Kielisillasta hyviä kokemuksia

Kielisilta Pohjanmaan ruotsinkielisten ja itäsuomalaisten suomenkielisten yliopisto-opiskelijoiden välillä toi uutta sisältöä toisen kotimaisen kielen oppimiseen, kertoo ruotsin kielen lehtori Päivi Kammonen.

Svenska Handelshögskolanin Vaasan kampuksen ja Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen kielikeskuksen kauppatieteiden opiskelijoiden Tandemoppimisprojektin tavoitteena on ollut kielisillan rakentamisen lisäksi murtaa kielimuureja ja mahdollista stereotyyppisiä käsityksiä toisesta kotimaisesta kielestä ja kielialueista.

Vaasan Hankenin suomen kielen lehtorin Marit Nilsson-Vären ja ISY:n Joensuun kampuksen kielikeskuksen ruotsin kielen lehtorin Päivi Kammosen vetämässä kielenoppimisprojektissa peruslähtökohtana oli opiskella toista kotimaista syntyperäisen kielenpuhujan kanssa. Kammonen ja Nilsson-Väre saivat yhteisprojektistaan viime syksynä YLL:n stipendin, joita myönnetään ansioituneille opetuksen kehittäjille.

Vaasalaiset ja joensuulaiset opiskelijat muodostivat opiskelijaparit, joissa toinen oli ruotsia äidinkielenään puhuva, suomea opiskeleva ja toinen suomea äidinkielenään puhuva, ruotsia opiskeleva opiskelija.

Tandem-parit

Joensuussa ruotsin kielen opintojakso kuuluu pakollisena tutkintoon, ja sen voi suorittaa joko kurssilla tai Ahot-näyttökokeena.

— Tandem-oppiminen oli Joensuussa osa kauppatieteiden tutkintoon kuuluvaan ruotsin kielen kurssia, kertoo Kammonen.

Vaasassa tandem-kurssi oli vapaaehtoinen ja siihen osallistui ruotsinkielisiä opiskelijoita, jotka eivät olleet läpäisseet suomen kielen kielitestiä.

Oppimistehtäviä oli kolme. Ensimmäisenä opiskelijat kirjoittivat tandem-pareilleen esittelykirjeet itsestään ja opiskeluistaan opittavalla kielellä. Pari reagoi saamaansa kirjeeseen omalla äidinkielellään.

Toisessa tehtävässä joensuulaiset etsivät Vasabladetista ruotsinkielisen itseään kiinnostavan lehtiartikkelin ja vaasalaiset puolestaan Karjalaisesta suomenkielisen artikkelin.

Tämän jälkeen tehtävänä oli kirjoittaa valittuun artikkeliin liittyen mielipide- tai reaktiokirjoitus opittavalla kielellä ja toisaalta kommentoida tandemparin tekemää kirjoitusta. omalla äidinkielellään.

Kolmantena tehtävänä oli laatia työpaikkahakemus opittavalla kielellä ja osoittaa se tandem-parille, johon hän reagoi omalla äidinkielellään.

Joensuussa opiskelijat pitivät kurssin suulliseen osuuteen liittyen yritysesittelyn jostakin vaasalaisesta tai pohjalaisesta yrityksestä. Opiskelijat tekivät oppimistehtäviä pääasiassa sähköisten viestintävälineiden (sähköposti ja Facebook) avulla.

Kaikissa oppimistehtävissä korostuvat paitsi opittavan kielen aktiivinen tuottaminen, myös luetun ymmärtäminen ja lisäksi aluetietouden lisääminen.

— Opiskelijat antoivat hyvää palautetta tästä projektista ja sen menetelmistä, kertoo Kammonen.

Kurssi tarjosi hyvän mahdollisuuden laajentaa puolin ja toisin ymmärrystä ja kulttuurituntemusta läntisen ja itäisen Suomen välillä. Myös rohkeus ja uskallus käyttää opittavaa kieltä mahdollisista virheistä huolimatta lisääntyvät tandem-työskentelyn ansiosta.

Projektin käytännön toteutus on onnistunut ja hanketta mahdollisesti laajennetaan positiivisen palautteen perusteella alkuperäissuunnitelmista. Projektin kehittämistä jatketaan pilottivaiheessa saatujen kokemusten ja opiskelijoiden antaman palautteen perusteella.

Kielipoliittinen keskustelu ei näy

Laineet kielipoliittisessa keskustelussa ovat erityisesti parin viime vuoden aikana lyöneet rajusti, eikä vähiten Itä-Suomessa, missä joissakin kunnissa halutaan kouluissa nostaa venäjän kielen asemaa ja heikentää samalla ruotsin asemaa.

Kammosen mukaan ruotsin kielen asema on Joensuun kampuksella, missä valtaosa opiskelijoista on lähtöisin itäisestä Suomesta, pysynyt suhteellisen samana koko hänen opettajauransa ajan.

— Suurin osa opiskelijoista suhtautuu ruotsin kieleen neutraalisti ja mieltää sen aineeksi, joka yhtenä osana kuuluu tutkintoon. Iso osa opiskelijoista kokee ruotsin kielen ainakin jossain määrin tarpeelliseksi tai hyödylliseksi esimerkiksi työmarkkinoilla, Kammonen muistuttaa.

— Kielipoliittinen keskustelu ei ainakaan minun työssäni opetustilanteessa näy millään lailla.

Ruotsin kielen kursseille osallistuneiden määrissä ei ole Joensuussa tapahtunut muutoksia. Kursseille osallistutaan kuten aiemminkin. Kielipoliittinen keskustelu ei ole osallistujamääriä heiluttanut.

— Ne, jotka opetukseeni osallistuvat, eivät tule sinne ottaakseen kantaa kielipoliittiseen keskusteluun vaan opiskellakseen ruotsia ja suorittaakseen tutkintoon kuuluvan opintojakson, sanoo Kammonen.

Ruotsin opettajan ammatti on yhä in

Sitä taustaa vasten, jota ruotsin kielen asemasta kouluissa on meillä käyty, voisi olettaa, että ruotsin kielen opettajakoulutukseen ei enää hakeuduttaisi samalla tavalla kuin ennen. Näin asia ei kuitenkaan ole.

— Itä-Suomen yliopiston humanistiselta osastolta, ruotsin kielen oppiaineesta saamani tiedon mukaan hakijamäärissä ruotsin kielen pääaineeseen ei ole tapahtunut muutosta ja ruotsin kieltä opiskelemaan päässeet opiskelijat myös suorittavat tutkinnon, eli motivaatio opiskella ruotsia on kohdallaan, sanoo Kammonen.

— Ruotsin kielen opettajan ammatti näyttäisi siis olevan edelleen in — onneksi.

Osaamisen taso heikentynyt lukiolaisilla

Lukiosta päässeiden ruotsin kielen taso on Kammosen mukaan laskenut viime vuosina. Syytä hän ei niinkään etsi maassa käydystä kielipoliittisesta keskustelusta, vaan lähinnä lukiolaisten mahdollisuudella ”kikkailla” suoritetuilla kursseilla lukiossa.

— Nähdäkseni heikentyneeseen ruotsin kielen taitoon on ainakin osittain syynä se, että kun ruotsin kieltä ei enää tarvitse kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa, ei sen opiskeluun panosteta lukiossa riittävästi.

— Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksen järjestämille ruotsin kielen kertauskursseille olisi enemmän tulijoita kuin mitä on kurssipaikkoja tarjolla, sanoo Kammonen.

— Ruotsin kielen taito on valitettavasti vuosi vuodelta heikentynyt todella huomattavasti. Tämä on hankala tilanne sitä taustaa vasten, että korkeakouluissa kuitenkin edelleenkin vaaditaan vähintään B1- tasoista osaamista toisessa kotimaisessa kielessä, joka ylioppilaskirjoituksilla mitattuna vastaa vahvaa cum laude approbatur tai magna cum laude approbaturtasoista osaamista, hän huomauttaa.

— Taidon heikentyminen on joka tapauksessa hyvin ongelmallista korkeakouluopintojen näkökulmasta, koska korkea-asteella ruotsin kielen opintojakso edelleenkin kuuluu pakollisena tutkintoon, ja jotta opiskelijalla saavuttaa tämän valtioneuvoston asetuksessa (yliopistojen tutkinnoista 794/2004 6 § ja laissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 424/2003 6 §:n 1 momentissa) vaaditun kielitaidon, tulee hänen osata ruotsia melko hyvin, muistuttaa Kammonen.

Hän näkee ruotsin kielen tulevaisuuden Joensuun kampuksella hyvänä.

– myös Itä-Suomessa ja Joensuun kampuksella. En voi enkä halua kuvitella, että Itä-Suomi tai Joensuun kampus olisivat erillisiä saarekkeita Suomessa ja Pohjoismaissa, joissa ruotsia ei osata eikä tarvitse osata. Sehän asettaisi itäsuomalaiset opiskelijat eriarvoiseen asemaan esimerkiksi työmarkkinoilla, sanoo Kammonen.

teksti Kari Salmela
kuva Varpu Heiskanen

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 16