Yliopistojen tehtävien rajoista olivat Tutkaksen paneelissa keskustelemassa puheenjohtajat Petri Koikkalainen Tieteentekijöiden liitosta ja Jouni Kivistö- Rahnasto Professoriliitosta, Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä sekä kansanedustaja Pilvi Torsti.

Yliopistojen rahat & rajat

Yliopistojen tehtäviä lisätään koko ajan. Rahoitus ei kuitenkaan seuraa perässä. Kuinka kauan tätä voidaan jatkaa?

Yliopistojen rahat ja etenkin uusi rahoitusmalli on puhuttanut loppusyksynä monissa tilaisuuksissa. Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran Tutkaksen seminaarissa 20. marraskuuta keskusteltiin rahoista ja tehtävien rajoista.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen korosti, että juuri tuolloin oli keskustelun paikka, jos rahoitusmalliin halusi vielä vaikuttaa. Hän myös totesi, että OKM:n työryhmän raporttiin jätetty henkilöstöjärjestöjen eriävä mielipide otetaan loppuvalmistelussa huomioon. (Henkilöstöjärjestöjen jättämän eriävän mielipiteen sisältöä on avattu edellisessä Acatiimissa.)

— Uutta rahoitusmallia ei ole vielä poliittisesti hyväksytty vaan kyseessä on työryhmän esitys, Grahn- Laasonen painotti.

Asetusluonnos yliopistojen rahoitusmallista tuli kuitenkin lausuntokierrokselle 26. marraskuuta. Siinä ei juuri muutoksia näkynyt työryhmän tekemään esitykseen. OKM pyytää lausuntoja 17. joulukuuta mennessä.

Tampereen yliopistossa korkeakouluhallinnon professorina toimiva Jussi Kivistö on tutkinut ja vertaillut tulosohjausta ja rahoitusmalleja myös kansainvälisesti. Suomen malli on Euroopan tulosorientoitunein: 76 prosenttia rahoituksesta määräytyy tuloksellisuuden perusteella. OECD on pitänyt tätä hälyttävän korkeana. Lisäksi OECD katsoo, että suomalaisessa mallissa oleva perusrahoituksen alhainen osuus on etenkin tutkimuksen osalta ongelmallinen.

Kivistö antoi OKM:n työryhmälle kiitosta siitä, että se on tuonut rahoitusmallin vaikutukset julkiseen keskusteluun. Nykyinen malli on suhteellisen vakaa. Pitää kuitenkin muistaa, että 0,1 prosentin muutos mallissa merkitsee rahana noin 1,3 miljoonaa euroa.

Professori Kivistö tehnyt laskelmia siitä, miten rahoitusmallin muutos vaikuttaa.

—Pienet yliopistot, olkaa tarkkoina. Uusi malli tuo etuja parille tutkimuspainotteiselle isolle yliopistolle, Kivistö totesi.

Professorit Jaana Hallamaa ja Anu Kantola sekä kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk) olivat keskustelemassa rahoituksen ohjaavuudesta.

— Korkeakouluvision hienot otsakkeet ovat vain kaurakermakuorrutusta, kun niitä vertaa rahoitusmallin indikaattoreihin. Tässä on iso ristiriita. Terminologia paljastaa asiakirjan ohuuden — yliopistot nähdään lähinnä koulutuslaitoksina, Hallamaa kommentoi.

— Tiede on iloinen asia. Siitä voisi keskustella enemmän. Se ei ole pelkästään kone, jota rasvataan, Kantola jatkoi.

Kansanedustaja Hanna Kosonen totesi, että malli kieltämättä ohjaa vähän liikaakin. Korkeakoulujen autonomia ei ole kovin vahva.

— Entä, jos indikaattorit tulisivat yliopistoilta, hän kysyi.

Puheenjohtajat Petri Koikkalainen Tieteentekijöiden liitosta ja Jouni Kivistö-Rahnasto Professoriliitosta olivat Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelän ja kansanedustaja Pilvi Torstin (sd) kanssa keskustelemassa yliopistojen tehtävien rajoista.

Korkeakouluvision keskeisenä tavoitteena on saada 50 prosentille suomalaisista korkeakoulututkinto.

— Tämä on kunnianhimoinen tavoite, kun samaan aikaan on tuskaa voimavarojen riittävyydestä. Toivottavasti asetelma ei ennusta yliopistoille jälleen uusia yhteistoimintaneuvotteluita, Koikkalainen huomautti.

Jouni Kivistö-Rahnasto oli huolissaan opetuksen ja tutkimuksen tason säilymisestä.

Rehtori Jari Niemelä katsoi, että yliopistoissa pitää tehdä uudelleenjakoa ja priorisointia, jos kehys ei kasva. Hän toivoi rahoituspohjan laajentamista.

— Mistä otetaan pois? Vähemmän aikaa per opiskelija? Jos aika otetaan pois tutkimuksesta, se kyykähtää alas, Koikkalainen ennusti.

— Rajat ovat jo vastassa. Organisaatiot ovat siinä tilassa, että mitään tyhjää ei ole. Meille sanotaan, että julkista rahoitusta ei pystytä lisäämään, mutta sehän on poliittinen päätös. Lisäksi elinkeinoelämän tulee sitoutua lompakollaan jatkuvan oppimisen ponnistuksiin, Kivistö-Rahnasto lisäsi.

Pilvi Torsti muistutti, että myös vuonna 2015 ennen edellisiä eduskuntavaaleja oli tunnelma, että rajat oli saavutettu. Hän katsoi, että kaikkia ongelmia ei voi pitää OKM:n vikana, vaan mm. hankehumppa on monen asian summa.

---