Osaamisvaihtotase yhä enemmän miinuksella

Viime vuonna Suomesta lähti 433 korkeakoulutettua enemmän kuin vuonna 2015.

Acatiimi-lehti on seurannut aktiivisesti osaamisvaihtotaseen kehitystä sekä tutkijakoulutettujen maastamuuttoa. Viime vuoden viimeisessä numerossa oli juttua siitä, kuinka läntiset naapurimaat houkuttavat tutkijoita muuttamaan. Jutun yhteydessä oli Tilastokeskuksen datan perusteella tehty taulukko, joka osoitti, että osaamisvaihtotase oli selvästi miinuksella. Aikasarja kuvasi vuosia 2011—2015.

Nyt käytössä on Tilastokeskuksen luvut vuodelta 2016. Niiden valossa tilanne näyttää olevan yhä enemmän ”pakkasella”: viime vuonna maasta lähti 433 korkeakoulutettua enemmän kuin vuonna 2015. Kaiken kaikkiaan alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita sekä tutkijakoulutettuja muutti viime vuonna maasta pois 5018. Yhtä koulutettuja Suomeen tulijoita oli yhteensä 2554.

Maastamuutto

  2011 2012 2013 2014 2015 2016
Alempi korkeakouluaste 2011 1461 2012 1616 2013 1699 2014 1888 2015 1987 2016 2336
Ylempi korkeakouluaste 2011 1726 2012 1694 2013 1817 2014 2051 2015 2223 2016 2187
Tutkijakoulutusaste 2011 274 2012 323 2013 312 2014 372 2015 375 2016 495

Lähde: Tilastokeskus

Maahanmuutto

  2011 2012 2013 2014 2015 2016
Alempi korkeakouluaste 2011 1664 2012 1647 2013 1852 2014 1103 2015 1124 2016 1202
Ylempi korkeakouluaste 2011 1921 2012 1831 2013 1885 2014 1303 2015 1103 2016 1159
Tutkijakoulutusaste 2011 251 2012 185 2013 219 2014 171 2015 156 2016 193

Lähde: Tilastokeskus

Tutkijakoulutusasteen lähtijöitä oli viime vuonna 120 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2016 aikana muihin maihin matkasi 495 tutkijaa ja tänne saapui 193. Acatiimin numerossa 3/2017 oli juttu siitä, että Suomi menettää tutkijoita varsinkin ns. koviin tiedemaihin. Jutun toinen kirjoittaja erikoistutkija Timo Kolu Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen yksiköstä katsoo, että havaittu trendi sekä tiede- ja osaamispolitiikan haasteet ovat edelleen syventyneet.

— Tulokset viittaavat siihen, ettei ole onnistuttu tekemään trendiä muuttavia korjausliikeitä. Syyt tähän aivovuotoon alkavat olla yleisesti tunnettuja ja käyvät kyllä ilmi mm. erilaisista arvioinneista, selvityksistä, kyselyistä sekä poismuuttaneiden kokemuksista ja haastatteluista, viimeisimpänä Helsingin yliopiston teettämä arvio. Olisi hyvä, jos näistä tehtäisiin kokoava katsaus ja tarvittavaa politiikkaa mietittäisiin tulosten valossa. En usko, että nykytrendi olisi kenenkään tavoitteiden mukainen, Kolu sanoo.

— Jos Suomessa olisi riittävän toimivat akateemisen maailman ulkopuoliset työmarkkinat, jotka imisivät tohtorikoulutettua työvoimaa niin tilanne olisi paljon parempi Suomen ja koulutettujen kannalta. Nyt ulkomaille muutto purkaa tätä työllisyyspainetta Suomen osaamistaseen kannalta epäedullisesti.

Kolun mielestä tutkijoiden arvostusta ja motivaatiota pitäisi pystyä vahvistamaan

— Tieteessähän sisäinen motivaatio on keskeistä. Keskustelu tieteen autonomian ja itseohjautuvuuden institutionaalisesta merkityksestä tieteen kehitykselle voisi myös avata perspektiiviä. Nämä ovat osin riippuvaisia myös taloudellisista resursseista, mutta niihin voidaan vaikuttaa myös muilla tavoilla.

Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja, dosentti Tuomas Martikaisen mukaan osaamisvaihtotaseessa näkyy muissakin selvityksissä esille tullut trendi, jonka mukaan Suomesta lähtijät ovat entistä koulutetumpaa väkeä.

Martikainen näkee tutkijakoulutettujen muuttoinnon taustalla pari syytä. Tohtorin tutkinnon suorittaneiden määrä on noussut neljännesvuosisadan ajan. Tämän kun yhdistää yliopistojen isoihin muutoksiin, lopullisen muuttopäätöksen tekeminen on helpottunut.

— Monilla väitelleillä tohtoreilla odotukset tulevaisuutta kohtaan suomalaisissa ympyröissä ovat aika synkkiä. Toisaalta horisontti on väkisinkin avartunut. Omasta lähipiiristäkin on lähdetty muihin maihin, Martikainen kertoo.

Martikainen pitää liikkuvuutta tieteen kannalta hyvänä asiana. Kokemus erilaisista tutkimusympäristöistä on iso valtti. Opetus- ja kulttuuriministeriö on jo pitkään kannustanut kansainvälisiin vaihtoihin. Monilla korkeakoulutetuilla on voinut syntyä parisuhteita ja perheitä näiden ulkomaanjaksojen vuoksi.

Miksi sitten korkeasti koulutetut eivät halua muuttaa Suomeen? Martikainen katsoo, että maahanmuuttoa estää epävarma ilmapiiri sekä se, että tutkintojen arvostus ei ole Suomessa kovin korkealla tasolla. Eräs yksinkertainen selitys voi löytyä myös katsomalla marras—joulukuussa ikkunasta ulos.


Mitä pitää tehdä, että osaamisvaihtotase ei huonontuisi?

Sanni Grahn-Laasonen
Opetusministeri
- Kansainvälinen kilpailu osaamisesta, osaajista ja parhaasta laadusta kiristyy. Suomen on huolehdittava, että olemme kiinnostava maa niin kotimaisille kuin ulkomaisillekin osaajille. Se vaatii koulutuksen ja tutkimuksen korkeaa laatua, globaalisti eturintamassa olevia osaamisekosysteemejä, kansainvälisyyttä, avoimuutta ja hyviä työskentelyedellytyksiä. Tekemistä riittää, mutta visio 2030 antaa vahvan, yhteisen suunnan.

 

Heikki Mannila
Suomen Akatemian pääjohtaja
— Tarvitsemme kaikkien uravaiheiden kannalta houkuttelevia tutkimusympäristöjä, ja niiden rakentaminen vaatii järjestelmällistä ja pitkäjänteistä yhteistoimintaa yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta ja rahoittajilta.

 


Jukka Mönkkönen
Itä-Suomen yliopiston rehtori, UNIFIn puheenjohtaja 1.1.2018-
— Meidän on rakennettava vahvempia, haastepohjaisia, monitieteisiä tutkimusympäristöjä, joissa on riittävä kriittinen massa ja tutkimuksen teon edellytykset kunnossa. Leikkausten ilmapiiristä on siirryttävä kehittämisen ilmapiiriin ja investoitava tutkimukseen.

 

Teksti Kirsti Sintonen

Painetussa lehdessä sivu 8