Rehtori Juha-Matti Saksa kuvasi Lappeenrannan teknillistä yliopistoa Suomen fokusoituneimmaksi tiedeyliopistoksi.

Itäistä valoa

Lappeenrannasta siintää itäistä valoa. Näin ainakin korkeakoulujen yhteistyössä sekä tutkimuksen alalla maailman pelastamismielessä.

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto järjestävät Communicatio Academica -tapahtumia joka toinen vuosi aina tammikuun alkupuolella eri yliopistokaupungeissa. Tänä vuonna tilaisuus oli ensimmäistä kertaa Lappeenrannassa. Teemana oli Itäistä valoa.

Communicatio Academica veti Lappeenrannan Ylioppilastalon auditorioon noin 70 osallistujaa.

Professoriliitto julkisti aluksi Vuoden Professori -nimityksen, jonka sai tänä vuonna professori Karl- Erik Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. (Ks. juttu edellä.)

Vuoden Professori Karl-Erik Michelseniä olivat palkitsemassa Professoriliiton toiminnanjohtaja Tarja Niemelä ja puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto.

Ohjelmassa keskityttiin yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyöhön sekä LUT:ssa tehtävän tutkimuksen vahvoihin aloihin, jotka ovat puhdas vesi ja energia. Rehtori Juha-Matti Saksa kuvasi tervehdyksessään Lappeenrannan teknillistä yliopistoa Suomen fokusoituneimmaksi tutkimusyliopistoksi.

— Etsimme vastauksia avainkysymyksiin: poltammeko kaiken loppuun, jätämmekö ihmiskunnan kärsimään pilaamastaan vedestä, hautaammeko tulevaisuutemme jätteiden mukana, annammeko Euroopan taantua maailman takapihaksi? Emme halua näitä ja vaikutamme uudella tavalla, Saksa totesi.

LUT :n hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö ja OKM:n ylijohtaja Tapio Kosunen puhuivat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiivistyvästä yhteistyöstä.

Konsernimalli ei vaadi lakimuutoksia

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyö on Lappeenrannassa pitkällä. Saimaan ammattikorkeakoulu muutti LUT:n lähelle Skinnarilan kampukselle 2011. Tiedekirjasto on ollut yhteinen tuosta vuodesta lähtien. Yhteinen kielikeskus on toiminut vuoden verran. Yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on yhteisiä laboratoriotiloja. Hankeyhteistyö kasvaa koko ajan.

LUT:n hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö on ollut pitkään mukana edistämässä Lappeenrannan korkeakoulujen yhteistyötä. Lappeenrannassa ei ole tarvittu yliopisto- tai ammattikorkeakoululain muutosta korkeakoulukonsernin tekemisessä.

Lappeenrannan teknillisen korkeakoulu LUT, Lahden ammattikorkeakoulu LAMK ja Saimaan ammattikorkeakoulu muodostavat kolmen autonomisen korkeakoulun konsernin. Fuusiota ei tehdä. LUT on emoyhtiö, jolla on kaksi tytäryhtiötä (Saimaan AMK ja LAMK). Ammattikorkeakoulujen omistus siirtyi LUT:lle 100-prosenttisesti joulukuussa.

Konsernin hallinto yritetään pitää kevyenä. Kaikilla kolmella on omat hallituksensa. Hallitusten yhteisiä kokoontumisia järjestetään vähintään kerran vuodessa LUT:n hallituksen puheenjohtajan johdolla. Konsernin johtajana toimii LUT:n rehtori.

Korkeakoulut eivät yhdisty — edelleen on erikseen yliopisto ja kaksi ammattikorkeakoulua omine tutkintoinen. Korkeakoulukeskittymässä opiskelee yhteensä 13 000 opiskelijaa ja työskentelee 1 400 asiantuntijaa.

— Yliopiston pitää keskittyä henkilöstöjohtamiseen ja henkilöstön kehittämiseen. Päämäärätietoiset ihmiset tekevät ihmeellisiä asioita. Jos jostain kilpaillaan, niin talentista, Rönkkö totesi esityksessään.

Saimaan ammattikorkeakoulun tukipalveluhenkilöstö siirtyi liikkeenluovutuksella LUT:n palvelukseen tammikuun lopussa.

Rakenteiden mylläys jatkuu

Ylijohtaja Tapio Kosunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi korkeakouluyhteistyön nykytilasta ja tulevaisuudesta. Nyt maassa on 14 yliopistoa ja 23 ammattikorkeakoulua. Vielä 2000-luvun alussa ammattikorkeakouluilla oli runsaat 80 toimintapaikkakuntaa. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä vuonna 2014 toimintapaikkakuntien määrä laski 47:ään.

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun rakenteita ollaan Lappeenrannan lisäksi tiivistämässä Tampereella sekä Rovaniemellä. Muita yhteistyökuvioita ovat tekniikan alan yhteisyliopisto Turussa, FITECH, sekä taloustieteiden yksikkö Helsingissä. Yhteisiä kampusrakenteita yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on lisäksi Vaasassa, Oulussa ja Kuopiossa.

Korkeakoulujen opetusyhteistyön edistämiseksi eduskunta hyväksyi ns. T3-lainsäädännön 12. joulukuuta. Laki mahdollistaa sen, että korkeakoulun ei tarvitse antaa kaikkea tutkintoihin kuuluvaa opetusta itse, vaan se voi hankkia sitä toiselta kotimaiselta yliopistolta tai ammattikorkeakoululta.

Tämän hallituskauden suurin korkeakouluhanke on Tampere3, jossa Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillinen yliopiston on määrä yhdistyä ja Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK tulee osaksi kokonaisuutta. Uuden yliopiston pitäisi aloittaa vuoden 2019 alusta, mutta vielä on mutkia matkassa. (Ks. pääkirjoitus sekä Kysymys-vastaus)

Ylijohtaja Kosunen kertoi myös opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla valmistellusta korkeakouluvisiosta. Työryhmät sen päälinjausten jatkovalmisteluun oli tarkoitus nimetä tammikuussa ja aloitusseminaari pitää 29.1. Korkeakoulujohdon päivillä viime joulukuun alussa lupailtiin, että henkilöstön edustus tulee kaikkiin viiteen työryhmään. Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt on yksi työryhmä.

Korkeakouluvisiolla ja tutkimus- ja innovaationeuvoston visiolla on yhteisiä tavoitteita: Suomi on vetovoimaisin ja osaavin innovaatio- ja kokeiluympäristö 2030 sekä tutkimus- ja kehitysrahoituksen osuus BKT:sta nousee 4 prosenttiin.

---