Neliportainen tutkijanura osaksi yliopistouudistusta

Neliportaisen tutkijanuran toteuttaminen on osa yliopistouudistusta. Rahoitus on kuitenkin vielä pitkälti auki. Urakehitysmallin toteuttamisessa aiotaan käyttää keppiä ja se kytketään jatkossa mukaan yliopistojen rahoituskriteereihin.

Neliportainen tutkijanura -raportti luovutettiin opetusministeri Sari Sarkomaalle 4. huhtikuuta. Opetusministeriön asettaman työryhmän esitykset tähtäävät tutkijoiden uran ennakoitavuuden parantamiseen ja nykyistä läpinäkyvämpään urakehitykseen. Tavoitteena on myös selkeyttää järjestelmää niin tutkijoille kuin tutkijoita työllistäville organisaatioille.

Tutkijan kivikkoisella urapolulla post doc - vaihe on ollut suuri pulma. Neliportaisella mallilla aiotaankin siirtää painopistettä tohtoroitumisen jälkeiseen aikaan.

Työryhmän puheenjohtajana toiminut johtaja Anita Lehikoinen korosti luovutustilaisuudessa, että nyt esitetty tenure track -järjestelmän kaltainen vakinaistamismenettely kuuluu oleellisena osana yliopistouudistukseen. Avoin haku pysyy edelleen pääsääntönä, mutta mallin tarkoituksena on varmistaa, että pätevä tutkija voi edetä vaativampiin tehtäviin tai hänet voidaan vakinaistaa saman tason tehtäviin ilman avointa tehtävähakua.

Myös raportin vastaanottanut opetusministeri Sarkomaa kytki neliportaisen uramallin yliopistouudistukseen.

- Työryhmän ajoitus oli hyvä, koska koko yliopistoreformin lähtökohtana on, että yliopistot voisivat olla parhaimmillaan. Kun yliopistoista tulee työnantajia, tavoitteena on, että ne ovat esimerkillisiä työnantajia. Tutkijanurasta pitää tehdä houkutteleva ja tässä mielessä vakinaistamismenettely on erinomainen asia, Sarkomaa korosti.

Sekä Sarkomaa että Lehikoinen näkivät, että yliopistouudistuksen myötä tapahtuva virkasuhteiden muuttaminen työsuhteiksi edesauttaa pätkätyökulttuurista luopumista.

- Nyt pitää olla ensin virka. Työsuhteeseen ottaminen on helpompaa, uskoi Lehikoinen.

- Perusteettomat pätkätyöt pannaan ja yliopistotyö kunniaan, ministeri visioi luovutustilaisuuden lopuksi.

Realismia kuitenkin on, että yliopistoihin pesiytynyt määräaikaiskulttuuri ei muutu uudenvuoden yönä 2010, kun virkasuhteet työsuhteistetaan.

Ministeriö seuraa toteutusta tulosohjauksella

Työryhmä ei käynyt läpi uudistuksen edellyttämiä kustannuksia. Anita Lehikoinen viittasi luovutustilaisuudessa tiede- ja teknologianeuvoston linjaraporttiin (kesäkuu 2006) sisältyvään rahoitussuunnitelmaan, jossa tutkijanuran kehittämiseen esitettiin 50 miljoonaa euroa vuosille 2007- 2011. Hallituksen tekemässä kehyspäätöksessä tästä ei ole erikseen mainintaa.

- Neliportaisen tutkijanuran toteuttamisessa käytetään keppiä. Se voidaan toteuttaa yliopistojen rahoitusta uudelleen organisoimalla. Tämä sisällytetään yliopistojen rahoitusmalliin, jota opetusministeriö tulosohjauksella seuraa.

Malli on siis tarkoitus vakiinnuttaa osaksi hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Lehikoinen tähdensi, että yliopistojen lisäksi se tulee myös Suomen Akatemian rahoituskriteereihin ja sen toteuttamista aiotaan seurata myös tutkimuslaitosten tulosohjauksessa.

Uramallin ja rahoituksen yhdenmukaisuus eri sektoreiden välillä on oleellista, koska liikkuvuuden korostaminen on raportin avaintermejä.

Uudistus edellyttää selkeää rahoitusta

Professoriliiton puheenjohtaja Risto Laitinen ja Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Ragna Rönnholm olivat jäseniä reilu vuosi sitten asetetussa työryhmässä. Liittojen mielestä aivovuoto maasta voi kiihtyä ja kykyjen rekrytointi Suomeen vaikeutuu entisestään, mikäli tutkijanuran houkuttelevuutta ei pystyä pikaisesti kohentamaan. Nyt esitetty malli edellyttää selkeää rahallista panostusta.

- Erityisen hyvänä pidän sitä, että opetusministeriö sitoutuu edistämään tutkijoiden eurooppalaisessa peruskirjassa ja säännöstössä tutkijoiden työhönotosta esitettyä periaatteita. Tässä asiassa emme ole olleet tähän asti mitään EU:n mallimaita, totesi Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Ragna Rönnholm.

Puheenjohtaja Rönnholm pitää voittona sitä, että Tieteentekijöiden liiton pitkään ajama nuoremman tutkijan -nimike on nyt otettu ensimmäisen uraportaan nimikkeeksi tutkijakoulutettavan tilalle. Tämä on linjassa tutkijoiden eurooppalaisen peruskirjan kanssa. Myös Professoriliitto kannattaa nuoremman tutkijan -nimikettä.

- Professorien kannalta raportissa on erityisen kannatettavaa se, että heidän mahdollisuuttaan keskittyä tutkimukseen aiotaan parantaa tutkimusvapaajärjestelmän avulla. Tämän toteuttamiseen pitäisi vaan järjestyä rahoitusta. Selkeää lisärahoitusta edellyttävät myös muut toimenpiteet tutkijanuran kehittämiseksi, huomautti Professoriliiton puheenjohtaja Risto Laitinen.

Liitot pitävät hyvänä, että opetusministeriö

aikoo jatkossa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota hyvään henkilöstöpolitiikkaan, mm. neliportaisen tutkijanurajärjestelmän toteuttamiseen, yliopistojen tulosohjauksessa. Liitot toivovat, että rahoituksen painopiste siirtyy tohtorien tuotannosta uraportaiden muille tasoille.

Teksti: Kirsti Sintonen