&k-rahoituksella. Vasemmistoliitto Tekemällä poliittisia päätöksiä rahoituksen lisäämisestä painottaen perustutkimusta. SDP Tämä edellyttää julkisen talouden vahvistumista. RKP Korkeakoulujen profiileja täytyy vahvistaa niin, että ne menestyvät kansainvälisessä kilpailussa myös tutkimuksen osalta. Haluamme turvata korkeakoulujen itsemääräämisoikeudet. Odotamme kuitenkin samalla, että korkeakoulut ottavat huomioon työelämän ja yhteiskunnan tarpeet. Valtiolla on oltava päävastuu korkeakoulujen rahoittamisesta, mutta haluamme kuitenkin lisätä houkuttimia ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi esimerkiksi verohelpotusten muodossa. Perussuomalaiset Valtion tulisi lisätä tutkimus- ja kehittämisrahoitusta luonnontieteellisille aloille ja tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla on potentiaalisia tuotteita ja uusia innovatiivisia ideoita. Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yksittäisten tutkijoiden osaamista tulee käyttää entistä monipuolisemmin poliittisen päätöksenteon perustana ja tukena. Kristillisdemokraatit Äänestämällä KD:ta. Mielestämme juuri tulevien vuosien talousvaikeuksien keskellä tulee lisätä t&k&i-panostuksia ja suunnata niitä entistä enemmän pk- ja mikroyrityksiin. Kun Suomeen saadaan lisää kasvuyrityksiä, pääsevät verotulotkin kasvamaan ja on enemmän varaa t&k-rahoitukseen. Kokoomus Kokoomuksen mielestä osaamisen ja tutkimuksen rahoituksesta ei pidä enää leikata. Kokonaissummaa voidaan myös lisätä yhdistämällä julkista rahoitusta yksityiseen varainhankintaan, kuten yliopistojen varainhankintakampanjan kanssa on toimittu. Julkisen talouden erittäin vaikean tilanteen vuoksi olisi kuitenkin epärealistista lupailla merkittäviä korotuksia suoraan julkiseen t&k-rahoitukseen lähivuosina. Pitkällä aikavälillä laadukkaaseen t&k-toimintaa tulisi panostaa noin 4-5 % bkt:sta, ja tästä noin kolmasosa olisi julkista rahoitusta. Keskusta Keskustan tavoitteena on kääntää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan osuus kansantuotteesta kasvuun. Ensinnäkin julkisen rahoituksen tasosta on pidettävä huolta. Keskustan mielestä koulutukseen ei saa kohdistaa enää suoria leikkauksia. Toiseksi yrityksiä on kannustettava TKI-toimintaan sekä tekemään enemmän yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Yrityksille on luotava kannuste erityisesti siihen, että verotusta jaksottamalla ne voisivat käyttää jakamatonta voittoa tutkimukseen ja investointeihin nykyistä paremmin. 6) Pitäisikö tulevassa hallituksessa olla tiedeministeri? Tai pitäisikö OKM:n olla opetus-, tiede- ja kulttuuriministeriö?Perussuomalaiset Perussuomalaiset kannattavat tiedeministerin nimeämistä tulevaan opetus-, tiede- ja kulttuuriministeriöön. RKP Nykyinen jako on toimiva, voisi harkita että opetusministerin nimikkeessä olisi tiede mukana, siis opetus- ja tiedeministeri. SDP Yhteisesti tunnustettu ongelma on hallinnon ”siiloutuminen”. Erillisen tiedeministerin nimittäminen ei ole ratkaisu tähän. Tärkeää on, että tulevalla valtioneuvostolla on yhteinen näkemys tavoitteista ja kyky edistää niitä yhteistyöllä. Vasemmistoliitto Emme kannata ajatusta erillisesti tiedeministeristä. Emme usko sen tuovan lisäarvoa. Olennaista on, että opetusministeri olisi mahdollisimman hyvin perillä yliopistoa, korkeinta opetusta ja tutkimusta koskevista asioista. OKM:n nimen muuttaminen tuskin käytännössä muuttaisi mitään. Vihreät Ajatus on harkitsemisen arvoinen. Tieteen roolia pitäisi vahvistaa päätöksenteossa ja tieteen edellytysten turvaamisen pitäisi olla kärkitavoitteiden joukossa hallituksen asialistalla. Se voisi näkyä myös ministeriön nimessä ja ministerin tittelissä. Joka tapauksessa hallitukselle tarvitaan tiedepoliittinen neuvonantajaryhmä edistämään sitä, että päätöksenteko pohjautuisi voimakkaammin tutkittuun tietoon, ja toimimaan siltana päättäjien ja akateemisen maailman välillä. Keskusta Tulevan hallituksen on parannettava Suomen johtamista ja kokonaisuuksien hallintaa. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan hoidossa on selkeää siiloutumista. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät paljon päällekkäisiä asioita, minkä vuoksi resurssit eivät aina kohdennu parhaalla mahdollisella tavalla. Ministerien määrän lisääminen ei ole kuitenkaan ratkaisu ongelmaan. Tarvitaan enemmänkin kollegiaalista eli koko hallituksen voimin tehtävää päätöksentekoa, jotta tieteen ja tutkimuksen kaltaiset sektorirajat ylittävät kokonaisuudet tulisivat paremmin huomioiduksi. Kokoomus Keskeistä on, että koulutus- ja tiedepolitiikan ohjaus ja kehittäminen on saman ministerin salkussa. Itse ministerisalkun nimeäminen on toissijainen asia. Tieteellisen asiantuntemusta tulee eri keinoin lisätä valtion päätöksenteossa. Tiede- ja korkeakoulupolitiikka on keskeinen osa suomalaista osaamisjärjestelmää, minkä vuoksi ministeriön nimi voitaisiin muuttaa opetus-, tiede- ja kulttuuriministeriöksi. Kristillisdemokraatit Seuraavassa hallituksessa tulisi olla opetus-, tiedeja kulttuuriministeri. Yhden ministerin alaisuuteen tulee keskittää t&k&i-toiminta, soveltavan tieteen, tutkimustoiminnan ja yrittäjyyden yhdistäminen. Yhden ministerin alle tulee keskittää myös julkinen tietohallinto ja Suomen digitalisoiminen. 7)Suomen Akatemian Tieteen tila -selvitys osoittaa, että monet kilpailijamaat ovat ajaneet Suomen ohi tieteen tasossa. Mitä tekisitte tieteen tason nostamiseksi?RKP Yliopistomme ja korkeakoulumme ovat mukana kovassa globaalissa kilpailussa. Menestyminen siinä edellyttää omaa profiilia, tarvitaan lisää yhteistyötä muun yhteiskunnan kanssa, kansainvälistä avoimuutta ja korkeaa laatua. Haluamme tiivistää ja tehostaa yhteistyötä korkeakoulujen välillä — myös kansainvälisesti — yhä paremman laadun saavuttamiseksi. Työelämän tarpeiden näkökulmasta haluamme nopeuttaa työmarkkinoille astumista vahvistamalla kandidaattitutkinnon asemaa ja uudistamalla työelämän kelpoisuusvaatimuksia niin että käytäntömme vastaavat kilpailija- ja vertailumaidemme käytäntöjä. SDP Tutkimus- ja innovaationeuvoston raportissa todetaan: ”Asemaamme tietoon ja osaamiseen perustuvien maiden kärkijoukossa on vahvistettava ennakkoluulottomilla uudistuksilla. Toimintatapoja ja rakenteita on osattava muuttaa. Tarvitaan kokeiluihin ja riskinottoon rohkaisevaa kirkasta poliittista viestiä sekä uudenlaisia radikaalejakin toimia. Poisvalinnoilla vapautetaan voimavaroja uuden luomiseen”. Näillä eväillä päästään alkuun. Vasemmistoliitto Yliopistojen ja erityisesti niiden laadukkaan perusopetuksen ja -tutkimuksen resurssit on turvattava valtion budjetissa. Rahoituksen tulee olla pitkäjänteisempää kuin nyt. Yliopistolle on taattava nyt riittävä työrauha perustehtävänsä hyvään hoitamiseen sekä riittävä autonomia. Vihreät Tiede tarvitsee pitkäjänteisyyttä ja aikaa, mahdollisuutta keskittyä. Maailmanluokan tiedettä ei synny piiskaamalla eikä kuristavan lyhyissä pätkissä. Tutkijat tarvitsevat vakaata rahoitusta ja tilaisuuden tutkia hullujakin ideoita, ajattelun vapautta jatkuvista tulospaineista. Korkeakoulujen omat mahdollisuudet kehittää vahvuuksiaan on turvattava, kasainvälistymistä tuettava sekä nostettava koulutus ja perustutkimus maailman huipulle. Sen pohjalta myös soveltava tutkimus ja innovaatiot syntyvät. Keskusta Pienenä maana meidän on keskityttävä omiin vahvuuksiimme. Yliopistojen on löydettävä selkeät painopistealueet, joilla ne tavoittelevat maailman kärkeä. Myös tieteen ja tutkimuksen kansainvälistymistä on tuettava kaikin keinoin. Kokoomus Tieteen tekemisen edellytysten turvaamisessa tärkeää on varmistaa riittävä tutkimuksen rahoituksen taso. Valtion pääomituskierrosten avulla voidaan tukea yliopistojen rahoituspohjan säilymistä. Yliopistoja on kannustettava edelleen profiloitumaan, erikoistumaan sekä kehittämään omia tutkimuksen vahvuusalueitaan, jotta myös pienemmillä tutkimusaloilla toimintaedellytykset voidaan turvata. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä tulee tiivistää. Tiedepolitiikan onnistumisen näkökulmasta on tärkeää, että koko koulutusjärjestelmä toimii ja että jokainen koulutusaste toteuttaa niille osoitettuja tehtäviä. Esimerkiksi lukiokoulutuksen uudistaminen kohti laaja-alaista oppimista, tutkielmakurssien ottaminen käyttöön ja korkeakouluyhteistyön lisääminen harjaannuttavat nuoria tieteellisten valmiusten kartuttamiseen. Kristillisdemokraatit Suomalaisten tulee panostaa kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön mm EU:n tutkimusohjelmissa. Maassamme tulee yliopistojen (ja tutkimuslaitosten) kesken erikoistua siten, että saadaan tarpeeksi isoja tutkimuskeskittymiä EU:n tutkimusohjelmien ja SHOK-aloille. Korkealaatuisten tutkimustiimien, laitteistojen, työ- ja asumisolosuhteiden ja kilpailukykyisen palkkauksen avulla tulee houkutella huippuosaajia maailmalta näihin yksiköihin. Perussuomalaiset Tutkijavaihtoa tulee lisätä Suomen ja menestyvien OECD- maiden yliopistojen välillä. Erityisesti tutkijavaihtoa tulee kehittää luonnontieteiden, lääketieteen ja teknisten tieteiden aloilla, jotta viimeisimmät innovaatiot ja tuotekehitystulokset saadaan integroitua kotimaiseen opetukseen ja tuotekehitykseen. Säästökuurit ministerien riesanaMinisteri sai eteensä säästökuurin. Näin oli otsikoitu opetusministeri Jukka Gustafssonin haastattelu Acatiimissa 6/2011. Puolueensa pitkäaikainen koulutuspoliitikko palkittiin ministeripestillä, mutta aika oli hankala. Yliopistoväelle hän toivoi enemmän työrauhaa ja opiskelijavalintojen uudistamiseen lisää vauhtia. Krista Kiuru astui remmiin, kun SDP halusi vaihtaa ministereitä hallituskauden puolivälissä. Kiurun lempiaihe oli ilman toteutusta jäänyt oppivelvollisuus iän nosto. Hän mieluusti matkusti edistämässä koulutusvientiä. Korkeakoulusektorin uudistuksista hän piti isoimpana uutta amk-lakia. kysely Kirsti Sintonen
|
||||||||||||||||||||||||||||||
