Aivovienti taittunut?

Suomen osaamisvaihtotase on edelleen negatiivinen, mutta tutkijankoulutusasteella maasta poismuuttaminen on uusimpien tilastotietojen valossa pienentynyt. Vuonna 2017 maasta lähti 437 tutkijakoulutettua, kun edellisenä vuonna heitä oli 495.

Korkeakoulutettujen maahanmuutto ja maastamuutto

Maahanmuutto	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Maahanmuutto Alempi korkeakouluaste	2011 1664	2012 1647	2013 1852	2014 1103	2015 1124	2016 1202	2017 1278
Maahanmuutto Ylempi korkeakouluaste	2011 1921	2012 1831	2013 1885	2014 1303	2015 1103	2016 1159	2017 1386
Maahanmuutto Tutkijakoulutusaste	2011 251	2012 185	2013 219	2014 171	2015 156	2016 193	2017 224
Maahanmuutto Kaikki yhteensä	2011 3836	2012 3663	2013 3956	2014 2577	2015 2383	2016 2554	2017 2888

Maastamuutto	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Maahanmuutto Alempi korkeakouluaste	2011 1461	2012 1616	2013 1699	2014 1888	2015 1987	2016 2336	2017 2007
Maahanmuutto Ylempi korkeakouluaste	2011 1726	2012 1694	2013 1817	2014 2051	2015 2223	2016 2187	2017 2155
Maahanmuutto Tutkijakoulutusaste	2011 274	2012 323	2013 312	2014 372	2015 375	2016 495	2017 437
Maahanmuutto Kaikki yhteensä	2011 3461	2012 3633	2013 3828	2014 4311	2015 4585	2016 5018	2017 4599

Lähde: Tilastokeskus

— En lähtisi näistä luvuista vielä kovin vahvoja johtopäätöksiä tekemään. Vuosi 2016 näyttää tutkijakoulutettujen osalta erityisen huonolta vuodelta aivovuodon suhteen. Siihen verrattuna viime vuosi oli hieman parempi, mutta edelleen varsin heikko verrattuna vuosikymmenen alkuvuosiin, jotka nekin olivat muuttotappion vuosia, kommentoi erikoistutkija Timo Kolu Suomen Akatemiasta. Hän on seurannut tutkijoiden muuttovirtojen kehitystä.

— Vasta tulevaisuudessa nähdään, onko kyse muuttoliikkeen vuosittaisesta vaihtelusta vai mahdollisesti käänteestä parempaan. Edelleen jokaista maahan muuttanutta tutkijakoulutettua kohden on pari lähtijää. Ehkä viime aikojen myönteinen työllisyyskehitys Suomessa on hivenen vaikuttanut sekä poismuuttoon että maahanmuuttoon, koska pientä muutosta parempaan suuntaan näkyy kaikissa korkeakoulutettujen ryhmissä, Kolu toteaa.

Acatiimi-lehti on seurannut aktiivisesti aivovientiä ja osaamisvaihtotaseen kehitystä (ks. mm. numerot 8/2017 ja 4/2018). Korkeakoulutettujen maahanmuutto näyttää nyt jonkin verran nousseen kaikilla koulutusasteilla. Tilastokeskuksesta kuitenkin muistutetaan, että tutkintorekisteristä puuttuu paljon maahanmuuttajien tutkintotietoja.

Tilastokeskus on yhdessä THL:n ja Työterveyslaitoksen kanssa tutkinut ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakennetta. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus on vuodelta 2014. Seuraava vastaava tutkimus on tulossa 2021.

Neljän vuoden takainen tutkimus osoitti, että ulkomaalaistaustainen väestö on huomattavasti koulutetumpaa kuin mitä aiemmin on tutkintorekisteritietojen pohjalta voitu arvioida. Kahdella viidestä oli korkea-asteen tutkinto, mikä on suunnilleen sama osuus kuin suomalaistaustaisilla.

Toisaalta suomalaistaustaisiin verrattuna ulkomaalaistaustaisten koulutusrakenne on paljon polarisoituneempi. Suomessa vuonna 2014 asuneesta ulkomaalaistaustaisesta 25—54-vuotiaasta väestöstä joka kuudennella ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta. Osuus on selvästi suurempi kuin suomalaistaustaisella väestöllä.

---