Tavoitteena päästä sopimukseen syyskuun loppuun mennessä
Neuvottelut valtion
palkoista tiivistyvät
Valtion keskustasolla on käynnissä neuvottelut lokakuun
alusta voimaan tulevasta uudesta sopimuskaudesta.
Sekä järjestöt että valtiotyönantaja ovat asettaneet
sopimustavoitteita. Yksityissektorin korotustasolla
on vaikutusta valtion tavoitteisiin. Sopimus pyritään
saamaan valmiiksi syyskuun lopulla. Myös opetusministeriön
tasolla on tarkoitus toimia tämän mukaisesti.
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu
päättyy syyskuun lopussa 2007.
Uutta kokonaisratkaisua ei tehty,
joten jokainen ala tai sektori neuvottelee
omat sopimuksensa. Yksityisellä
sektorilla on solmittu jo alkukesästä
sopimusratkaisuja, jotka
jatkuvat eräiltä osin tammikuun
loppuun 2010. Yksityissektorin
ratkaisujen korotusvaikutus
saattaa olla yli 9 % eli selvästi
enemmän kuin viime vuosina on
totuttu. Suhteellisen suurien korotusten
taustalla on ollut suosiollinen
talouskehitys. Läheskään
kaikkia yksityisen sektorin ratkaisuja
ei ole kuitenkaan vielä tehty.
Valtionsektorin
neuvotteluaikataulu
Valtion voimassaoleva sopimuskausi
päättyy 30.9.2007. Uutta sopimuskautta
tarkoittavien neuvottelujen
käynnistymistä vaikeutti
vielä alkukesästä voimassaolevaan
sopimuskauteen liittynyt epäselvyys,
josta saatiin periaateratkaisu
kesäkuun lopussa. Kyse on
1.10.2007 voimantulevasta valtion
palkkaohjelman kehittämisrahasta,
jonka kustannusvaikutus on
keskimääräisesti 1 %:a. Sen jakaminen
ja kohdentaminen tapahtuu
työantajien päätöksillä, joiden valmistelut
ovat vielä kesken. Akavalaisissa
järjestöissä on lähdetty siitä,
että kehittämisrahan suuntaamisessa
on otettava erityisesti
huomioon asiantuntija- ja esimiestehtävien
palkkakilpailun parantaminen.
Valtiolla seuraavaa kierrosta
koskevat varsinaiset neuvottelu
käynnistyivät elokuun loppupuolella
suhteellisen sopuisina. Tuolloin
valtion pääsopijajärjestöt esittivät
sopimustavoitteensa Valtion
työmarkkinalaitokselle. Näitä sopimustavoitteita
oli valmisteltu
pitkin kevättä ja kesää myös akavalaisten
neuvottelujärjestössä
JUKOssa. Valtion työmarkkinalaitos
jätti omat sopimustavoitteensa
valtion pääsopijoille 24.8.2007.
Pyrkimyksenä on, että valtion
keskustason sopimus saataisiin
valmiiksi syyskuun lopulla. Tämän
jälkeen neuvottelutulos joutuu vielä
järjestökäsittelyyn. Voimaan sopimus
tulisi 1.10.2007 lukien eli
heti aikaisemman sopimuksen
päätyttyä.
Valtion keskustason neuvottelujen
kanssa pyritään käynnistämään
neuvottelut myös ns. tarkentavista
virkaehtosopimuksista.
Osittain näin on tapahtunutkin.
Nämä neuvottelut tapahtuvat yliopistojen
osalta opetusministeriön
tasolla. Alustavia keskusteluja
asiasta on jo ollut. Tavoitteena on
päästä näissäkin neuvotteluissa
mahdollisimman pitkälle syyskuun
loppuun mennessä. Neuvotteluaikataulu
on kuitenkin epäselvä.
Järjestöjen
neuvottelutavoitteita
Järjestötaho lähtee siitä, että sopimuskausi
voisi olla noin kaksi
vuotta. Ensimmäinen korotus tulisi voimaan 1.10.2007 ollen suuruudeltaan
vähintään 5,5 % ja toisen
vuoden korotus olisi suuruudeltaan
5 %. Valtion järjestöjen
tavoite ylittää siis jonkin verran
yksityissektorin ns. yleisen linjan.
Tämä johtuu siitä, että osa korotuksista
suunnattaisiin valtion
palkkojen jälkeenjääneisyyden
korjaamiseen ja yksityissektorin
liukumia vastaaviin korotuksiin.
Korotuksista osa suunnattaisiin
valtion palkkaohjelman jatkamiseen.
Tavoitteena on siis valtion
palkkakilpailukyvyn parantaminen
erityisesti valtion palkkaohjelmalla.
JUKOn tavoitteena on, että
korotuksilla voitaisiin kehittää
palkkakilpailukykyä erityisesti
johto- ja asiantuntijatehtävissä
olevien osalta, joiden palkkakilpailukyvyn
on työnantajankin taholta
lukuisissa yhteyksissä todettu
olevan huonoa. Tämä edellyttää
mm. prosentuaalista yleiskorotusta
ja palkkaohjelman jatkamista.
Aivan keskeisenä järjestöjen
tavoitteena on palkankorotusten
täysimääräinen budjetointi. Budjetoinnissa
on varauduttava myös
liukumiin, jotta mm. UPJ:tä voidaan
soveltaa tarkoituksenmukaisesti.
Valtion palkankorotusten
täysimääräinen budjetointi on tärkeätä
erityisesti yliopistojen osalta,
koska korkeakoululaitoksen kehittämislain
voimapykälän jatkuminen
ensi vuoden puolella on tässä
vaiheessa epävarmaa.
Järjestöjen sopimustavoitteisiin
kuuluu palkankorotusten lisäksi
lukuisia muita asioita. Tällaisia
ovat mm. luottamusmiesten
asemaan liittyvät kysymykset,
määräaikaisten asema, työn ja
perhe-elämän yhteensovittaminen
ja tasa-arvon edistäminen.
Yliopistosektorin
tavoitteita
Akavalaisten yliopistojärjestöjen
tavoitteena on asiantuntija- ja johtotehtävissä
olevien palkkakilpailukyvyn
parantaminen yliopistoissa.
Valtion työmarkkinalaitoksen
tasolla tapahtuvat linjaukset luonnollisesti
määrittävät yliopistosektorilla
korotusvaran.
Yleiskorotus suunnataan vaativuustaulukoiden
tasohintojen korottamiseen.
UPJ-sopimuksen
mukaan käytettävissä olevat järjestelyvarat
suunnataan niiden rahoittamiseen.
Tavoitteisiin kuuluu
UPJ:hin liittyen sen soveltamisen
selventäminen siten, että soveltaminen
vastaisi sopijaosapuolten
tarkoitusta entistä paremmin.
Sopimustavoitteena on opettajien
työaikasopimuksen soveltamisen
selventäminen erityisesti
työajan kohdentamisen tai seurannan
osalta. Esimiespalkkiot ja
luottamusmiesjärjestelmän kehittäminen
kuuluvat myös tavoitteisiin.
Tässä vaiheessa ei tiedetä tarkkaan,
milloin opetusministeriön
tasolla tapahtuvat tarkentavat virkaehtosopimukset
tehdään. Joka
tapauksessa yliopistojen neuvottelujärjestelmä
on suunnilleen aikaisempien
vuosien mukainen. Yliopistojen
edessä olevat myllerrykset
eivät vielä tällä kierroksella vaikuta
neuvottelujärjestelmään.
Valtiotyönantajan
tavoitteet
Valtiotyöantaja kaavailee vähän
pidempää sopimuskautta kuin
työntekijäjärjestöt. Työnantajan
keskeisin tavoite on vaikuttaa sopimusteitse
valtion toimintojen
tuloksellisuuteen. Tämä tavoite
näkyy läpi kaikissa muissa työmarkkinalaitoksen
tavoitteissa
kuten valtion palkkausjärjestelmän
kehittämisessä ja työaikaratkaisuissa.
Työmarkkinalaitoksen sopimustavoitteisiin
ei vielä ole sisällytetty
palkankorotusten volyymia
eikä palkankorotusten profiilin
yksityiskohtaisempaa kuvausta.
Valtion työmarkkinalaitos on eri
yhteyksissä korostanut valtion
palkkakilpailukyvyn merkitystä.
Valtiotyönantaja on todennut tämän
olevan puutteellista johto- ja
asiantuntijatehtävissä olevilla.
Neuvottelutoiminta
Valtion työmarkkinalaitoksen tavoitteet
poikkeavat monelta osin
pääsopijajärjestöjen tavoitteista.
Tämä edellyttää kiivasta neuvottelutahtia
suhteellisen lyhyellä aikavälillä.
Yksityissektorin ratkaisut
näyttävät tiettyjä viitteitä odotettavissa
olevasta korotustasosta
käynnissä olevalla kierroksella.
Valtion palkkakilpailukyvystä
huolehtiminen asettaa paineita
myös valtiotyönantajalle.
Järjestövalmiussivusto JUKOn
valtiosektorin jäsenistölle
Neuvottelujärjestö JUKOn nettisivustolle (www.juko.fi) on avattu
järjestövalmiutta käsittelevä osio.
Sivustolta löytyy JUKOn valtiosektorin jäsenistölle informaatiota
mahdollisesta työtaistelutilanteesta. Siellä on mm. tietoa lakkojärjestelyistä
ja tiedonsaannista sekä käytännön neuvoja lakonaikaiseen
toimeentuloon liittyvistä asioista.
Korotukset 1.10.2007
Lokakuun alusta voi olla odotettavissa
kolmenlaisia korotuksia:
1) Uuden sopimuksen mukaiset
korotukset.
2) UPJ:n siirtymäsäännösten
mukaiset korotukset.
3) Edelliseen sopimukseen liittyvä
valtion palkkaohjelman mukainen
kehittämisraha.
Korotusten maksamisen ajankohta
voi siirtyä siten, että niitä
joudutaan maksamaan taannehtivasti.
Järjestövalmius
Työmarkkinatoiminta on myös
voimapolitiikkaa. Järjestön uskottava
neuvottelutoiminta edellyttää,
että työnantaja ja myös muut järjestöt
mieltävät, että järjestö pystyy
puolustamaan tavoitteitaan
tarvittaessa myös voimakeinoilla.
Järjestövalmius on voiman näyttöä,
ei välttämättä aina sen käyttöä.
JUKOn valtionsektorin osalta
järjestövalmiutta on kehitetty
määrätietoisesti jo pitkän aikaa.
Valmius on tilanteen edellyttämällä
tasolla.
Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
JUKOn yliopistojaoston puheenjohtaja
1.9.2007
| 
