Jyväskylän yliopisto ilmoitti marraskuussa, että se maksaa koko henkilöstölle kannustepalkkion. Yliopiston hallitus päätyi palkitsemaan henkilöstöä siitä hyvästä, että poikkeuksellinen vuosi on edellyttänyt joustavuutta ja venymistä sekä monia nopeita muutoksia epävarmassa pandemiatilanteessa.
Palkkion suuruus on 10 prosenttia syyskuun kuukausipalkasta ilman erillislisiä. Kokoaikaiselle henkilökunnalle se on kuitenkin vähintään 400 euroa ja enintään 600 euroa.
Palkkion saavat ne, joilla on yliopistoon voimassa ollut työsuhde sekä huhtikuussa että syyskuussa 2020 ja joille on maksettu molempina kuukausina palkkaa. Tuntiopettajista 200 euron kannustepalkkio maksetaan niille, jotka ovat opettaneet yli 250 tuntia tammi-marraskuussa.
Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen totesi yliopiston tiedotteessa, että yliopiston nykyinen taloustilanne on vakaa ja näkymät ovat myönteiset.
Pääluottamusmies Erja Kososen mukaan henkilöstö otti tiedon palkkiosta vastaan ”hämmästyneen iloisesti”.
— Korona-ajan myötä ei ole tullut matkakuluja eikä konferenssikuluja, joten yliopisto on todella säästänyt näistä menoistaan. Näyttää siltä, että säästyneitä varoja hyödynnetään nyt henkilöstölle aiempina vuosina olleen käytännön mukaisesti, Kosonen sanoo.
Jyväskylän yliopisto on maksanut aiemminkin kannustepalkkioita koko työsuhteessa olevalle henkilöstölle, ei kuitenkaan parina viime vuonna.
Kannustepalkkiota ei makseta apurahatutkijoille, jotka eivät ole työsuhteessa yliopistoon. Tätä jotkut yliopistolaiset ovat kritisoineet. (Ks. juttu)
Kososen mukaan ajatus on ollut palkita aiempien vuosien käytännön mukaisesti työsuhteessa olevaa henkilöstöä. Korona-ajan opetusjärjestelyt ovat lisänneet etenkin näiden työmääriä ja vastuita. Myös tutkimus on monin paikoin mutkistunut. Minimi- ja maksimisumman tarkoitus on kohdentaa kannuste erityisesti keskituloisille opettajille ja tutkijoille, joiden työhön poikkeusaika on tuonut eniten haasteita.
Jyväskylän yliopiston talous- ja palvelujohtaja Päivi Seppä sanoo, että kannustepalkkio on tunnustus henkilöstön sitoutuneesta työstä, mutta ei johdu suoraan korona-ajan säästöistä.
— Korona-aikana yliopiston budjetissa on jäänyt sekä tuottoja saamatta että kuluja toteutumatta. Kannustepalkkiopäätöstä ei ole tehty kuitenkaan budjetin säästöjen perusteella. Sitoutunut henkilöstö on yliopiston tärkein menestystekijä, ja poikkeuksellisena vuonna sen merkitys on entisestään korostunut, Seppä sanoo.
Julkisalan korkeakoulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn neuvottelupäällikkö Katja Aho pitää kannustepalkkiota myönteisenä uutisena. Hän kysyi sähköpostitse eri yliopistojen pääluottamusmiehiltä, onko poikkeusajan palkkioita luvassa muualla.
— Näyttää siltä, että koko henkilöstölle suunnattua kannustepalkkiota ei muissa yliopistoissa ole. Joko ei palkita lainkaan, tai sitten palkitseminen on sidoksissa suoriutumiseen, Aho sanoo
teksti Terhi Hautamäki
Painetussa lehdessä sivu 16