Yliopistojen TYKA -neuvottelut vielä kesken

Yhteiskuntasopimuksen kaaduttua varsinainen työmarkkinatoiminta edessä olevana syksynä on melko hiljaista. Lähes kaikilla aloilla on jo tehty vuotta 2016 koskevat palkkaratkaisut. Yliopistojen osalta asia on vielä kesken. Myöhemmin syksyllä yliopistojen YPJ noussee framille. Myös työaikasopimus voi tulla tarkastelun kohteeksi yliopistojen osalta.

Kuten hyvin on kaikkien tiedossa, pääministeri Juha Sipilän hellimä yhteiskuntasopimus karahti kiville. Tästä ei välittömästi seuraa kovin paljoa varsinaisille työmarkkinoille. Vuoden 2016 osalta lähes kaikki työmarkkinasopimukset ovat valmiita, ja työrauha vallitsee. Ehkä yhteiskuntasopimuksen kaatumisen suurin vaikutus on siinä, että ns. kolmikanta, jossa valtiovalta ja työntekijät sekä työantajat ovat toimineet kiinteässä yhteistyössä, sai isoja ja tuntuvia lommoja. Valtiovalta voi nyt helpommin päättää isoistakin asioista, jotka ainakin sivuavat työmarkkinatoimintaa. Ei se kolmikanta kuitenkaan ihan kokonaan kaatunut. Nyt täytyy odottaa, mitä valtiovallan taholta on loppujen lopuksi tulossa.

Maahan kaavaillaan SAK:n ja STTK:n ja niiden liittojen toimesta uutta keskusjärjestöä, jossa akavalaiset eivät ainakaan valtaosaltaan ole mukana. Merkille pantavaa kuitenkin oli yhteiskuntasopimusneuvottelujen aikana, että Akava ja STTK olevat toisiaan lähempänä kuin STTK SAK:ta. Mistähän se kielii?

TYKA

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt, mm. meidän Akavamme, solmivat 30.8.3013 kolmivuotisen työllisyysja kasvusopimuksen eli TYKAn. Käytännössä kaikki sopimusalat liittyivät tähän TYKAan. TYKAn jatkuminen vuoden 2016 osalta oli kuitenkin epäselvää ennen kuin keskusjärjestöt sopivat 15.6.2015 TYKAn jatkamisesta myös vuonna 2016. Vuoden 2016 korotus on lähtökohtaisesti ns. sekalinjainen joko 16 euroa tai 0,43 %:ia. Myös muunlaisesta yleiskorotuksesta voidaan sopia. Joka tapauksessa varsin pieniä summia liikutellaan. TYKAn perusluonne on maltillinen eli vähäinen korotus (1.8.2015 alkaenhan tuli kokonaista 0,4 %:n sopimusperusteinen yleiskorotus). Palkansaajat ovat osoittaneet vastuullisuutta toteutettaessa korotuksia TYKAn aikana.

Suurin osa sopimusaloista on tehnyt TYKAn mukaiset korotukset vuodeksi 2016, kuitenkin vähän soveltaen. Valtiolla esimerkiksi vaativuusosaa korotetaan 13 eurolla, tämä heijastuu henkilökohtaiseen suoriutumisosaan siten, että keskimääräinen euromääräinen korotus on 16 euroa. Prosentuaalinen korotus vaikuttaa vähän isoimmissa palkoissa.

Yliopistoneuvottelut

Yliopistoissa TYKAn korotuksen (siis joko 16 euroa tai 0,43 %:ia) soveltaminen vuoden 2016 osalta on vielä vähän hakusessa. Ratkaisupakko on viimeistään lokakuussa 2015, mutta ehkä ratkaisu vuotta 2016 koskien tulee jo vähän aikaisemmin TYKA- raamien puitteissa.

Yliopistojen voimassaolevan YPJ-sopimuksen perusteella kaikissa yliopistoissa suoritettiin henki- osien tarkastelu viime keväänä. Tällä perusteella henki-korotuksia on tullut kesäkuun 2015 alusta. Niiden kustannusvaikutus vaihtelee yliopistoittain. Jonkinlainen karkea arvio on, että vajaat kymmenen prosenttia työntekijöistä on saanut tämän johdosta muutaman prosentin korotuksen.

Yliopistotyönantaja on tehnyt esityksensä YPJ:n muuttamiseksi. Työantaja sanoo, että esityksellä pyritään yksinkertaistamaan, joustavoittamaan ja lisäämään paikallista vaikutusvaltaa YPJ:n soveltamisessa. Esitys lisäisi työnantajan direktiovaltaa tuntuvasti. Esityksessä on vielä paljon huomautettavaa ja keskusteltavaa.

Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikasopimus on myös jonkinasteisten neuvottelujen kohteena. Jukolaisina hyvinä tavoitteina ovat tutkimusmahdollisuuksien parantaminen, järjestelmässä olevien työntekijöiden vapaan pitämisen varmistaminen ja opetustuntikattojen soveltamisen selkiyttäminen. Työnantajalla on luonnollisesti vähän erilaisia tavoitteita.

Rahoitusleikkaukset

Tässä lehdessä on käsitelty toisaalla yliopistoja ja tutkimustoimintaa uhkaavia ja osittain jo toteutuneita mittavia leikkauksia. Leikkauksista päättäminen ei ole samanlaista toimintaa kuin esimerkiksi sopimusneuvottelut. Leikkaukset ovat lähtökohtaisesti yksipuolisia. Yliopistoihin ja tutkimustoimintaan kohdistuvilla määrärahaleikkauksilla on kuitenkin myös työmarkkinallinen ulottuvuus. Huonosti resursoitu työantaja ei voi helposti olla hyvä työantaja tai ainakaan hyvä palkanmaksaja.

24.8.2015

teksti Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja

• Painetussa lehdessä sivu 8