Yliopistouudistus etenee
vauhdilla
Mittava yliopistouudistus etenee vauhdilla.
Uudistus merkitsee yliopistojen
autonomian suurta lisääntymistä. Tarkoituksena
on, että lakiesitys annetaan
eduskunnalle alkukeväästä 2009. Täysimääräisesti
uudistus olisi voimassa
1.1.2010. Järjestöt kiinnittävät erityistä
huomiota henkilöstön asemaan uudistuksessa.
Voimassa olevan hallitusohjelman mukaan yliopistojen
taloudellista autonomiaa lisätään mahdollistamalla
yliopistoille julkisoikeudellisen oikeushenkilön
tai yksityisoikeudellisen säätiön asema. Yliopistojen
hallintoa ja päätöksentekojärjestelmää uudistetaan.
Vastaavanlainen kirjaus sisältyy valtion ensi
vuoden budjettiesitykseen.
Yliopistouudistuksessa on kyse suuren luokan
muutoksista, jotka koskevat kaikkia yliopistoja. Lisäksi
on menossa eräitä yksittäisiä yliopistoja koskevia
muutoshankkeita, joissa pisimmälle on edetty Turussa
ja Itä-Suomessa (ks. Acatiimin viime numeron sivut
10-17). Yliopistomuutoksilla tulee olemaan suuri
merkitys myös yliopistojen henkilöstölle. Tämä on
aktivoinut henkilöstöjärjestöt.
Uudistaminen suuntaviivat
Yliopistouudistuksen valmistelu perustuu suurelta
osin viime vuoden lopulla julkaistuun selvitysmiesten
Jääskisen ja Rantasen loppuraporttiin Yliopistojen
taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen
sekä kuluvan vuoden alussa julkaistuun Sailaksen
ryhmän raporttiin Teknillisen korkeakoulun, Helsingin
kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun
yhdistyminen uudeksi yliopistoksi.
Pääasiassa edellä mainittujen raporttien pohjalta
on laadittu opetusministeriön yliopistolakityöryhmässä
seitsemänsivuinen muistio Yliopistolaitoksen
uudistamisen suuntaviivat. Tämä julkaistiin korkeakoulujen
neuvottelupäivillä 29.8.2007. (Muistio on
luettavissa mm. OPM:n ja Professoriliiton kotisivuilta:
www.minedu.fi ja www.professoriliitto.fi)
Uudistuksen keskeisiä lähtökohtia ovat kaikkien
yliopistojen autonomian kasvattaminen ja valtion tilivirastoasemasta
luopuminen. Yliopistojen oikeushenkilömuoto
voi olla itsenäinen julkisoikeuden oikeushenkilö
tai yksityisoikeudellinen säätiö (TKK,
HSE, TaiK).
Yliopistot siirtyvät valtion budjettitalouden ulkopuolelle.
Valtion talousarviossa niille osoitetaan valtion
rahoitusta. Lisäksi säätiön peruspääomaan kootaan
valtion rahoitusta ja muuta rahoitusta. Valtion
rahoituksen periaatteet tulevat olemaan yliopistoille
samat riippumatta oikeushenkilömuodosta.
Yliopistolaissa tullaan säätelemään yliopistojen
oikeushenkilöllisyyttä, tehtäviä ja vastuuta sekä hallinnon
järjestämistä. Säätiöyliopistoa koskee lisäksi
säätiölaki.
Yliopistojen johtamisjärjestelmää vahvistetaan.
Yliopiston hallituksen tehtävänä tulee olemaan yliopiston
resurssien ohjaus ja organisaation kehittäminen.
Myös akateemista päätöksentekoa uudistetaan
tarkoituksena, että se säilyy yliopistojen sisäisenä
hallintona. Yliopistoissa olisi ilmeisesti kaksijakoinen
päätöksentekomalli.
Muistiossa pohditaan jonkin verran myös säätiöyliopiston
suhdetta perustuslakiin, jonka 123 §:n
mukaan yliopistoilla on itsehallinto.
Kaiken kaikkiaan on todettava, että yliopistouudistus
tulee merkitsemään suuria muutoksia yliopistojen
asemaan, hallintoon, talouteen ja henkilöstöön.
Yliopistojen tehtävät kuitenkin säilyvät pääpiirteittäin
entisenlaisina. Tämä koskee myös säätiöyliopistoa.
Uudistuksen aikataulu
Yliopistouudistusta valmistellaan opetusministeriössä
eri työryhmissä. Parasta aikaa muistio uudistamisen
suuntaviivoista on melko laajalla lausuntokierroksella.
Lausuntoa on pyydetty 26.10.2007 mennessä
mm. yliopistoilta ja eräiltä järjestöiltä.
Seuraava merkittävä tapahtuma on maan hallituksen
iltakoulu marraskuun alussa, jolloin on tarkoitus
tehdä mm. uudistuksen rahoitukseen liittyviä linjauksia.
Yliopistolainsäädännön uudistamiseen liittyy lukuisia
eri vaiheita. Varsinainen yliopistolaki ja muu
muutettava lainsäädäntö lähtenee lausuntokierrokselle
ensi kesän lopulla. Lakiesitys annettaneen eduskunnalle alkukeväästä 2009. Lain on tarkoitus tulla voimaan
1.8.2009, jolloin yliopistot muuttuvat oikeushenkilöiksi.
Täysimääräisesti uuden yliopistolain
mukaisen toiminnan on kaavailtu alkavan vuoden
2010 alusta. Uudistuksen mittasuhteisiin nähden aikataulu
on tiukka.
Uudistuksen valmistelun painopiste on tällä hetkellä
opetusministeriön tasolla. Uudistuva lainsäädäntö
tullee mahdollistamaan kuitenkin yliopistokohtaisia
eroja esimerkiksi hallinnon järjestämisessä.
Tällöin yliopistokohtainen toiminta ja vaikuttaminen
korostuvat.
Henkilöstön asema
Suuntaviivoissa käsitellään henkilöstön asemaa noin
puolen sivun verran. Henkilöstö siirtyy nykyisine
etuineen laitoksen tai säätiön palvelukseen. Hyvä näin,
mutta moni tärkeä asia siirtymisiin liittyen jää tässä
vaiheessa vain arvailujen varaan. Yliopistojen nykykäytännön
mukaiset virkasuhteet muutettaisiin kaikilta
osin työsuhteisiksi.
Suuntaviivat lähtevät siitä, että työnantajan neuvotteluoikeudet
siirtyvät valtion työmarkkinalaitokselta
(ja OPM:ltä) yliopistoille. Suuntaviivoissa käsitellään
hiukan myös henkilöstön irtisanomisperustetta,
jona ei voisi olla sellainen toiminta, joka kuuluu
perustuslaissa suojatun opetuksen ja tutkimuksen
vapauden piiriin.
Henkilöstön valintamenettelyt uudistetaan. Tällä
tarkoitetaan ennen kaikkea professorien nimittämistä.
Järjestöt ja uudistus
Henkilöstöjärjestöt ovat aikaisemmin suhtautuneet
pidättyväisesti kuvatun suuruiseen uudistukseen. On
nähty, että yliopistojen taloudellisen autonomian lisäämisessä
voitaisiin edetä vaiheittain. Vaikuttaa kuitenkin
tällä hetkellä siltä, yliopistojen uudistamisen
suuntaviivat on kirjoitettu niin isoilla kirjaimilla, että
vastustamisen sijasta nyt on hedelmällisintä vaikuttaa
uudistukseen siten, että se siitä tulee mahdollisimman
toimiva ja hyvä henkilöstön kannalta.
Järjestöt ovat korostaneet, että niiden edustajien
tulee olla mukana yliopistouudistuksen valmistelussa.
Erityisesti tämä koskee henkilöstöön liittyviä kysymyksiä,
mutta myös muita asioita.
Järjestöt eivät kokonaan ole hylänneet ajatusta virkasuhteesta
yliopistojen pääasiallisena palvelussuhdemuotona.
Ennekuin virkasuhde muutetaan työsuhteeksi,
on huolellisesti selvitettävä, mikä vaikutus
mahdollisella työsuhteistamisella olisi esimerkiksi
palvelussuhdeturvaan ja lukuisiin muihin asioihin.
Yliopistojen kollektiivisopimusjärjestelmä on oma
lukunsa. Ainakin jotkut järjestöt lähtevät siitä, että
yliopistojen neuvottelujärjestelmässä tulee olla keskitetty
työnantajaelin, jonka kanssa tehdään kollektiivisopimukset.
Henkilöstöllä on nykyisin edustus yliopiston monijäsenisissä
elimissä. Edustuksen tulee säilyä.
Professorit muodostavat nykyään oman ryhmänsä
yliopistojen hallinnossa. Professorien kelpoisuusvaatimukset
ja nimittämismenettelyt ovat kvalifioidut.
Professoriliitossa lähdetään siitä, että ne on säilytettävä.
Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
5.10.2007
|