Budjettikehys ei anna aihetta hymistelyyn
Budjettikehyksessä ja julkisen
talouden suunnitelmassa lyötiin
lukkoon voimavarat vaalikauden
loppuun ja ehkä pidemmälläkin
tähtäimellä. Yliopisto- ja tiedeväen
ei ole syytä hymistelyyn, mutta
ei kyse ole täyskatastrofistakaan.
Valtioneuvosto on 3.4.2014 antanut asetusten perusteella
julkisen talouden suunnitelman vuosille 2015 –
2018 eli kehysbudjetin. Tätä edelsi hallituksen budjettiriihi
24. ja 25.3.2014. Kehysbudjetilla on varsin suuri
ja sitova vaikutus vaalikauden loppuun eli käytännössä
ensi vuodeksi (edellyttäen ettei tule ennenaikaisia
vaaleja). Muodollisesti ensi vuoden budjetti ratkeaa
maan hallituksessa elo- syyskuun vaihteessa ja eduskunta
hyväksyy sen loppuvuonna 2014. Ensi vuoden
jälkeen kehysbudjetilla on lähinnä ohjaava vaikutus.
Seuraava hallitus ja eduskunta voivat toki olla sitten
suurelta osin eri linjoilla kuin kehysbudjetti nyt.
Yliopistoindeksi puolitetaan
Keskiviikon 26.3.2014 vastaisena yönä saimme lukea
valtioneuvoston kehysbudjettiriihtä koskevasta
tiedotteesta monen muun asian ohessa, että
”Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen indeksikorotus
toteutetaan puolitettuna.” Tiedotteesta ei
oikein käynyt ilmi, mitä vuosia tämä puolittaminen
koskee. Alussa asiassa vallitsi epätietoisuus ja
informaatiokömmähdyksiä sattui ministeriönkin
taholta. Tässä vaiheessa paremman ja varmemman
tiedon puuttuessa voi lähteä siitä, että asia on maan
seuraavan hallituksen listalla. Valitettava lähtökohtana
on myös se, että nyt vajavaiseksi jäävän indeksikorotuksen
vaikutuksia ei kuitenkaan kokonaan
hyvitetä myöhemmin.
Kuluvaan vuoteen verrattuna yliopistot saavat
ensi vuonna vähemmän indeksikorotusta ja ammattikorkeat
enemmän. Onkohan näillä asioilla yhteyttä?
Todellinen uhkakuva oli, että yliopistoindeksi jäädytettäisiin
kokonaan. (Ks. esim. Acatiimi 3/2014.)
Nyt se siis puolitetaan. Voidaan sanoa, että indeksin
kohtalossa on kyseessä tosi aktiivisesti ja yhteistyössä
toimineitten yliopistojen (UNIFI) ja yliopistojärjestöjen (ainakin Professorit ja Tieteentekijät) puolittainen
torjuntavoitto.
Yliopistoindeksin tarkoitus on hyvittää yliopistoille
kustannustason nousu, inflaatio, yliopistolaissa
ja asetuksessa määritetyllä tavalla. Inflaation ennustaminen
ei tietenkään aina osu ihan kohdalleen,
mutta useimmat ennusteet povaavat lähiajoille melko
alhaista inflaatiota: puhutaan selvästi alle kahden
prosentin inflaatiosta. Tämä tarkoittaisi yliopistolain
säätämisen aikaan luvattuun täyskompensaation
nähden selvästi alle prosentin vajetta vuodessa eli
euroissa ilmaistuna selvästikin alle 20 miljoonaa euroa
vajeena. Aika paljon, muttei kuitenkaan mikään
täyskatastrofi. Ensi vuonna puolitettavan indeksin
kanssa on elettävä.
Yliopistojen talousvastaavien on hyvä muistaa,
että maltilliset sopimusperusteiset palkankorotukset
ovat puolitettuakin indeksiä alhaisemmat.
Yliopistojen lisäpääomittaminen
Monet ovat toivottaneet lämpimästi tervetulleeksi
kehyspäätöksen maininnan siitä, että valtio varautuu
lisäpääomittamaan yliopistoja 3-kertaisesti yliopistojen
keräämään yksityiseen pääomaan nähden vuosina
2014 ja 2015, kumpanakin vuotena korkeintaan kuitenkin
75 miljoonalla.
Tämä lisäpääomittamismahdollisuus tuli monelle
vähän puun takaa. Lisäpääomittaminen kuulostaa
kauniilta ja lupauksia herättävältä. Joutuu kuitenkin
(inho)realistisesti kysymään, löytyykö nykyisinä vaikeina
taloudellisina aikoina tuen tai muun pääoman
antamiseen todella halukkaita ja varakkaita tieteen
ystäviä ja suosijia. Ainakin kuluvan vuoden osalta
aika on jo rientänyt melko pitkälle. Jos itse olisin
saanut valita, olisin ottanut mieluimmin täysindeksin
kuin lisäpääomittamismahdollisuuden. Lisäpääomittamisen
tekee epäselväksi ainakin vielä se, ettei
oikein tiedetä, minkälainen raha kelpaa valtiolle vastikerahaksi.
Yliopistot käyttävät pääomaansa ilmeisen vaihtelevasti
varsinaisen toimintansa tukemiseen. Jopa
YT-menettelyjen yhteydessä on kuultu mainintoja tai
viittauksia, ettei pääomiin ole syytä nyt koskea.
Hakijasuman purku
Kehysbudjetti lupaa 123 miljoonaa lisärahaa hakijasuman
purkamiseen tulevaisuuden työvoimatarpeen
kannalta oleellisilla aloilla. Hakijasuman purkua kutsutaan
kehysbudjettiasiakirjoissa myös työurien pidentämiseksi.
Luvattu rahamäärä kuulostaa melko
mittavalta, mutta se jakautuu yhdeksälle vuodelle
(2014—2022) ja ottajina ovat myös ammattikorkeat.
On aika epäselvää, mitä lisärahalle ja sillä palkatulle
henkilöstölle tapahtuu vuoden 2022 jälkeen.
OKM on täydentänyt kehyspäätöstä 14.4.2014
siten, että ennakkotiedon perusteella koulutuksen
lisätarvetta on esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla,
opettajakoulutuksessa, oikeustieteessä, kaupallisella
alalla, eräillä tekniikan aloilla sekä uusiutuvassa
ICT-alalla. OKM on pyytänyt yliopistoilta ja ammattikorkeilta
esityksiä 2.5.2014 mennessä. Onkohan nyt
alkamassa ja käynnissä tarjouskilpailu laskevin huudoin?
50 Me yliopistoilta
Suomen Akatemialle kilpailtavaksi
Kehysbudjetin yhteydessä päätettiin, että yliopistojen
perusrahoituksesta siirretään 50 miljoonaa euroa
(n. 2,5 %) asteittain vuosien 2015—2019 aikana Suomen
Akatemian kautta kilpailtuihin tutkimusmäärärahoihin.
Siirrot yliopistoilta Akatemialle vaihtelevat
vuosittain 5 ja 20 miljoonan välillä. Tämäkin operaatio
tulee monelle yllätyksenä.
Vuonna 2015 Akatemian myöntövaltuutta kasvatetaan
50 Me:lla, mutta samanaikaisesti sopeutumistoimena
sitä vähennetään siten, että vuonna 2015
Akatemian myöntövaltuudet ovat 30 miljoonaa euroa
vuotta 2014 suuremmat. Menee aika monimutkaiseksi
järjestelyksi.
Suurin osa Akatemialle yliopistolta siirrettävästä
rahasta palaa luonnollisesti yliopistoihin erimuotoisena
eli kilpailluksi mainittuna rahana. Voidaan
kuitenkin kysyä, eikö yliopistojen rahajakomallin
perusteella saama rahoitus ole tietyllä tavalla jo nyt
kilpailtua. Ei yliopistojen perusrahoitus nykyisin ainakaan
mitään löysää rahaa ole — jokaiselle perusrahoituseurolle
on perusteensa rahanjakomallissa.
Strategisen rahoituksen neuvosto
Kehysbudjetissa viedään eteenpäin Suomen Akatemian
yhteyteen perustettavaa strategisen rahoituksen
neuvostoa. (Ks. Acatiimi 2/2014.) Neuvosto
päättää 57 miljoonan euron suuntaamisesta valtioneuvoston
ohjeiden perusteella strategisiin hankkeisiin.
Tämä tarkoittaa noin 3 prosentin osuutta valtion
tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksesta. Strateginen
raha kerätään tutkimuslaitosten, Tekesin ja Suomen
Akatemian rahoituksista.
Akatemiaa koskevan lain muutosesitys on annettu
eduskunnalle 3.4.2014. Neuvoston kokoonpanon
valmistelu on kesken.
Eräitä muita poimintoja kehysbudjetista
Kehysbudjetissa käsitellään monia muitakin yliopistojen
ja tieteen kannalta merkittäviä asioita, jotka
ovat olleet esillä aikaisemmin tai tulevat esille myöhemmin.
Valtion tutkimuslaitosuudistuksia toteutetaan
suunnittelukauden aikana. Kuluttajatutkimuskeskus
ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos liitetään
Helsingin yliopistoon vuoden 2015 alusta.
55 opintopisteen sääntö toteutetaan yliopistoissa
1.1.2015. Alempien korkeakoulututkintojen kelpoisuutta
lisätään. Ympärivuotisen opiskelun toimeenpanoaikataulu
täsmentyy myöhemmin.
16.4.2014.
teksti Jorma Virkkala Professoriliiton toiminnanjohtaja
- Painetussa lehdessä sivu 6
|