— En halua valittaa hallinnosta. Yliopistoyhteisössä on aina ollut tervettä skeptisyyttä hallintoa kohtaan, professori Henrik Meinander totesi.

Professorin työ – jatkuvuuksia, muutoksia ja käännekohtia

Viime vuosien muutosvauhti on ollut kova, mutta professorin työhön sisältyy silti paljon jatkuvuuksia. Uralle on mahtunut monilla myös merkittäviä käännekohtia.

Professoriliitto täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Liitto avasi juhlavuotensa Tieteen päivillä Vuoden Professori -nimityksen julkistuksella (ks. juttu Helmi Järviluoma-Mäkelästä) sekä miniseminaarilla Professorin työ – jatkuvuuksia, muutoksia ja käännekohtia.

Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander katsoi otsikkoa jatkuvuuksien näkökulmasta. Aluksi hän kertoi työviikostaan, johon sisältyi mm. HBL:n kolumni, kirjan kirjoittamista, sähköpostien vaihtamista tulevasta konferenssista, apurahahakemusten arviointia, graduohjausta, kokoustamista jatkokoulutettavien post doc -urasta, Tieteen päivien esitysten laatimista sekä niiden pitämistä.

Meinander tarkasteli jatkuvuuksia professorin tehtävien tutkimuksen, opetuksen, hallinnon ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen vinkkeleistä.

— Professorien tieteelliseen toimintaan käytetty aika on vaihdellut aina aika suuresti. Se on riippunut alasta, professorin oppilasmäärästä, tutkimusrahoituksesta ja omasta innosta. Toisille on raivattu enemmän aikaa tutkimukseen kuin toisille.

Opetus ja ohjaus ovat Meinanderin mielestä pysyneet hämmästyttävän samanlaisina vuosien saatossa. Jatkokoulutuksessa ohjauksen rooli on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana. Post doc -vaiheen ohjaus on tullut järjestelmällisemmäksi.

Meinander piti hyvänä, että yliopistohallinnon operatiivinen johto on pysynyt pääosin tiedeyhteisön omissa käsissä. Hän toivoi, että näin on myös tulevaisuudessa.

— En halua valittaa hallinnosta. Yliopistoyhteisössä on aina ollut tervettä skeptisyyttä hallintoa kohtaan. Terve asenne uudistuskaaoksissa tuleekin säilyttää.

Turun yliopiston Suomen historian professori Mika Kallioinen kirjoittaa yhdessä FT Sami Louekarin kanssa lokakuussa julkaistavaa Professoriliiton historiaa. Kirja painottuu viimeisiin 20 vuoteen, koska liiton täyttäessä 30 vuotta julkaistiin Kallioisen kirjoittama teos vuosista 1969-1999.

Seminaarissa Kallioinen katsoi professorin työtä muutoksien kautta.

— Muutokset ovat leimanneet hyvin vahvasti viime vuosia. Professorilla ei ole enää sellaista tiedollista auktoriteettia kuin aiemmin. Ammattien arvostusrankingit osoittavat, että professori ammatti on arkipäiväistynyt.

Professoriliitto on tuonut professorien työmäärää näkyväksi erilaisten selvitysten, mm. professorin työ -kyselyjen avulla.

— Vaikka muutosvauhti on ollut kova, työmäärä kasvanut ja pirstaloitunut, nämä kyselyt osoittavat, että vain kahdeksan prosenttia professoreista valitsisi toisen uran. Yhteisöllisyys, työhön liittyvä vapaus, omien opiskelijoiden onnistuminen ovat tärkeitä tekijöitä. Moni professori on kutsumusammatissa, Kallioinen totesi.

— Kun näyttää lukioikäisenä tältä (kuva taustalla), voiko tulla professoriksi, vaikka olisi kympit fysiikassa ja pitkässä matematiikassa, akatemiaprofessori Päivi Törmä muisteli.

”Käännekohdat: uskalla onnistua” oli akatemiaprofessori Päivi Törmän omakohtaisen esityksen aiheena. Hän korosti kunnianhimoisten valintojen tärkeyttä. Niitä on joutunut kympit pitkästä matematiikasta ja fysiikasta saanut Törmä tekemään lukioikäisestä lähtien. Nuorta Oulun yliopiston opiskelijaa neuvottiin lähtemään opettajaksi Lappiin, mutta sen sijaan hän suuntasi vuosiksi 1992— 93 Cambridgeen. Saksan post doc -vaiheen jälkeen Törmästä tuli nanotieteen professori Jyväskylän yliopistoon. Teoreetikkoa kehotettiin tekemään kokeita. Teknillisen fysiikan professorina Aalto-yliopistossa Törmä aloitti vuonna 2008. Hän johtaa Laskennallisen nanotieteen huippuyksikköä ja toimii akatemiaprofessorina kaudella 2017—2021.

Tieteen päivien yleisölle Törmä antoi ”uskalla onnistua” -vinkkejä.

— Älä lannistu, usko kannustukseen, tee rohkeasti uutta äläkä odota valmista pöytää, tee kunnianhimoisia valintoja ja muista plan B, ole rehellinen ja kriittinen itseäsi kohtaan, kysy yksikertaisia kysymyksiä, pidä ovi lukossa ja sähköposti kiinni lounaaseen saakka, tee sitä, mitä tykkäsit tehdä nuorena.

— Käytä professorin vapautta! evästi Törmä muita professoreita.

Professoriliiton aiemmalle hallituksen ja valtuuston puheenjohtaja Maarit Valolle luovutettiin Tieteen päivillä Suomen leijonan komentajamerkki. Sitä olivat antamassa Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto ja valtuuston puheenjohtaja Jaana Hallamaa. ”Pysyvää on yhteistyön voima”, korosti puheviestinnän professori Maarit Valo kiitospuheessaan.

Tilaisuuden loppupuolella Professoriliiton aiemmalle hallituksen ja valtuuston puheenjohtajalle Maarit Valolle luovutettiin Suomen leijonan komentajamerkki.

— Pysyvää on yhteistyön voima. Yhteistyö vaatii rohkeutta, mutta se palkitsee aina, puheviestinnän professori Maarit Valo korosti kiitossanoissaan.

Ohjelman lopuksi liiton valtuuston puheenjohtaja, Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa julkisti professorin hyvän työn edellytykset

Musiikilliseen ohjelmanumeroon saatiin yllätystäydennys, kun Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri (kitara) vahvisti tangoyhtye Utopiaa. Muut soittajat olivat Professoriliiton järjestöpäällikkö Raija Pyykkö (viulu), Pertti Asplund (piano), yliopistotutkija Susanna Paju (hanuri) ja Leena Maksimainen (basso). Kappaleena kuultiin Carlos Gardelin Por una Cabeza.

---

Haaste luoda professorikunnalle hyvän työn edellytykset

Professoreiden toimintaympäristö on ollut viimeisten vuosien ajan muutoksissa. Muutokset ovat heijastuneet professoreiden työhön ja työskentelyolosuhteisiin. Professoriliiton 50-vuotisjuhlavuoden aluksi liitto on julkistanut Professorin hyvän työn edellytykset. Liitto haastaa yliopistot ja tutkimuslaitokset luomaan professorikunnalleen edellytykset hyvälle työlle.

Professorin hyvän työn edellytykset

Professorit työskentelevät yliopistoissa ja muissa tutkimusorganisaatioissa. Yliopistolaki määrittelee yliopistoissa työskentelevien professoreiden tehtävät: professorin tulee harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä tai taiteellista työtä, antaa siihen perustuvaa opetusta ja seurata tieteen tai taiteen kehitystä sekä osallistua alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Professoreita työskentelee myös yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden johtotehtävissä. Jotta professori voi tehdä parhaansa, tulee yliopiston/ tutkimuslaitoksen tarjota professorille hyvän työn edellytykset.

Mahdollisuus keskittyä ydintehtäviin

• Tutkimuksen ja opetuksen vapaus ideologisesta, poliittisesta ja taloudellisesta vallasta
• Mahdollisuus säännölliseen opetuksesta ja hallinnollisesta työstä vapaaseen tutkimuskauteen
• Hallittava työn kuormitus
• Mahdollisuus riittävään vapaa-aikaan

Resurssit pitkäjänteiseen työhön

• Resurssit tutkimushankkeiden suunnitteluun ja rahoitushakuun
• Laadukkaat työvälineet sekä hyvät matka-, laite- ja tarvikeresurssit
• Hallinnon ja tutkimuksen tukipalvelut
• Mahdollisuus omaan työhuoneeseen

Reilut työsuhteet

• Reilu henkilöstöpolitiikka
• Toistaiseksi voimassaoleva työ-/virkasuhde
• Professoria ei irtisanota tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla
• Työn vaativuuden mukainen palkkaus
• Tekijänoikeudet kuuluvat tekijälle

Hyvä työyhteisö

• Osallistuminen tärkeään päätöksentekoon
• Ajantasainen tiedonkulku
• Työpaikan sujuvat käytänteet
• Sijaa luovuudelle, rohkeudelle ja epävarmuudelle
• Yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja tasapuolinen kohtelu

Professoriliiton hallitus hyväksynyt 11.12.2018

---