Konferenssiyleisö esitti aktiivisesti kysymyksiä ja kommentteja.

Kilpailu kiristyy, huoli tulevaisuudesta kasvaa

Nuoret tutkijat ympäri Eurooppaa hakevat yhdessä ratkaisuja akateemisen uran ongelmiin. ”Research Career – a Living Dream?” -konferenssissa käsiteltiin nuorten tutkijoiden uranäkymiä, tutkimustyön ja tutkijanuran moninaistumista, tutkijoiden liikkuvuutta ja tasaarvokysymyksiä sekä kuultiin konkreettisia ohjeita tutkijan henkilöbrändin rakentamiseen. Konferenssiin saapui lähes 200 osallistujaa yli 20 maasta.

Salin täydeltä nuoria tutkijoita ympäri Eurooppaa kokoontui huhtikuun lopulla Tampereelle kansainväliseen nuorten tutkijoiden Eurodoc-konferenssiin. Konferenssissa kuultiin sekä nuorten tutkijoiden näkökulmia että Euroopan tason tiede- ja tutkimuskentän edustajien puheenvuoroja. Suuren suosion saanut Eurodoc-konferenssi pidettiin ensimmäistä kertaa Suomessa.

Työelämän murros, avoimen tieteen ja uusien teknologioiden tuomat mahdollisuudet ja vaatimukset sekä nuorten tutkijoiden jaksaminen koskettavat tutkijoita koko Euroopan laajuisesti. Epävarmuus uranäkymistä on kasvanut ja kilpailu resursseista kiristynyt kaikkialla.

Tohtorikoulutuksen on tarjottava valmiuksia tiedekentän ulkopuoliselle uralle

Ieva Silina, Eurodocin varapresidentti ja Latvian nuorten tutkijoiden järjestön (Association of Latvian Young Scientists, ALYS) puheenjohtaja piti innostavan puheenvuoron tutkijabrändin rakentamisesta.

Yliopistolla ei riitä työpaikkoja kaikille halukkaille ja yhä useampi tutkijakoulutettu suuntaakin luomaan uraa akateemisen maailman ulkopuolelle.

Useat puhujat korostivat, että tutkijoiden pitäisi olla paremmin varustautuneita muulle kuin perinteiselle tutkijanuralle. Nuoret tutkijat tarvitsevat uraohjausta, ja yhteistyötä yksityisen sektorin ja yliopistojen välillä tulee lisätä ja kehittää.

Tampereen yliopiston tohtorikoulutuksen tutkimusjohtaja Pirjo Nikander korosti, että ura yliopiston ulkopuolella on ura yhtä lailla kuin tutkijanurakin. Tämä on todellisuutta, johon tulisi jo kaikkien väitöskirjaohjaajienkin herätä.

— Kansainvälisen liikkuvuuden lisäksi meidän pitäisi edistää sektorienvälistä liikkuvuutta, Nikander painotti.

Jo opintojen aikana syntyneet kontaktit ja verkostot yritysmaailmaan helpottavat yhteistyötä ja siirtymistä liike-elämään. Suomessa on joitakin toimivia esimerkkejä, kuten tutkijoita ja yrityksiä törmäyttävä Post docs in Companies eli PoDoCo-ohjelma. Näitä tarvitaan lisää.

Tutkijanuralla on yhä tärkeämpää paitsi osata kertoa omasta tutkimuksestaan suurelle yleisölle, myös osata pitää itseään esillä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Toisille esillä olo on luontevampaa ja toiset tarvitsevat siihen koulutusta.

Ieva Silina, Eurodocin varapresidentti ja Latvian nuorten tutkijoiden järjestön (Association of Latvian Young Scientists, ALYS) puheenjohtaja, piti ajatuksia herättävän puheenvuoron henkilöbrändäyksen merkityksestä tutkijoille.

— Tutkijan ei tarvitse olla esillä kaikkialla, vaan omaa somerpresenssiä kannattaa miettiä strategisesti: millaisen kuvan haluan antaa itsestäni ja mihin keskusteluihin osallistua, Silina muistutti.

Väitöskirjatutkija Charlotte Weber Tromsøn yliopistosta kertoi Eurodocin tohtorikoulutustyöryhmän parhaillaan valmistelemasta käytännönläheistä oppaasta, joka auttaa nuoria tutkijoita tunnistamaan ja kehittämään yleisiä työelämätaitoja.

Väitöskirjatutkija Charlotte Weber Tromsøn yliopistosta korosti, että tutkijan kannattaa hyödyntää digitaalisten kanavien mahdollisuudet. Hyödyllisiä kanavia ja apuvälineitä ovat esimerkiksi videot, verkkoon koottavat portfoliot ja tietysti eri sosiaalisen median kanavat.

— Researchers, go digital, make videos, show the world what you have done! Weber innosti yleisöä.

Eurodocin tohtorikoulutustyöryhmä, jossa Weber on mukana, valmistelee parhaillaan nuorille tutkijoille käytännönläheistä opasta, kuinka tunnistaa omat yleiset työelämätaidot. Tutkijat tarvitsevat apua näiden yleisten taitojen tunnistamisessa ja kuvaamisessa, kehittämisessä ja esiintuomisessa. Esimerkiksi viestintä- ja vuorovaikutustaidoista on hyötyä paitsi tutkijanuralla myös akatemian ulkopuolella.

Tiedemaailman tasa-arvon eteen on tehtävä töitä

Tutkijanuran ja perheen yhdistäminen aiheuttaa huolta nuorille tutkijoille. Giovanna Avellis, italialaisen naisten tiedejärjestön ITWIIN, (The Italian Association of Women Inventors and Innovators) presidentti, muistutti puheenvuorossaan, että tutkijoiden liikkuvuudesta ei voi puhua huomioimatta sukupuolinäkökulmaa. Avelis on työskennellyt pitkään tiedemaailman tasa-arvon edistämiseksi ja naisten liikkuvuuden lisäämiseksi.

Tutkijanuran kannalta liikkuvuus on välttämätöntä. Tällä hetkellä kuitenkin miehet lähtevät ulkomaille edelleen selvästi hanakammin kuin naiset. Naisille tulisi Avelisin mukaan tarjota enemmän tukea liikkuvuuteen, esimerkiksi kohdistettuja stipendejä ja taloudellista tukea perheenjäsenten ulkomailla oleskeluun. Perheen ja uran yhdistäminen on suurempi huoli naisille.

— Tarvitaan roolimalleja, ei saavuttamattomia supertutkijoita, vaan todellisia naistutkijoita, jotka kohtaavat arjessaan uran ja perheen yhdistämisen haasteet ja jotka voivat inspiroida nuorempia kollegoita.

Naisten osuus tipahtaa post doc -vaiheen jälkeen eli juuri silloin kun perheen perustaminen on ajankohtaista. Naiset nostavat kyselyissä esille myös muita akateemisella uralla etenemisen esteitä, esimerkiksi puutteellisen ohjauksen, mainitsi Science Europen pääsihteeri Stephan Kuster.

— Tiedemaailmassa riittää edelleen työtä tasaarvon eteen, Kuster tähdensi.

Tutkijanurat ovat kansainvälisiä – myös tutkijoiden edunvalvonnan täytyy olla

Eurodocin loppupanelistit Tampereen yliopiston tutkijakoulun tutkimusjohtaja Pirjo Nikander, Hankenin tutkimuspalveluiden päällikkö Anu Helkkula, Eurodocin presidentti Gareth O’Neill sekä Euroopan Komission Tutkimus ja innovointi pääosaston yksikönpäällikkö Fabienne Gautier.

Eurodocin valmisteluista vastasi koordinaattori Miia Ijäs Tieteentekijöiden liiton nuorempien tutkijoiden työryhmästä. Kahden vuoden työ huipentui Tampereella.

— Eurodoc konferenssi onnistui yli odotusten. Upea nähdä, että näin suuri määrä nuoria tutkijoita haluaa toimia oman työnsä ohella yhdessä parempien työolosuhteiden ja vakaampien urien puolesta. Tutkimus on luonteeltaan kansainvälistä ja Tampereella näkyy, että myös edunvalvonnassa tehdään yhteistyötä yli rajojen.

Konferenssissa oli monista esillä olleista epäkohdista huolimatta innostunut tunnelma. Nuoria tutkijoita ympäri Euroopan askarruttavat samat huolet tulevaisuudesta, rahoituksesta ja urasta. Eurodocin kaltaiset yhteisöt saavat aikaan konkreettisia muutoksia tai ainakin voivat nostaa teemoja näkyville ja laajempaan keskusteluun.

Eurodocin presidentti Gareth O’Neill mainitsi yhtenä esimerkkinä nuorten tutkijoiden mielenterveysongelmat. Tutkijoiden mielenterveydestä ei aiemmin juuri puhuttu. Eurodoc on ollut asiassa aktiivinen ja pitänyt teemaa esillä pitkään. Nyt tutkijoiden mielenterveyteen on alettu kiinnittää huomiota laajemminkin, kiitteli O’Neill.

Konferenssissa julkistettiin Tieteentekijöiden liiton nuorten tutkijoiden työryhmän toteuttaman kyselyn tuloksista. Niistä oli juttua edellisessä Acatiimissa. Kyselyn tulokset nuorten tutkijoiden karusta tilanteesta saivat runsaasti huomiota myös muissa medioissa.

Konferenssissa olivat edustettuna mm. Euroopan komissio, Science Europe, EUA-CDE, Suomen Akatemia, Euraxess, Mela, MCAA/MFCA, Tieteentekijöiden liitto, suomalaisia ja kansainvälisiä yliopistojen edustajia sekä Eurodocin jäseniä.

Yhteistyössä: Tieteentekijöiden liitto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Tampereen yliopisto, Tampereen kaupunki, Tampereen teknillinen yliopisto, Aaltoyliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Svenska handelshögskolan, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto, Uarctic ja Åbo Akademi.

---