Yliopistojen rahoitukseen yli 100 miljoonan euron leikkaus

Yliopistojen uusi lukuvuosi alkaa rahoitustilanteen osalta apeissa tunnelmissa. Syyskuussa monien yliopistojen hallitukset päättävät sopeutustoimista.

Yliopistojen perusrahoitukseen kohdistuu ensi vuonna noin 105 miljoonan euron rahoitusleikkaus. Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vähentää yliopistojen rahoitusta 81 miljoonalla tähän vuoteen verrattuna. Summa pitää sisällään lakisääteiset muutokset kuten alv-kompensaation ja indeksin tarkentumisen. Hallitusohjelman leikkaava vaikutus on 50 miljoonaa euroa, joka budjettitekstin mukaan aiotaan toteuttaa ”kustannustehokkuuden parantamisen ja hallinnon sekä korkeakouluverkon rationalisoinnin perusteella”.

Yliopistoindeksi jäädytetään koko hallituskaudeksi. Aikoinaan yliopistolakiin kirjattua indeksiä on tähän saakka vuorovuosin puolitettu ja jäädytetty, mutta nyt se viedään kokonaan kertaheitolla vuosiksi 2016-19. OKM:n arvion mukaan yliopistoilta jää tämän vuoksi ensi vuonna saamatta noin 24 miljoonaa euroa.

Eli kun tähän summaan ynnää 81 miljoonaa, kertyy kaikkiaan noin 105 miljoonaa. Lopullisesti euromäärät tarkentuvat budjettiriihessä, joka on 9.—10. syyskuuta. Hallituksen esitys vuoden 2016 talousarvioksi julkistetaan 28. syyskuuta. Eduskunnassa on odotettavissa koulutusleikkauksista vilkasta keskustelua, ja välikysymyksiäkin on luvassa.

VM:n ja OKM:n budjettiehdotusten merkittävin ero oli Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston apteekkirahojen kohtalo. VM:n papereissa noin 30 miljoonan leikkaus aikaistui jo ensi vuodelle. Vielä hallitusohjelmassa luki, että sen oli määrä tulla voimaan 2017.

Helsingin yliopiston osuus poistuvasta apteekkikorvauksesta on 29 miljoonaa ja Itä-Suomen yliopiston noin miljoona euroa. Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kolan mukaan leikkaus kohdistuu suoraan tutkimusrahoitukseen, ja vie yliopiston tuloksen tappiolle jo tänä vuonna. (Ks. myös juttu.)

VM:n virkamiesten papereissa apteekkikorvauksen yli on vedetty viivaa ennenkin, mutta hallitusohjelmaan se ei ole aiemmin päätynyt. Kompensaation lakkauttaminen ei ole pelkkä budjettiasia, vaan se vaatii myös yliopistolain muutoksen sekä perustuslakiharkinnan (HS. 21.8.).

OKM:n budjettiesityksessä eivät näkyneet myöskään kaksi yliopistojen valtion rahoitusta vähentävää erää. Yliopistojen vuoden 2016 rahoitusta vähentää 1,4 miljoonan euron omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa. Kyse on vuokranalennuksista, jotka tulevat voimaan 1.1.2016. Vuokrien alennusta vastaava vähennys toteutetaan määrärahoissa niillä yliopistoilla, jotka toimivat valtion omistamissa tiloissa vuokralla. Eli leikkaus kohdentuu niille, jotka saavat vastaavan säästön vuokrissa. Lisäksi momentilla näkyy -8,6 M€ vuoden 2014 ennustetun ja toteutuneen yliopistoindeksin muutoksen mukainen lakisääteinen tarkistus.

Sipilän hallitus oli jo aiemmin linjannut, että yhteiskuntasopimuksen karille meneminen johtaa myös yliopistorahoituksen vähentymiseen. Tästä syystä Aalto-yliopiston rahoitusta oli määrä karsia 30 miljoonalla. Aallon lisärahoitusta on aiempien linjausten mukaisesti määrä siirtää asteittain kaikkien yliopistojen kilpailtavaksi.

Kun yhteiskuntasopimusta ei sitten syntynyt, pääministeri totesi, että hallitus pyrkii löytämään keinot hallitusohjelmassa mainittujen kaikkiaan 1,5 miljardin euron menoleikkausten ja veronkorotusten välttämiseksi. Hallitus palaa näihin toimiin syyskuun aikana, jolloin se antaa asiasta eduskunnalle tiedonannon.

Tutkimuksen tilannetta kurjistaa Tekesin budjettiin tehtävä 130 miljoonan euron leikkaus. Tästä suurin osa kohdistuu nimenomaan yliopistolliseen tutkimustoimintaan. Lisäksi SHOKit ajetaan asteittain alas.

Suomen Akatemian myöntövaltuutusta pienennetään 10 miljoonalla eurolla. Yliopisto- ja Tekes-rahoituksen supistuksen vuoksi hakupaine Akatemiaa kohtaan kasvaa entisestään.

Yliopistoissa on jo arvioitu, mitä rahoituksen alamäki tarkoittaa. Joissakin yliopistoissa liikkuu jo huhuja yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta.

Hallitusohjelmassa todetaan hurskaasti, että ”rahoituksen vähennystä ei tule kohdistaa sellaiseen toimintaan, mikä merkitsisi opetuksen ja tutkimuksen heikentymistä, vaan erityisesti talous-, henkilöstö-, tieto- ja opetushallintoon”.

— Kaikki ymmärtävät, että tämä on pelkkää poliittista liturgiaa, jolla ei ole realistista pohjaa, kirjoitti Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Arto Mustajoki blogissaan (17.8.).

— Laskimme mitä leikkaukset merkitsevät tiedekunnalle. Todellakin: ne voitaisiin tehdä erottamalla KAIKKI hallinnossa työtä tekevät. Jos opettajat pistetään tekemään hallinnon työt, aivan varmasti ’opetus ja tutkimus heikentyvät’.

— Kylmä totuus on, että opetus- ja tutkimushenkilöstöä on vähennettävä, Mustajoki totesi.

26.8.2015

Kirsti Sintonen

Mitä rahoituksen leikkaus tarkoittaa yliopistollesi?

Kirsti Sintonen

• Painetussa lehdessä sivu 6