Kruununhaan yläasteen musiikkiluokkien kuoro toi lasten ja nuorten raikkaan tuulahduksen juhlaseminaariin.

Sivistyksen hyväksi

Professoriliiton 50-vuotisjuhlavuosi huipentui juhlaseminaariin ja iltajuhlaan 11. lokakuuta. Korkeakoulujen Professoriliitto perustettiin samana päivänä vuonna 1969.

Helsingin vanha tyttökoulu, nykyinen G18-juhlasali, sopi Tyttöjen oikeuksien päivänä Professoriliiton 50-vuotisjuhlaseminaarin näyttämöksi. Noin 150 osallistujaa sai kuulla Sivistyksen hyväksi -seminaarissa esityksiä professorien historiasta, nykyisyydestä sekä tulevaisuudesta. Ohjelman puolivälissä esiintyi Kruununhaan yläasteen musiikkiluokkien kuoro.

Juhlapäivänä julkistettiin liiton historiakirja Tiedossa tulevaisuus – professorit uudella vuosituhannella.

Juhlapäivänä julkistettiin liiton historiakirja Tiedossa tulevaisuus – professorit uudella vuosituhannella. Historian kirjoittajat filosofian tohtorit Sami Louekari ja Mika Kallioinen kertoivat kirjan keskeisestä sisällöstä. Louekari puhui viime vuosien isoista muutoksista, mm. yliopistouudistuksesta, joka ei ollutkaan niin fantastinen kuin sitä markkinoitiin. Kallioinen valotti professorin työhön ja arvostukseen liittyviä kehityslinjoja. (Kirjan yhteenveto-osa oli edellisessä Acatiimissa ja kirja löytyy pdf-tiedostona Professoriliiton verkkosivuilta.)

Laura Kolben esityksen aiheena oli eurooppalainen sivistysyliopisto ja professorin työ.

Professori Laura Kolbe puhui eurooppalaisesta sivistysyliopistosta ja professorin identiteetistä. Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston alussa oli 21 professoria, maan itsenäistyessä Helsingin yliopistossa oli 57 varsinaista ja 29 ylimääräistä professoria. Professoreitten määrä oli suurimmillaan Suomen yliopistoissa vuonna 2009, jolloin heitä oli 2 398. Siitä lähtien full-professoreitten määrä on laskenut ja on nyt 1 969.

Kolbe kävi emeritus professori Matti Klingen Professoreita-kirjan esimerkkien kautta läpi ansioituneita professoreita historian eri kausilta. Michael Wexoniusiuksen aikana 1600-luvulla syntyi käsite ”toimelias professori”. Runousopin professori Torsten Rudeen (1693) korosti klassista yliopistosivistystä. Teologian professori ja arkkipiispa Jacob Tengström oli murrosvuosien 1808—1809 tärkeä vaikuttaja. Käytännöllisen filosofian professori Edward Westermarck loi kansainvälisen tiedemiehen mallia.

Teemu Leinonen puhui ylimmästä opetuksesta ja kasvatuksesta digitalisoituvassa maailmassa.

Professorien perinteisten roolimallien kautta siirryttiin enemmän nykyaikaan ja ennakoimaan myös tulevaa. Ylin opetus ja kasvatus digitalisoituvassa maailmassa oli aiheena Aalto-yliopiston uuden median muotoilun ja oppimisen professori Teemu Leinosen esityksessä.

— E-learning is dead, long live learning, oli korskeana otsikkona kolumnissa, jonka kirjoitin vuonna 2004 hollantilaiseen opetusteknologian julkaisuun. Nuorena tutkijana väitin, että varhaiset e-oppimisen kokeilut olivat epäonnistuneet, koska huomio oli liiaksi keskittynyt e-kirjaimeen, oppimisen sijaan.

Leinonen pohti, onko mikään muuttunut 15 vuodessa. Hän osoitti tilastojen avulla digitalisoitumisen ja sosiaalisen median käytön valtavan kasvun viime vuosien aikana.

— 15 vuotta sitten sosiaalista mediaa ei ollut olemassakaan, mutta tänä vuonna yhdysvaltalaisista sitä käyttää noin 80 prosenttia. Suomessa tilasto lienee samansuuntainen. Seitsemän vuotta sitten 34 prosenttia nuorista katsoi sosiaalista mediaa enemmän kuin kerran tunnissa. Nyt luku lähentelee sataa prosenttia.

Digitaalisella murroksella on luonnollisesti vaikutuksensa myös yliopisto-opetukseen. Leinosen mukaan sekä sisältöjä ja opetuksen tapoja on syytä muuttaa.

— En tykkää ajatuksesta, että etäopetuksesta tulisi yliopistojen pääasiallinen opetusmuoto. En myöskään usko näin tapahtuvan. Moninaisuus ja parhaat tavat saavat kukkia. Uskon kuitenkin, että tulevaisuudessa voimme opiskella merkittävän määrän yliopisto- opintoja täysin etäyhteyksien varassa, mutta saavuttaa myös monia perinteisen yliopiston hyviä puolia, yhteisestä tiedon rakentelusta yhteisöllisyyteen. Siihen, että tämä erityisemmin tehostaisi toimintaa, en kuitenkaan usko.

Yliopisto on ihmisten yhteisö, ihmisten, joiden kopioiminen palvelutietokoneelle ei onnistu. He ovat yliopisto ja tekevät yliopiston, ei kampus eikä verkkokurssit, Leinonen korosti.

VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto puhui professorin työstä tekoälyn aikakaudella. Hän katsoi, että tekoäly toimii jo nyt professorin apuna ja älykkäänä työkaluna. Ailisto erotteli tekoälyn kolme aaltoa: kuvaileva, luokitteleva, selittävä. Kolmannen aallon tekoälyyn liitetään myös luovuus.

Mutta koska tekoäly voisi nousta professorin yhteistyökumppaniksi tai joka korvaajaksi? Siihen menee vielä aikaa.

— On arvioitu, että kirurgi ohitetaan noin 30 vuoden päästä. Tekoälytutkija ehkä 88 vuoden päästä, Ailisto naurahti.

Vuoden Professoreita yhteiskuvassa: Erik Bonsdorff, Niklas Bruun, Eeva Anttila, Pertti Alasuutari, Maria Lähteenmäki, Helmi Järviluoma-Mäkelä, Liisa Keltikangas-Järvinen, Lea Pulkkinen ja Carl G. Gahmberg.

Iltajuhlaa vietettiin Vanhalla Ylioppilastalolla. Vanhalla on juhlittu myös liiton edellisiä tasavuotisjuhlia. Rakennukseen liittyy Professoriliiton alkuvaiheiden kannalta ”historian havinaa”, koska liitto perustettiin vuonna 1969 vastustamaan opiskelijoiden vahvasti ajamaa mies- ja ääniperiaatetta.

Illallisille oli kutsuttu entisiä puheenjohtajia, Vuoden Professoreita, liiton hallitus, valtuusto, luottamusmiehiä sekä osastojen edustajia.

Professoriliiton puheenjohtajia vuosien varrelta: Keijo Kajantie, Tapani Pakkanen, Mikko Viitasalo, Kaarle Hämeri, Maarit Valo, Aatos Lahtinen, Risto Laitinen, Juhani Keinonen ja nykyinen puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto.

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin professori Kristiina Ilmonen vastasi ryhmineen tunnelmallisen iltajuhlan musiikkiosuuksista. Illallispöydistä saatiin kuulla lyhyitä puheita tieteelle, taiteelle, professoreille ja yliopistolle. Lämmin kiitos kaikille juhlaseminaariin ja iltajuhlaan osallistuneille.

Iltajuhlan musiikkiesityksistä vastasivat professori Kristiina Ilmosen johdolla Adriano Adewale, Nathan Thomson ja Carolina Adewale.

---