Ministeri sai eteensä säästökuurin

Uuden opetusministerin mukaan yliopistojen määrärahakehitys tulee olemaan leikkauksista huolimatta edullisempi kuin muiden koulutusasteiden. Eikä Jukka Gustafsson aio luovuttaa valtiovarainministeriön säästövaateille heti kättelyssä.

Jukka Gustafsson on päässyt pitkän odottelun jälkeen Helsingin Kruunuhaan Meritullinkadun vaaleansinisen talon kulmahuoneeseen. Pitkäaikaisena SDP:n koulutuspoliitikkona hän on ollut mukana ministerispekulaatioissa jo monesti aiemmin — muun muassa silloin, kun Maija Raskista tuli Paavo Lipposen kakkoshallituksen opetusministeri vuonna 1999.

Gustafsson pääsi eduskuntaan vuonna 1987 ja aloitti heti sivistysvaliokunnan jäsenenä. Etenkin ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus ovat olleet hänen sydäntään lähellä. Nyt vihdoin ministerinpestin saatuaan Gustafsson joutuu jakamaan koulutussektorille lähinnä niukkuutta. Harvoin on ministerille lyöty heti kättelyssä eteen samanlaiset rätingit.

— Ei se miltään mukavalta tunnu, että säästökuuri on edessä. Mutta heti pitää lisätä, että tilanne ei tarkoita yliopistosektorin eikä minkään muunkaan koulutussektorin kurjistamista. Laatu ei tule vaarantumaan. Siitä pidetään huoli.

Budjettiesitys ei ole kiveen hakattu

Opetusministerin haastattelu tehtiin neljää päivää ennen valtion ensi vuoden talousarvioesityksen julkistamista eikä ministeri vielä uskaltanut paljoakaan raottaa budjettisalaisuuden verhoa. Se oli toki luonnollisesti tiedossa, että opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus tulee olemaan erilainen kuin valtiovarainministeriön esitys.

Hallitusohjelman mukaan yliopistoindeksi aiotaan jäädyttää kuuden kuukauden ajalta, mikä merkitsee 27 miljoonan euron vähennystä. Opetus- ja kulttuuriministeriö esitti, että jäädyttäminen ajoittuisi vasta hallituskauden loppuun, mutta kireän taloustilanteen vuoksi säästötoimia on aikaistettu ja valtiovarainministeriön esityksessä jäädyttäminen koskeekin jo ensi vuotta. Tämä on yliopistojen kannalta huono juttu, koska näin se jää laskentapohjaan ja vaikuttaa yliopistorahoitukseen koko neljän vuoden ajan. (Katso juttu.)

— Leikattunakin yliopistoindeksi pitää huolen siitä, että yliopistojen määrärahakehitys tulee olemaan edullisempi kuin muiden koulutusasteiden, Gustafsson rauhoittelee.

— Ja rehellisyyden nimissä tulee korostaa, että säästöjen taso on ammattikorkeakoulujen puolella korkeampi kuin yliopistoissa.

Lisäksi opetusministeri haluaa huomauttaa, että valtiovarainministeriön budjettiesitys ei ole kiveen hakattu.

— Budjettiesityksestä alkaa yhteiskunnallinen keskustelu. Mitään ei tule luovuttaa ensimmäisessä erässä. Koska budjettiesityksen laadinta viivästyi, homma on tähän saakka ollut kovasti VM:n virkamiesten vetoista. Poliittiset arvot tulevat nyt mukaan.

Raukkamaisia heittoja julkisuuteen

Heinäkuun lopussa Helsingin Sanomat uutisoi, että Säätytalon neuvotteluissa demarit olisivat leikanneet yliopistorahoituksesta enemmän kuin pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan lopulta kirjattiin. Hesarin saamien tietojen mukaan demarien neuvottelijat olisivat vieneet yliopistoilta yhteensä 180 miljoonaa, kun hallitusohjelmaan lopulta kirjattiin runsaan 80 miljoonan yliopistosäästöt.

Gustafsson paheksuu jyrkästi vihreiden neuvottelijana koulutusryhmässä olleen Kirsi Ojansuun julkisuuteen vuotamia tietoja. Säätytalon seinien sisällä käydyistä keskusteluista luvattiin julkisuuden suuntaan täysi radiohiljaisuus.

— Yksittäisten väitteiden heitto hallitusohjelmaneuvotteluista on raukkamaista. Neuvottelujen tiimellyksessä tehdään psykologisia tai taktisia heittoja, joilla ei ole vakavasti otettavaa pohjaa

Ainakin Maaseudun tulevaisuus -lehden haastattelussa (29.7.) Gustafsson kuitenkin myöntää, että SDP olisi halunnut kohdentaa enemmän rahaa ammattikouluihin, ammattikorkeakouluihin ja opintotukeen.

Taideyliopiston kohtalo on auki

Ennen eduskuntavaaleja ennakoitiin, että taideyliopiston perustaminen eli Sibelius-Akatemian, Teatterikorkeakoulun ja Kuvataideakatemian yhdistäminen tulisi melkoisella varmuudella hallitusohjelmaan. Asiaa pohtinut taideyliopistoselvitystyöryhmä edellytti, että yliopiston perustaminen vaatii lisärahoitusta. Tätä tuettiin myös lausunnoissa.

Hallitusohjelmassa on asiasta hyvin lakoninen lausahdus ”edistetään taideyliopiston syntymistä”. Samat sanat vaan eri järjestyksessä ovat myös opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalan budjettiesityksessä. Ylimalkaisten kirjausten ja tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi julkisuudessa on vedetty se johtopäätös, että taideyliopisto jää täksi hallituskaudeksi jäihin. Gustafsson pitää tätä liian hätäisenä johtopäätöksenä.

— Vaikka rahasummaa ei tässä vaiheessa pystytä osoittamaan, taideyliopisto on tärkeä asia toteuttaa ja uskon, että se tulee syntymään vielä tämän hallituskauden loppupuolella.

Opiskelijavalinta ja rahoitusmalli uusiksi

Uusi yliopistolaki oli edellisen hallituksen tärkein koulutuspolitiikkaa koskeva uudistus. Saman mittaluokan reformeja ei ole nyt yliopistoille luvassa.

— Työrauhaa on nyt hyvä antaa, Gustafsson toteaa.

Isoja asioita on silti tiedossa. Tämän hallituskauden keskeisimpänä yliopistoja koskevana asiana uusi opetusministeri pitää opiskelijavalintojen uudistamista. Vuonna 2013 valinnat tehtäisiin jo uuden järjestelmän mukaan. Tähän liittyy sekä hakujärjestelmien kehittämistä ja opintoprosessien tehostamista. Taustalla on vaade työurien pidentämisestä.

Opiskelijavalinnassa olisivat etusijalla ne hakijat, joilla ei ole aikaisempaa tutkintoa. Parin vuoden päästä pyrkiminen tapahtuisi enemmän päävalintoihin ja opiskelupaikan saamisen jälkeen vaihtamista yliopiston sisällä helpotettaisiin samoin kuin sivuaineopiskelua.

— Yliopistoissa suhtautuminen valintajärjestelmän uudistukseen on muuttunut. Aiemmin oli vähän nihkeää. Nyt kynnystä halutaan madaltaa yhteistyössä yliopistojen kanssa.

Yliopistojen rahoitusmallin uudistaminen on toinen lähivuosien keskeisimmistä yliopistoja koskevista asioista. Johtaja Anita Lehikoisen johdolla istuvan työryhmän toimikausi päättyy marraskuun puolivälissä. Uudistettu rahoitusmalli on käytössä päätettäessä vuoden 2013 perusrahoituksesta.

Opetusministeri Gustafssonin mukaan uuden mallin valmistelu on edennyt hyvin ja hahmotellussa aikataulussa pysytään. Hän ei halua ottaa keskeneräiseen asiaan kantaa, mutta sanoo aina ihmetelleensä, miksi tutkintomäärät ovat olleet rahoitusmittaristossa niin määräävässä asemassa.

Puumerkki jää kesuun

Vuosia 2012—2016 koskevan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (kesun) valmistelu on pitkällä. Opetus- ja kulttuuriministeriö lähettää sen lausuntokierrokselle syyskuun puolivälin kieppeillä. Kesu on tarkoitus hyväksyä vielä tämän vuoden puolella.

Gustafsson pitää kesua kovin tärkeänä asiakirjana, johon hän haluaa puumerkkinsä. Hallitusohjelma on kirjoitettu aika tarkkaan, ja ministeriön arki on pitkälti sen käytäntöön panemista.

— Kesussa opetusministerillä on mahdollisuus jättää jälkiä ja siemeniä koulutus- ja sivistyspolitiikan tulevaisuuteen niistä tärkeistä hankkeista, joita voidaan käynnistää myöhemmin.

Vastenmielistä ajatella byrokratian kasvua

Hyväksyessään uuden yliopistolain eduskunta edellytti, että opetus- ja kulttuuriministeriö tekee kevään 2012 loppuun mennessä selvityksen yliopistolain vaikutuksista. Elokuun loppupuolella ministeriö päätti, että lakiuudistuksen vaikutuksen arviointia tulee tekemään Gaia Consulting Oy. Työn pitäisi valmistua ensi vuoden maaliskuun puoliväliin mennessä.

Jukka Gustafssonin puolueen taholta tuli yliopistolakiesityksen käsittelyn aikana kärkevääkin uudistusta arvostelevaa kritiikkiä. Gustafsson katsoo, että pykäliin tuli parannuksia eduskuntakäsittelyn aikana. Uutena opetusministerinä hän ei vielä halua lähteä yksilöimään, mitä laissa olisi ehkä rukattavaa.

Yliopistouudistus sai aika murskaavan kritiikin Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton teettämässä kyselyssä, joka julkaistiin viime joulukuun alussa (ks. esim. Acatiimi 1/2011). Samansuuntaista palautetta se sai myöskin ETLAn selvityksessä (ks. Acatiimi 2/2011).

— On tietysti hyvin vaikea sanoa, johtuuko esitetty kritiikki juuri laista, yliopistojen omista toimista vai jostain muusta.

— Mutta on se aika onnetonta, jos byrokratia olisi uudistuksen myötä tiedeyliopistoissa lisääntynyt. Sellaista on vastenmielistä ajatellakin.

teksti Kirsti Sintonen
kuvat Veikko Somerpuro

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 24