Suomi menettää tutkijoita vahvoihin tiedemaihin

Aivovuodon vähättelyn sijaan tarvitaan kunnollista keskustelua ilmiön syistä ja siitä, miten muuttovirran suuntaa voitaisiin kääntää. Suomi menettää kiihtyvään tahtiin päteviä tutkijoita etenkin vahvoihin tiedemaihin.

Aivovuoto saa kasvot, kun joku alansa näkyvä tutkija päättää siirtyä tekemään tutkimustaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Acatiimin numerossa 9/2016 kerrottiin useista senioritutkijoista, jotka ovat siirtyneet ulkomaille. Suomen kaltaiselle pienelle tiedemaalle näillä siirtymillä saattaa olla hyvinkin suuri merkitys, jos lähtijä edustaa alansa parasta osaamista. Jutussa mainittiin useampia tutkijoita, jotka kuuluvat alansa siteeratuimpiin Suomessa. Pieni tutkimuksen ala saattaa menettää elinvoimansa jo muutaman kärkitutkijan lähdön myötä. Suuremmallekin alalle aktiivisimpien ja tieteellisesti vaikuttavimpien tutkijoiden menettämisellä on merkittävä kielteinen vaikutus.

Suomen ongelmana on, että näitä menetyksiä on vaikeaa korvata ulkomaisilla rekrytoinneilla. Monilla aloilla Suomi on kiinnostava maa tohtoriopiskelijoille ja vielä muutama vuosi väittelyn jälkeenkin. Sen jälkeen tilanne muuttuu vaikeammaksi, ulkomaisia senioritutkijoita Suomi ei juuri houkuttele.

Ekologien muuttotase selvästi negatiivinen

Ekologia ja evoluutiobiologia on ollut yksi Suomen vahvoista tiedealoista, jossa Suomen panos on ollut myös kansainvälisesti vahva. Lähes puolet alallaan maailmalla eniten siteeratuista suomalaista tutkijoista 2000-luvun alkupuolella oli ekologeja. Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta teetti alaa koskevan arvioinnin muutama vuosi sitten ja viime vuonna toteutettiin myös arvioinnin seuranta. Tutkimusala on edelleen vahva mutta merkittävän haasteen sille tuo uusiutuminen.

Alansa maailman huipulle nostanut sukupolvi on käytännössä eläköitynyt ja monet alan nuoremmista tutkijoista ovat siirtyneet ulkomaille. Pelkästään parin viime vuoden aikana kaksi viidestä eniten siteeratusta ekologistamme on siirtynyt professuureihin ulkomaille, ja useita on muuttanut aiemmin. Toki nämä tutkijat säilyttävät verkostonsa Suomeen ja helpottavat uusien tutkijoiden kansainvälistymistä. Mutta on selvää, että muuttotase jää tältä osin negatiiviseksi. Olisi tärkeää, että Suomella olisi sellaista tarjottavaa ulkomaisille tutkijoille, että saisimme rekrytoitua vastaavan tasoisia tutkijoita poismuuttaneita korvaamaan.

Suurin muuttovirta Eurooppaan ja Amerikkaan

Suomen Akatemia on jo parikymmentä vuotta seurannut Suomen tieteen tilaa ja tasoa kansainvälisin vertailuin. Tuorein raportti julkistettiin viime vuoden lopulla, jossa todettiin, että Suomen tieteen tila on vakaa ja maailman keskitasoa.¹ Olemme koonneet oheiseen taulukkoon Suomen tutkijakoulutetun väestön muuttovirrat globaalisti ja muutamien tärkeiden tiedemaiden osalta, joihin menestystämme on tapana verrata.

Yleinen viesti on selvä: Suomi menettää tutkijoitaan pääasiassa niihin tiedemaihin, jotka menestyvät tieteessä meitä paremmin. Suurin muuttovirta kohdistuu Eurooppaan ja Amerikkaan. Useimmat Euroopan maat, joiden osalta muuttotase on negatiivinen, ovat viime vuosina myös kehittyneet meitä nopeammin tieteen vaikuttavuudessa.

Maan tieteellistä vaikuttavuutta voidaan tarkastella Top-10 indeksin valossa (Tieteen tila 2016). Kun suhteellinen muuttotappio suhteutetaan Top-10 indeksiin, nähdään selkeä trendi, jonka mukaan Suomen nettomuutto on voimakkaampaa niihin maihin, joiden vaikuttavuus on suurempaa. Menestyvät tiedemaat ovat selkeästi houkuttelevimpia kohteita ja Suomen voi olla vaikeaa kilpailla näiden maiden kanssa houkuttelevuudessa.

Aivovuoto on kiihtynyt tällä vuosikymmenellä

Meitä tämä kehitys huolestuttaa, mutta toisenlaisiakin mielipiteitä on esitetty. Suomen kielen dosentti ja Kotimaisten kielen keskuksen erityisasiantuntija Vesa Heikkinen kirjoitti Tieteessä tapahtuu -lehdessä (1/2017), että aivovuodosta ei ehkä pitäisi olla niin huolissaan ja piti termin käyttöä jopa aivopesuna. Hänen mukaansa samaan ilmiöön voitaisiin viitata myönteisemmin puhumalla tutkijoiden vapaudesta valita työpaikkansa tai tieteen kansainvälistymisestä. Molemmat Heikkisen mainitsemat asiat ovat aidosti myönteisiä mutta kumpikaan ei viittaa aivovuotoon. Aivovuoto tarkoittaa järjestelmätason epätasapainoa, olkoonkin, että lehtikirjoittelu usein käyttää esimerkkeinään yksittäisiä henkilöitä.

Tutkijakoulutettujen maahanmuutto Suomeen ja maastamuutto Suomesta vuosina 2005—2015

Maa	maahanmuutto	maastamuutto	nettomaahan- muutto
Maa Eurooppa	maahanmuutto 1428	maastamuutto 2133	nettomaahanmuutto -705
Maa Alankomaat	maahanmuutto 50	maastamuutto 88	nettomaahanmuutto -38
Maa Britannia	maahanmuutto 161	maastamuutto 295	nettomaahanmuutto -134
Maa Irlanti	maahanmuutto 13	maastamuutto 20	nettomaahanmuutto -7
Maa Itävalta	maahanmuutto 22	maastamuutto 45	nettomaahanmuutto -23
Maa Norja	maahanmuutto 76	maastamuutto 136	nettomaahanmuutto -60
Maa Ranksa	maahanmuutto 77	maastamuutto 106	nettomaahanmuutto -29
Maa Ruotsi	maahanmuutto 310	maastamuutto 449	nettomaahanmuutto -139
Maa Saksa	maahanmuutto 177	maastamuutto 299	nettomaahanmuutto -122
Maa Sveitsi	maahanmuutto 68	maastamuutto 136	nettomaahanmuutto -68
Maa Tanska	maahanmuutto 73	maastamuutto 133	nettomaahanmuutto -60
Maa Venäjä	maahanmuutto 99	maastamuutto 33	nettomaahanmuutto 66
Maa Amerikka	maahanmuutto 285	maastamuutto 542	nettomaahanmuutto -257
Maa Yhdysvallat (USA)	maahanmuutto 210	maastamuutto 414	nettomaahanmuutto -204
Maa Aasia	maahanmuutto 160	maastamuutto 259	nettomaahanmuutto -99
Maa Intia	maahanmuutto 11	maastamuutto 20	nettomaahanmuutto -9
Maa Japani	maahanmuutto 15	maastamuutto 24	nettomaahanmuutto -9
Maa Kiina	maahanmuutto 45	maastamuutto 109	nettomaahanmuutto -64
Maa Afrikka	maahanmuutto 38	maastamuutto 64	nettomaahanmuutto -26
Maa Oseania	maahanmuutto 48	maastamuutto 85	nettomaahanmuutto -37
Maa Muut	maahanmuutto 4	maastamuutto 41	nettomaahanmuutto -37
Maa Maailma	maahanmuutto 1963	maastamuutto 3124	nettomaahanmuutto -1161

Lähde: SVT: Muuttoliike. Tilastokeskus

Oheisen taulukon tietojen perusteella tutkijakoulutettujen globaalissa muuttovirrassa 59% on muuttotappiota eli aivovuotoa. Aivovuoto on myös selvästi kiihtynyt tällä vuosikymmenellä. Tämän epätasapainon taustalla on sekä kotimaisia työntötekijöitä että ulkomaisia vetotekijöitä. Esimerkiksi suomalaisen ekologian maailman kärkeen nostanut sukupolvi oli hyvin kansainvälistä. Halutessaan he olisivat voineet valita työpaikkansa myös huippuyliopistoista Suomen ulkopuolella. Valinnanvapaus johti tuolloin yleensä Suomeen, nyt yhä useammin ulkomaille. Monet viime aikoina ulkomaille muuttaneista ovat maininneet lähtönsä yhdeksi syyksi heikentyneen työilmapiirin tai heikentyneen tieteen arvostuksen. Ulkomaiden vetoa on lisännyt se, että lähtijöille on tarjottu parempia työsopimuksia ja Suomea paremmat olosuhteet tutkimuksen tekemiseen.

Myös kansantaloudellinen tappio

Aivovuotoa voi myös tarkastella kansantaloudellisena ilmiönä. Koulutus on investointi henkiseen pääomaan. Tutkijakoulutukseen investointi on koulutusinvestoinneista kallein. Suomalaisen tohtorin koulutuksen kustannukset ovat peruskoulutus mukaan lukien arvioilta puoli miljoonaa euroa.² Senioritutkijan koulutuskustannukset ovat helposti moninkertaiset. Tohtoreiden työmarkkinat ovat globaalit ja on toki hienoa, että he löytävät työpaikkoja ulkomailta, jos sopivaa ei ole Suomessa tarjolla. Kustannukset vain ovat Suomen kannalta melko kovat, arviolta puoli miljardia vuosikymmenessä. Välittömän investointikustannuksen ohella kansantaloudellisia kustannuksia koituu myös menetetystä työpanoksesta. Aivovuodossa menetetyn työpanoksen arvoksi vuositasolla voi arvioida noin 75 miljoonaa euroa, sosiaali- ja terveysministeriön laskelmiin nojautuen.³

Aivovuotoa koskevaa keskustelua julkisuudessa on paljolti käyty yksittäisten ulkomaille muuttaneiden tutkijoiden ympärillä. Tämä on ollut hyvä asia koska näin ilmiö on saanut inhimilliset kasvot. Toisaalta tämä on myös saattanut osin johtaa ilmiön vähättelyyn, on ajateltu, että kysymys on vain muutamista harvoista muuttajista eikä laajemmasta aivovuodosta. Mielestämme ilmiö on nykyisellään jo varsin merkittävä ja poismuutto näyttää olevan myös lisääntymässä. Vähättelyn sijaan tarvitaan kunnollista keskustelua aivovuodon syistä ja siitä, miten muuttovirran suuntaa voitaisiin kääntää.

¹ Suomen Akatemia. Tieteen tila 2016.

² Itä-Suomen yliopiston laskelmien mukaan tohtorin koulutuskustannusten kampuskeskiarvo oli n. 350 tuhatta euroa. Ennen jatkokoulutusvaihetta kumuloituneet koulutuskustannukset peruskoulusta maisteriksi ovat 150 tuhatta euroa.

³ Stm:n laskelma menetetyn työpanoksen arvosta perustuu tutkijakoulutetun väestön palkkakustannukseen sivukuluineen.

---