”Vaikutusmahdollisuuksia on tärkeää lisätä. Mutta on syytä pitää huolta siitä, että lain avaamisen yhteydessä ei avata jotain muita kohtia, joita emme välttämättä halua.”

Ilolla tieteentekijöiden puolesta

”Kaipaamme vain luottamusta, vakautta ja työrauhaa, jotta voimme keskittyä siihen, mitä osaamme parhaiten”, kiteytti Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Maija S. Peltola viime Acatiimin pääkirjoituksessa. Hän toivoo, että nämä arvot näkyvät myös tulevan hallituksen ohjelmassa ja sen päätöksissä. Peltola luotsaa tieteentekijöitä ilolla ja rempseällä otteella.

Turun yliopistossa fonetiikan apulaisprofessorina toimiva Maija S. Peltola aloitti Tieteentekijöiden liiton puheenjohtajana tämän vuoden alusta. Tiivis vaalivaikuttaminen on työllistänyt alkukautta. Tähän hän peri vauhdissa viestikapulan edeltäjältään Petri Koikkalaiselta. Eduskuntavaaleihin vaikuttaminen alkoi jo loppukeväästä 2018, kun Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto julkistivat yhteiset vaali- ja hallitusohjelmatavoitteet. Liittojen puheenjohtajat ovat yhdessä ja erikseen tavanneet kymmeniä poliitikkoja ja muita päättäjiä.

— Keskusteluissa eri puolueiden kanssa on tullut vahvasti esille koulutuksen arvostus, ja myös tieteen merkitys on ymmärretty. Lisäksi on ollut positiivista huomata, että monet näkevät innovaatiot laajempana käsitteenä kuin pelkkinä härpäkkeinä. Myös sosiaalisten innovaatioiden merkittävyys tunnustetaan.

Tieteentekijöiden liiton syysliittokokous hyväksyi liiton Korkeakoulu- ja tiedepoliittisen ohjelman vuosille 2019— 2023. Siihen sisältyy tieteentekijöiden erityispiirteisiin liittyviä tavoitteita, joita on myös edistetty monissa tapaamisissa päättäjien kanssa.

Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran Tutkaksen Yhdeksän hyvää tieteelle -seminaarin puheenvuorossa Peltola korosti yliopistoväen tarvitsevan luottamusta, vakautta ja työrauhaa. Samoista teemoista hän kirjoitti ensimmäisessä Acatiimi-lehden pääkirjoituksessaan.

— On erinomaista, että monet poliitikot näkevät nämä arvot tärkeinä meille yliopistolaisille. Toivottavasti nämä konkretisoituvat myös hallitusohjelmassa ja tulevissa päätöksissä.

Peltolan mielestä poliitikkotapaamisissa on hieman yllättänyt se, että vakautta pidetään tärkeänä yleisellä tasolla, mutta tätä ei kuitenkaan kytketä yliopistojen rahoitusmalliin.

— Jonkin verran on ihmetyttänyt se, että monet pitävät rahoitusmallin strategisen rahan osuuden vakauttavana, autonomiaa ylläpitävänä elementtinä. Me täällä henkilöstöjärjestöissä emme näin koe.

Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto ovatkin tehneet oman esityksensä yliopistojen uudeksi rahoitusmalliksi. Sen päätavoite on lisätä vakauttavan rahoituksen osuutta (lue lisää).

Opetustuntikatot ovat jo tapissa

Jatkuva oppinen on ollut vakiopuheenaihe poliitikkojen kanssa käydyissä keskusteluissa. Tämä näkyy myös puolueiden vaaliohjelmissa.

— Kansakunnan kannalta jatkuva oppiminen on tietysti positiivista, mutta aivan eri asia on, miten se toteutetaan, kuka sitä antaa ja mistä löytyy resurssit. Me yliopistoissa toimivat tutkijaopettajat emme ainakaan halua tähän mitään hankerahaa, mikä entisestään kiihdyttää hankehumppaa. Opetuksesta ei pidä tehdä projektiluonteista.

Peltola muistuttaa, että yliopistoissa on jo tehty paljon töitä avoimen yliopistoopetuksen integroimiseksi tutkinto-opetukseen. Myös paljon etukäteisvalmistelua vaativaan verkko-opetukseen on satsattu.

— Mutta mistä aika tähän kaikkeen? Opetustuntikatot ovat monilla muutenkin jo tapissa. Koulutustehtävä on rahoitusmallin mukaan yliopistojen ykkösjuttu, niin jollakin kertoimella jatkuva oppiminenkin olisi siihen kytkettävä.

OKM:n johdolla valmistellun Korkeakoulu 2030 -vision tiekartassa jatkuvan oppimisen toteuttamiseksi on sijoitettu korkeakoulujen strategiarahoitukseen yliopistoille 30 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakouluille 4,5 miljoonaa euroa vuosille 2019-2020.

Hae rahaa, että saat tehdä työtä

Jos tuntikatot ovat tapissa opetuspainotteisissa tehtävissä, tutkimuspainotteisissa töissä ajan vie kohtuuttomiin mittasuhteisiin paisunut hankehumppa.

Toimiessaan Tieteentekijöiden liiton varapuheenjohtajana Maija S. Peltola pohti blogikirjoituksessaan (2017) sitä, missä muussa ammatissa työntekijän pitäisi käyttää merkittävä osa työajastaan siihen, että anoo rahoitusta, jotta voisi jatkaa työtään.

”Entä jos terveyskeskuksessa työskentelevä lääkäri saisi jatkaa työssään ja auttaa potilaita vain, jos hän on hakenut ulkopuolista rahoitusta tarpeeksi tehokkaasti, jotta hän on voinut palkata hoitajia omaan yksikköönsä? Ja sitten raportoitaisiin rahoittajalle, kuinka monta palvelunostajaa virtasi palveluorganisaation läpi, ja mikä oli paranemisprosentti.”

Yliopistoissa tällaista toimintaa pidetään kuitenkin normaalina. Palo tieteentekemiseen on niin suuri, että hankehumppaa jaksetaan vuodesta toiseen. Peltola kuitenkin muistuttaa, että tämä palo voi polttaa monet jo nuorena loppuun. Tieteentekijöiden liiton jäsenkyselyjen mukaan työstressiä tuntee yhä useampi. Nuorilla tutkijoilla isoin stressin syy on epävarmuus työsuhteen tai apurahoituksen jatkuvuudesta. Liiton Korkeakoulu- ja tiedepoliittiseen ohjelmaan sisältyy kansallisen toimintaohjelman laatiminen apurahansaajien aseman parantamiseksi.

Opintoneuvontaa kaatuu niskaan

Rahoitusleikkaukset ovat ajaneet monet yliopistot ”säästämään” vähentämällä väkeä hallinnosta ja tukipalveluista. Monet selvitykset paljastavat, että nämä tehtävät ovat valuneet opetus- ja tutkimushenkilöstölle. Tieteentekijöiden Korkeakoulu- ja tiedepoliittisen ohjelman mukaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten asiantuntija- ja hallintohenkilöstöstä ei ole varaa säästää enää yhtään.

— Opintoneuvontaa on viime aikoina kaatunut niskaan yhä enemmän. Tätä kuitenkin katsotaan ehkä liikaa oman tieteenalan vinkkelistä. Mutta opiskelijat toivoisivat, että joku antaisi heille enemmän yleisneuvontaa. Esimerkiksi oppimisalustat teettävät töitä.

Yliopistotöissä tehtävien raja-aidat ovat hämärtyneet. Peltolan mielestä yhteistyötä opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä muiden asiantuntijoiden välillä tarvittaisiin enemmän.

— Tietoasiantuntijoiden työ on hyvin arvokasta muun muassa opiskelijoiden tiedonhallinnan koulutuksessa. Yhteistyö toimii ja on hienoa, että he kuuntelevat opetus- ja tutkimushenkilöstön tarpeita.

YVV ei ole erillistä toimintaa

Kaikkien edellä mainittujen tehtävien ja lisävaateiden lisäksi tutkijoilta edellytetään yhä enemmän myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

— Se on yliopistojen parasta yhteiskunnallista vaikuttamista, kun opetus ja tutkimus hoidetaan hyvin. Tämän totesi myös OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Demos Helsingin keskustelupaperin julkistusseminaarissa.

Maija S. Peltolalle kertyy monia yvv-tehtäviä myös yli varsinaisen opetuksen ja tutkimuksen. Hän on mukana Tuorlan tiedekeskuksen toiminnassa, jossa koululaisille järjestetään leirikouluja ja muuta toimintaa. Hän on pitänyt monena lauantaina varhaiskasvatuksen asiantuntijoille luentoja tutkimusalastaan eli siitä, mitä monikielisyys vaikuttaa aivojen kannalta. Turun Sanomien päätoimittaja pyysi Peltolaa pari vuotta sitten lehteen kommentoijaksi: parin tunnin sisällä pitää kertoa kommentti vaikkapa kaupunginjohtajan valintaan tai teatteritarjontaan.

Hallituksessa yliopiston parhaaksi

Maija S. Peltolalla on menossa toinen nelivuotiskausi Turun yliopiston hallituksen jäsenenä. Tieteentekijöiden liiton aktiivitoimijat ovat saaneet kuulla usein Peltolalta siitä, kuinka hyvin asiat hoituvat Turun yliopistossa ja sen hallituksessa, ainakin verrattuna moniin muihin yliopistoihin.

— Yliopiston hallituksessa työskentely on palauttanut uskon yhteiseen hyvään — yliopiston puolesta toimimiseen. Pyrimme aidosti siihen, että yliopistolaiset pystyisivät tekemään parhaansa.

— Yliopiston toiminnan ydin on työhyvinvoinnissa. Tiedekuntien johtokuntien, yliopistokollegion ja yliopiston hallituksen kautta olemme päässeet varmistamaan, että työyhteisömme on tulevaisuudessakin mahdollisimman hyvä paikka työskennellä, Peltola totesi syksyllä 2017 liiton juhlavuoden sarjassa 50 tieteentekijää.

Ottaessaan kantaa uuteen yliopistolakiin Tieteentekijöiden liitto on halunnut vahvistaa yliopistokollegion asemaa, ja on sen vuoksi ajanut yliopistolain avaamista. OKM on teettänyt yliopistolaista kaksi arviointia, jotka molemmat osoittavat henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien ja osallisuuden vähentyneet.

— Vaikutusmahdollisuuksia on tärkeää lisätä. Mutta on syytä pitää huolta siitä, että lain avaamisen yhteydessä ei avata jotain muita kohtia, joita emme välttämättä halua, Peltola muistuttaa.

Korkeakouluvision toteutusta on syytä vahtia

Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla valmistelu Korkeakouluvisio 2030 valmistui viime tammikuussa. Peltola esitti sen julkistustilaisuudessa yleisökommentin, jossa hän kiitteli vision valmistelutyötä avoimuudesta ja tiekarttaa monista hyvistä esityksistä.

— Visio sisältää kannatettavia ehdotuksia henkilöstön hyvinvoinnista, määräaikaisten asemasta, hyvästä johtamisesta. Lisäksi on tärkeää, että pitkään toivomamme yliopistohenkilöstön työajanseuranta aiotaan vihdoin toteuttaa.

—Nyt vaan pitää muistutella näiden toteuttamisesta. On ainakin olemassa joku paperi, johon voimme vaikuttamistyössä vedota.

---