Yliopistobudjetti ottaa ja antaa

Yliopistobudjetin valmistelun loppuvaiheessa budjettiin tuli jonkin verran lisärahoitusta. Selviä epäkohtiakin jäi. Ensi vuoden budjetti on nyt eduskunnan käsissä ja liitot pyrkivät vaikuttamaan siihen.

Acatiimin viime numerossa 6/2010 käsiteltiin vuoden 2011 yliopistobudjetin valmistelua kahden eri otsikon alla: Opettaja-opiskelijasuhteen suuri harppaus ja Tuottavuusohjelma kurittaa edelleen yliopistojen rahoitusta. Acatiimin tuolloiset jutut ovat kriittisiä ja edelleen suurelta osin ajankohtaisia maan hallituksen budjettiesityksen tultua julkiseksi 10.9.2010. Toisaalla tässä lehdessä kuvaillaan yliopistojen eräiden rehtorien avajaispuheita. Ainakin osa rehtoreista pitää yliopistobudjettia 2011 ja yliopistojen rahoitusaseman muutosta myönteisenä. Hyvä on, jos on todella näin.

Verrattuna vuoden 2010 yliopistobudjettiin vuoden 2011 budjetti on kasvanut 10 %:lla. Tämä tuntuu melko kohtuulliselta. On otettava kuitenkin huomioon, että osa korotuksesta on budjetin mukaan vain vuodelle 2011. Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettitiedotteen mukaan yliopistojen perusrahoitukseen tulee lisäyksiä. Yliopistojen valtionrahoitukseen esitetään yhteensä 160 miljoonan euron lisäystä, josta indeksikorotuksen osuus on 45,5 miljoonaa. Yliopiston maksuvalmiutta turvataan kertaluonteisella 50 miljoonan euron määrärahalla. 160 miljoonan lisäksi on varattu yksityisten pääomasijoitusten valtion vastikerahoitusta.

Yliopistouudistus merkitsi mm. arvonlisäveroja työttömyysvakuutusmaksukysymysten esiintuloa. Vaikuttaa siltä, että arvonlisäverokysymys ratkaistaan ensi vuoden osalta kuluvan vuoden tapaan kohtuullisella tavalla. Sen sijaa työttömyysvakuutusmaksukysymyksessä esiintyy myös ensi vuoden osalta selvää vajetta.

Uuden yliopistolainsäädännön perusteella yliopistoille talousarviossa (budjetissa) osoitettua valtion määrärahaa korotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta yliopistoindeksin mukaisesti. Yliopistoindeksi perustuu yleiseen ansiotasoindeksiin, kuluttajahintaindeksiin sekä tukkuhintaindeksiin pääpainon ollessa ansiotasossa. Yliopistoindeksin korotusvaikutus muuttui budjettivalmistelun loppuvaiheessa 2,7 %:sta 2,9 %:n korotukseen. Tämä muutos tuo mukanaan jonkun miljoonan lisää.

Etelärannan työnantajat ovat heittäneet neuvottelupöytiin palkka-ankkurin, jonka mukaan seuraavan kierroksen korotusvaikutukset olisivat korkeintaan prosentin tai puolitoistaprosenttia tarkastelunäkökulmasta riippuen. Palkka-ankkuri perustuu yhden alan työmarkkinaratkaisuun. Yliopistoindeksin 2,9 %:n nousu on selvästi suurempi kuin työantajien palkka-ankkuri. Tämä tosiasia vaikuttaa yliopistojen seuraavan neuvottelukierroksen tavoitteiden asettamiseen. Yliopistojen nykyiseen sopimukseen perustuva palkkaratkaisu on katkolla 28.2.2011.

Valtion budjetti ottaa pois, jakaa ja kohdentaa rahaa. Rahallisten arvojen lisäksi yliopistobudjettiin sisältyy myös muita kannanottoja. Tällaisia ovat mm. korkeakoulujen duaalimallin säilyttäminen, tieteellisen tutkimuksen vahvistaminen kansainvälisessä tutkimuskentässä, työurien pidentäminen, elinikäisen oppimisen edellytysten parantaminen sekä opiskelijavalinnan uudistaminen mm. ylioppilastutkinnon painoarvon lisäämisellä. Opiskelijavalinnat kuuluvat selkeästi yliopistojen autonomian piiriin. Luultavasti kuitenkin aikaa myöten luodaan rahallisia mekanismeja opiskelijavalintojen kuvatun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Julkisuudessa esillä olleeseen valmistumisiän alentamiseen löytyi budjettivalmistelun loppuvaiheessa muutama miljoona euroa.

Yliopistobudjetti on nyt eduskunnan käsissä. Liitoille tarjotaan vielä mahdollisuutta pyrkiä vaikuttamaan yliopistobudjettiin. Eduskunta kuulee liittoja yliopistobudjetista.

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
17.9.2010