ACATIIMI 4/14 tulosta | sulje ikkuna

Budjettikehys ei anna aihetta hymistelyyn

Budjettikehyksessä ja julkisen talouden suunnitelmassa lyötiin lukkoon voimavarat vaalikauden loppuun ja ehkä pidemmälläkin tähtäimellä. Yliopisto- ja tiedeväen ei ole syytä hymistelyyn, mutta ei kyse ole täyskatastrofistakaan.

Valtioneuvosto on 3.4.2014 antanut asetusten perusteella julkisen talouden suunnitelman vuosille 2015 – 2018 eli kehysbudjetin. Tätä edelsi hallituksen budjettiriihi 24. ja 25.3.2014. Kehysbudjetilla on varsin suuri ja sitova vaikutus vaalikauden loppuun eli käytännössä ensi vuodeksi (edellyttäen ettei tule ennenaikaisia vaaleja). Muodollisesti ensi vuoden budjetti ratkeaa maan hallituksessa elo- syyskuun vaihteessa ja eduskunta hyväksyy sen loppuvuonna 2014. Ensi vuoden jälkeen kehysbudjetilla on lähinnä ohjaava vaikutus. Seuraava hallitus ja eduskunta voivat toki olla sitten suurelta osin eri linjoilla kuin kehysbudjetti nyt.

Yliopistoindeksi puolitetaan

Keskiviikon 26.3.2014 vastaisena yönä saimme lukea valtioneuvoston kehysbudjettiriihtä koskevasta tiedotteesta monen muun asian ohessa, että ”Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen indeksikorotus toteutetaan puolitettuna.” Tiedotteesta ei oikein käynyt ilmi, mitä vuosia tämä puolittaminen koskee. Alussa asiassa vallitsi epätietoisuus ja informaatiokömmähdyksiä sattui ministeriönkin taholta. Tässä vaiheessa paremman ja varmemman tiedon puuttuessa voi lähteä siitä, että asia on maan seuraavan hallituksen listalla. Valitettava lähtökohtana on myös se, että nyt vajavaiseksi jäävän indeksikorotuksen vaikutuksia ei kuitenkaan kokonaan hyvitetä myöhemmin.

Kuluvaan vuoteen verrattuna yliopistot saavat ensi vuonna vähemmän indeksikorotusta ja ammattikorkeat enemmän. Onkohan näillä asioilla yhteyttä?

Todellinen uhkakuva oli, että yliopistoindeksi jäädytettäisiin kokonaan. (Ks. esim. Acatiimi 3/2014.) Nyt se siis puolitetaan. Voidaan sanoa, että indeksin kohtalossa on kyseessä tosi aktiivisesti ja yhteistyössä toimineitten yliopistojen (UNIFI) ja yliopistojärjestöjen (ainakin Professorit ja Tieteentekijät) puolittainen torjuntavoitto.

Yliopistoindeksin tarkoitus on hyvittää yliopistoille kustannustason nousu, inflaatio, yliopistolaissa ja asetuksessa määritetyllä tavalla. Inflaation ennustaminen ei tietenkään aina osu ihan kohdalleen, mutta useimmat ennusteet povaavat lähiajoille melko alhaista inflaatiota: puhutaan selvästi alle kahden prosentin inflaatiosta. Tämä tarkoittaisi yliopistolain säätämisen aikaan luvattuun täyskompensaation nähden selvästi alle prosentin vajetta vuodessa eli euroissa ilmaistuna selvästikin alle 20 miljoonaa euroa vajeena. Aika paljon, muttei kuitenkaan mikään täyskatastrofi. Ensi vuonna puolitettavan indeksin kanssa on elettävä.

Yliopistojen talousvastaavien on hyvä muistaa, että maltilliset sopimusperusteiset palkankorotukset ovat puolitettuakin indeksiä alhaisemmat.

Yliopistojen lisäpääomittaminen

Monet ovat toivottaneet lämpimästi tervetulleeksi kehyspäätöksen maininnan siitä, että valtio varautuu lisäpääomittamaan yliopistoja 3-kertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden vuosina 2014 ja 2015, kumpanakin vuotena korkeintaan kuitenkin 75 miljoonalla.

Tämä lisäpääomittamismahdollisuus tuli monelle vähän puun takaa. Lisäpääomittaminen kuulostaa kauniilta ja lupauksia herättävältä. Joutuu kuitenkin (inho)realistisesti kysymään, löytyykö nykyisinä vaikeina taloudellisina aikoina tuen tai muun pääoman antamiseen todella halukkaita ja varakkaita tieteen ystäviä ja suosijia. Ainakin kuluvan vuoden osalta aika on jo rientänyt melko pitkälle. Jos itse olisin saanut valita, olisin ottanut mieluimmin täysindeksin kuin lisäpääomittamismahdollisuuden. Lisäpääomittamisen tekee epäselväksi ainakin vielä se, ettei oikein tiedetä, minkälainen raha kelpaa valtiolle vastikerahaksi.

Yliopistot käyttävät pääomaansa ilmeisen vaihtelevasti varsinaisen toimintansa tukemiseen. Jopa YT-menettelyjen yhteydessä on kuultu mainintoja tai viittauksia, ettei pääomiin ole syytä nyt koskea.

Hakijasuman purku

Kehysbudjetti lupaa 123 miljoonaa lisärahaa hakijasuman purkamiseen tulevaisuuden työvoimatarpeen kannalta oleellisilla aloilla. Hakijasuman purkua kutsutaan kehysbudjettiasiakirjoissa myös työurien pidentämiseksi. Luvattu rahamäärä kuulostaa melko mittavalta, mutta se jakautuu yhdeksälle vuodelle (2014—2022) ja ottajina ovat myös ammattikorkeat. On aika epäselvää, mitä lisärahalle ja sillä palkatulle henkilöstölle tapahtuu vuoden 2022 jälkeen.

OKM on täydentänyt kehyspäätöstä 14.4.2014 siten, että ennakkotiedon perusteella koulutuksen lisätarvetta on esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, opettajakoulutuksessa, oikeustieteessä, kaupallisella alalla, eräillä tekniikan aloilla sekä uusiutuvassa ICT-alalla. OKM on pyytänyt yliopistoilta ja ammattikorkeilta esityksiä 2.5.2014 mennessä. Onkohan nyt alkamassa ja käynnissä tarjouskilpailu laskevin huudoin?

50 Me yliopistoilta Suomen Akatemialle kilpailtavaksi

Kehysbudjetin yhteydessä päätettiin, että yliopistojen perusrahoituksesta siirretään 50 miljoonaa euroa (n. 2,5 %) asteittain vuosien 2015—2019 aikana Suomen Akatemian kautta kilpailtuihin tutkimusmäärärahoihin. Siirrot yliopistoilta Akatemialle vaihtelevat vuosittain 5 ja 20 miljoonan välillä. Tämäkin operaatio tulee monelle yllätyksenä.

Vuonna 2015 Akatemian myöntövaltuutta kasvatetaan 50 Me:lla, mutta samanaikaisesti sopeutumistoimena sitä vähennetään siten, että vuonna 2015 Akatemian myöntövaltuudet ovat 30 miljoonaa euroa vuotta 2014 suuremmat. Menee aika monimutkaiseksi järjestelyksi.

Suurin osa Akatemialle yliopistolta siirrettävästä rahasta palaa luonnollisesti yliopistoihin erimuotoisena eli kilpailluksi mainittuna rahana. Voidaan kuitenkin kysyä, eikö yliopistojen rahajakomallin perusteella saama rahoitus ole tietyllä tavalla jo nyt kilpailtua. Ei yliopistojen perusrahoitus nykyisin ainakaan mitään löysää rahaa ole — jokaiselle perusrahoituseurolle on perusteensa rahanjakomallissa.

Strategisen rahoituksen neuvosto

Kehysbudjetissa viedään eteenpäin Suomen Akatemian yhteyteen perustettavaa strategisen rahoituksen neuvostoa. (Ks. Acatiimi 2/2014.) Neuvosto päättää 57 miljoonan euron suuntaamisesta valtioneuvoston ohjeiden perusteella strategisiin hankkeisiin. Tämä tarkoittaa noin 3 prosentin osuutta valtion tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksesta. Strateginen raha kerätään tutkimuslaitosten, Tekesin ja Suomen Akatemian rahoituksista.

Akatemiaa koskevan lain muutosesitys on annettu eduskunnalle 3.4.2014. Neuvoston kokoonpanon valmistelu on kesken.

Eräitä muita poimintoja kehysbudjetista

Kehysbudjetissa käsitellään monia muitakin yliopistojen ja tieteen kannalta merkittäviä asioita, jotka ovat olleet esillä aikaisemmin tai tulevat esille myöhemmin. Valtion tutkimuslaitosuudistuksia toteutetaan suunnittelukauden aikana. Kuluttajatutkimuskeskus ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos liitetään Helsingin yliopistoon vuoden 2015 alusta.

55 opintopisteen sääntö toteutetaan yliopistoissa 1.1.2015. Alempien korkeakoulututkintojen kelpoisuutta lisätään. Ympärivuotisen opiskelun toimeenpanoaikataulu täsmentyy myöhemmin.

16.4.2014.

teksti Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja

  • Painetussa lehdessä sivu 6

ACATIIMI 4/14 tulosta | sulje ikkuna